Kumppanuuskeräys - yhdessä auttamista ja rukousta

Pelastusarmeijan kumppanuuskeräys toteutetaan tänä vuonna 16.3.–13.4. Keräyksen kautta olemme mukana auttamassa yhteisöjä, perheitä ja lapsia kumppanuusmaissamme. Mikä on kumppanuuskeräys? Keitä sillä autetaan? Onko se muutakin kuin hyväntekeväisyyttä? Pelastusarmeijan naistyön sihteeri, majuri Anna Kotrikadze vastaa näihin kysymyksiin.

Pelastusarmeijan kumppanuuskeräys on melkein yhtä vanha kuin itse kansainvälinen Pelastusarmeija. Se järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1886.

– Kumppanuuskeräys on alkuperäiseltä nimeltään kieltäymyskeräys, ja se on kulkenut Armeijan mukana alkuvuosista lähtien. Kenraali William Boothin kerrotaan olevan sen takana. Hän oli kuullut eräältä upseerilta, että tämä oli säästänyt vuoden jälkiruokarahansa lahjoittaakseen sen Pelastusarmeijan kansainväliselle missiolle. Kenraali oli todennut sen olevan liian suuri uhraus koko vuodelta, mutta olisi hyvä ajatus tehdä näin lyhyemmän ajan. Ajatuksena oli ja on, että luovumme jostain, mihin normaalisti kuluttaisimme ja annamme sen rahan keräykseen, kertoo naistyön sihteeri, majuri Anna Kotrikadze.

Joitakin vuosia sitten kieltäymyskeräyksen nimi vaihdettiin kumppanuuskeräykseksi. Pelastusarmeijan territoriot on jaettu kymmeneen ryhmään, niin että kussakin ryhmässä on muutama omavarainen, hyvin toimeentuleva territorio ja muutama kehittyvä maa, jonne apu suunnataan. Suomen ja Viron territorion kanssa samassa ryhmässä ovat Ison-Britannian ja Irlannin territorio, Tanskan ja Grönlannin territorio, Ghana ja Togo, Pakistan ja Etelä-Amerikan itäinen territorio, johon kuuluvat Argentiina, Uruguay ja Paraguay. Pelastusarmeijan kansainvälinen päämaja ohjaa lahjoitukset kohdemaihin, joissa paikallinen Pelastusarmeija vastaa avun perille menosta.

Kohteet ovat monenlaisia, kuten kouluja, hoito- ja orpokoteja. Pelastusarmeija tekee kohdemaissa pitkäjänteistä työtä tunnistaen tarpeita ja kulkien ihmisten rinnalla arjessa. Tärkeä osa työtä on köyhistä perheistä tulevien lasten ja erityisryhmien koulutus. Esimerkiksi Ghanassa Pelastusarmeija ylläpitää yhtä maan harvoista vammaisten lasten kouluista. 

– Monet näistä hankkeista eivät ole omavaraisia, siksi lahjoitukset ovat tärkeitä. Ne mahdollistavat toiminnan jatkumisen, majuri Anna Kotrikadze toteaa.

Ei vain hyväntekeväisyyttä

– Lahjoittamisen ohella ajatuksena on, että voimme rukoilla eri asioiden puolesta yhdessä näiden maiden kanssa. Kumppanuus on siis pelkkää lahjoittamista syvempää, majuri Anna Kotrikadze huomauttaa.

Kumppanuuskeräyskuukauden aikana Pelastusarmeijan osastot ovat vahvasti mukana. Monilla osastoilla kumppanuuskeräys huomioidaan sunnuntain jumalanpalveluksissa.

– Kokouksissa voidaan kertoa esimerkiksi keräyksen taustasta tai kohdemaista. Ihannetapauksessa kyse on hengellisestä harjoituksesta, johon yhdistyy halu auttaa. Keräysajan kolehdit voidaan ohjata kumppanuuskeräykselle.

Majuri Anna Kotrikadze kokee, