Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä: Syrjintään ja rasismiin tulee puuttua

Syrjintä ja rasismi ovat valitettavan arkipäiväisiä asioita tämän päivän Suomessa. Sotahuuto kävi esittämässä kysymyksiä syrjinnästä, rasismista ja ihmiskaupasta yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiälle.

Kirsi Pimiä on toiminut yhdenvertaisuusvaltuutettuna toukokuusta 2015. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen, jonka tehtävänä on edistää yhdenvertaisuutta ja puuttua syrjintään. Tämän lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja valvoo ulkomaalaisten maasta poistamisen toteutumista inhimillisellä ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.

Millaisena näet tehtäväsi?

– Tehtävä on hyvin moninainen ja laaja-alainen. Keskeisenä roolina on olla vaikuttaja. Yritämme omilla kannanotoilla vaikuttaa lain tulkintaan, yhteiskunnalliseen keskusteluun, poliittisiin päätöksentekijöihin ja Suomen asenneilmapiiriin. Emme ole päätöksentekijöitä, sillä kannanottomme eivät ole juridisesti sitovia. Ne ovat neuvoa-antavia suosituksia. Keskeinen tehtävämme on yhdenvertaisuuslain valvonta. Seuraamme, että viranomaiset ja yksityinen sektori noudattavat lakia. Oikeudellisesti sitovia ratkaisuja saadaksemme voimme viedä asioita myös yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan tai tuomio-istuimiin.

– Toimimme herättelijänä – tuomme yhteiskunnalliseen keskusteluun vaiettuja asioita. Meitä on kutsuttu virallisiksi valittajiksi ja kritisoijiksi. Kritiikki liittyy siihen, että meillä on velvollisuus valvoa niin kansainvälisten sopimusten noudattamista kuin myös meidän oman lainsäädännön toimivuutta.

Kirsi Pimiä näkee yhteistyön toiminnan mahdollistajana.

– Yhdenvertaisuuden edistäminen rakentuu yhteistyölle. Oma strategiamme perustuu siihen, että teemme vahvaa yhteistyötä kansalaisjärjestökentän kanssa. Kansalaisjärjestöt ovat muun muassa mukana yhdenvertaisuusasioiden neuvottelukunnassa. Teemme laajaa yhteistyötä viranomaistasolla sekä yrityskentän kanssa. Näen tärkeänä, että viesti menee perille myös yksityisellä puolella – yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän estäminen on myös heidän roolinsa. Media ja poliittiset päätöksentekijät ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita.

Miten teidän, tasa-arvovaltuutetun ja lapsiasiavaltuutetun tehtävät kohtaavat?

– Tasa-arvovaltuutetun kanssa tehtävämme ovat samankaltaisia. Edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa omissa viitekehyksissämme ja molemmat saamme kanteluita ihmisiltä, jotka ovat kohdanneet syrjintää. Pohdimme yhteisiä ratkaisuja. Lapsiasiavaltuutetun kanssakin teemme yhteistyötä, käymme keskusteluja lasten kohtaamasta syrjinnästä ja häirinnästä. Esimerkiksi tänä vuonna olemme keskustelleet turvapaikanhakijoiden lapsia koskevista kysymyksistä.

Mitä on syrjintä?

Syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan epäsuotuisammin jonkin henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen tai ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

– Tilastojen valossa yleisimmät syrjintäperusteet ovat alkuperä tai vammaisuus. Ne vastaavat molemmat viidennestä kaikista yhteydenotoistamme. Yksityisellä puolella syrjintä liittyy useimmiten kauppasektoriin, pankkipalveluihin, ravintoloihin ja julkiseen liikenteeseen. Julkisella puolella kuntien sosiaali- ja terveyspalveluihin, koulutus- ja opetussektoriin sekä Kelan, TE-toimistojen ja muun julkishallinnon toimintaan. Suurin osa yhteydenotoistamme liittyy julkisella sektorilla tapahtuvaan syrjintään, sillä ihmiset osaavat odottaa tuolloin yhdenvertaista palvelua. Mutta pitää muistaa, etteivät yrityksetkään ole oikeutettuja valitsemaan asiakkaitaan syrjivin perustein.

Kirsi Pimiä muistuttaa myös rakenteellisesta syrjinnästä.

– Tietyt säännöt, ohjeet tai jopa lainsäädäntö johdattavat siihen, että tiettyjä ihmisryhmiä kohdellaan epäsuotuisammin kuin toisia. Tämä on valitettavan arkipäiväistä. Toivon, että tätä opitaan tunnistamaan entistä paremmin ja siten ehkäisemään sitä. Siksi on erittäin tärkeää suorittaa yhdenvertaisuusvaikutusten arviointia, kun lainsäädäntöä uudistetaan.

Miten voi toimia kohdatessaan syrjintää?

– Kannustan puuttumaan jo itse tilanteessa, jos vain mahdollista. Tämän jälkeen kannustaisin ilmoittamaan tapahtuneesta. Meihin voi olla yhteydessä, ja työelämässä tapahtuvassa syrjinnässä voi kontaktoida työsuojeluviranomaisia tai ammattijärjestöä. Syrjinnän kohdistuessa sukupuoleen asiasta voi ilmoittaa tasa-arvovaltuutetulle. On myös mahdollista, että henkilö itse vie asian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Se on matalan kynnyksen oikeusturvaelin, joka ei vaadi juridista osaamista. Jos epäilee tulleensa syrjityksi, niin kannattaa kysyä meiltä neuvoa. Meihin saa anonyymina yhteyden vaikka chattipalvelun kautta, joka on auki maanantaisin ja keskiviikkoisin. Kanssamme voi keskustella tapahtuneesta ja selvitellä, onko tapahtunut syrjintää.

Myös sivustakatsoja voi toimia.

– Sivustakatsojaa kannustaisin syrjinnän uhrin tukemiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Laki ei määrää, että sinun olisi itse kohdattavaa syrjintää ilmoittaaksesi siitä – myös sivustakatsoja voi tehdä kantelun. Mutta se toki edellyttää, että tiedämme kenestä on kyse, ja kuka on toimijana. Mutta toki kaikki ilmoitukset epäoikeidenmukaisuuksista ovat tervetulleita. Esimerkiksi tapauksessa, jossa bussikuski ei ottanut asiakasta kyytiin ihonvärin vuoksi, olimme yhteydessä bussiyhtiöön ja tiedustelimme, ovatko ohjeistukset ajan tasalla. Pitää muistaa, että palveluiden epääminen on syrjintärikos, joka merkitty rikoslakiin, ja siitä voi tehdä rikosilmoituksen viranomaisille.

Rasismi ja vihapuhe

Millaisena näet rasismin yleisyyden ja kehityksen tänä päivänä?

– Kyllä rasismia meillä esiintyy, sitä ei voi kieltää. Tehdyt tutkimukset ovat karua kerrottavaa: Saharan eteläpuolisesta Afrikasta tulleille maahanmuuttajille ja heidän jälkeläisilleen vuonna 2017 tehty kysely paljasti, että 43 % on kohdannut rasismia viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2014 Romaniselvityksessä tulos oli yli 50 %. Rasismi on heille valitettavan arkipäiväinen ilmiö.

– Toivoisin, että rasismi olisi vähenemässä, mutta maailmanlaajuisesti yhteiskunnan tila on kiristyvä. Populistiset puolueet ovat suosiossa monissa maissa, ja he viljelevät rasistista retoriikkaa omissa puheissaan. Äärioikeisto on noussut niin Suomessa, Pohjoismaissa kuin muuallakin maailmalla. Samalla sosiaalinen media mahdollistaa helpomman ja nopeamman vihapuheen levittämisen. Tämä yhteiskunnallinen kehitys näyttää huolestuttavalta.

Millaisena rasismi nousee esiin?

– Karkeimmillaan se on kiihottamista kansanryhmää vastaan, rikollista toimintaa. Nimittely kadulla ja sosiaalisessa mediassa on myös vihapuhetta ja tietyissä tilanteissa se täyttää yhdenvertaisuuslain häirintäpykälän tunnusmerkit. Toivon, että poliittiset päättäjämme ja julkisuuden henkilömme omalla esimerkillään toisivat esille sitä, ettei rasismia suvaita. Ei vain lausuntoina ja kampanjoina kerran vuodessa, vaan käytännön tekoina.

Mistä rasismi mielestäsi kumpuaa?

– Tietyillä ihmisillä varmasti ennakkoluuloista ja tietämättömyydestä, mutta toisille se on tarkoituksenhakuista. Tuodaan rodullista keskustelua esille, jolla pyritään oikeuttamaan rasistiset mielipiteet. Vihamielisiä tarkoitusperiä.

Sosiaalinen media on kaksiteräinen miekka, joka mahdollistaa vihapuheen ja rasismin leviämisen.

– Se on mahdollistanut uuden pidäkkeettömän ja aggressiivisen huutelukulttuurin. Se ei tosin ole itse median, vaan käyttäjien vika. Mutta silti painottaisin, että myös sosiaalisen median toimijoilta vaaditaan perusteellisempaa puuttumista väärien ja rasististen tietojen levittämiseen.

Mitä voisimme itse kukin tehdä rasismin kaitsemiseksi?

– Suosittelen asiaan puuttumista arkipäivässä, jos näet vääryyksiä. Esimerkiksi jos jotakuta nimitellään kadulla, niin voi puuttua tilanteeseen. Toki oman harkintakyvyn mukaan, sillä ei ole tarkoituksenmukaista altistua väkivallalle. Mutta tuen osoittamisella uhrille on suuri merkitys. Rasistiset puheet pitää kyseenalaistaa. Jos olemme hiljaa, niin silloin hyväksymme ne. Myös sosiaalista mediaa pitää käyttää ajatuksella, ettei jaa rasistista materiaalia.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävään kuuluu myös syrjintävaarassa olevien ryhmien, kuten ulkomaalaisten olojen, oikeuksien ja aseman edistäminen.

– Tämä on peruja vanhasta tehtäväkentästämme, sillä alun perin toimimme ulkomaalaisvaltuutettuna. Meille tulee yhteydenottoja, jotka liittyvät esimerkiksi maahanmuuttajien turvapaikkaprosessiin tai perheenyhdistämistilanteisiin. Voimme antaa maahanmuuttovirastolle ja tuomioistuimille lausuntoja. Joissakin tapauksissa olemme tuoneet esille Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöjä. Voimme nostaa kysymyksiä myös yleisellä tasolla, kuten lasten, naisten ja seksuaalivähemmistöjen kohtelu turvapaikkahaun prosesseissa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo myös, että käännytys- ja karkotustilanteissa ulkomaalaisten maasta poistaminen toteutuu inhimillisellä ja ihmisoikeuksia kunnioittavalla tavalla.

– Valvomme poliisin toimintaa maasta poistamisen täytäntöönpanoissa. Seuraamme, että kohtelu on asianmukaista, ja palautettujen ihmisoikeudet turvataan. Kun huomaamme puutteita, raportoimme asiasta. Tällaisia asioita ovat olleet esimerkiksi tulkin puuttuminen tai epätietoisuus karkotuksen ajankohdasta. Olemme puhuneet avoimuuden ja inhimillisyyden puolesta. Palaute antamistamme suosituksista on ollut hyvin rakentavaa. Poliisi on kehittänyt toimintaansa toivomaamme suuntaan.

Ihmiskauppa

Yhdenvertaisuusvaltuutettu toimii Suomessa kansallisena ihmiskaupparaportoijana.

– Ihmiskaupparaportoijan rooli on ollut toimistollamme kymmenkunta vuotta. On hyvä, että tämä rooli on poliittisesti sitoutumattomalla oikeustoimijalla, joten emme ole alttiita poliittisille vaikutuksille. Se antaa meille mahdollisuuden arvioida toimintaa neutraalilla tavalla. Kymmenen vuoden aikana olemme antaneet kolme ihmiskauppakertomusta eduskunnalle, joka on edellyttänyt toimia lakien ja säännösten tarkentamiseksi.

– Poliisin ja tuomioistuimien toiminta on kehittynyt – mutta edelleen meillä on ongelmia uhrien tunnistamisessa. Suurin osa aloitteista tulee maahanmuuttovirastolta, jonkin verran poliisilta ja vähäisesti järjestöiltä, muilta toimijoilta ja viranomaisilta. Ajatus ihmiskaupasta on vielä monelle niin kovin vieras. Toinen ongelma on rikosprosessien eteneminen, jotta tekijät joutuisivat vastuuseen. Näyttö on vaikeaa. Olemme esittäneet, että olisi tuloksellisempaa, jos poliisilla olisi erityisyksikkö, joka olisi keskittynyt ihmiskauppaan. Yksikön työntekijät olisivat erikoistuneet ja tietäisivät tarvittavat metodit työskenneltäessä ihmiskaupan uhrien parissa.

– Myös auttamisjärjestelmän kehittäminen on ensisijaisen tärkeää – palveluja pitää olla oikeasti tarjolla.

Kolmas sektori asian ytimessä

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä näkee Pelastusarmeijan ja vastaavien kolmannen sektorin toimijoiden roolin merkittävänä yhdenvertaisuuden edistämisessä ja syrjinnän kitkemisessä.

– Olette ihmisten kohtaajia, ja se antaa suuren mahdollisuuden vaikuttaa. Se antaa hyvät edellytykset asiaan puuttumiseen ja tuen antamiseen. Keskusteleminen on hyvin tärkeää, sillä kaikki perustuu ymmärryksen lisääntymiseen.

Miltä tulevaisuus näyttää yhden- vertaisuusvaltuutetun silmin?

– Olen optimisti. Vaikka tuntuu, että viimeiset vuodet ovat olleet maailmanlaajuisesti ihmisoikeusnäkökulmasta haasteellisia, niin näen, että pitkällä aikavälillä olemme menossa parempaan suuntaan. YK:n ihmisoikeusjulistus täyttää tänä vuonna 70 vuotta. Olemme näinä vuosina saavuttaneet ymmärryksen ihmisten perusoikeuksista ja viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana vähemmistöjen oikeuksia ja haavoittuvaisuutta on alettu ymmärtää paremmin. Vaikka tuntuu, että monilla on vaikeuksia ja asiat etenevät verkkaisesti, niin silti hitaasti menemme kohti parempaa aikaa.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen

Oletko kohdannut syrjintää ja kaipaat apua?
syrjinta.fi

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä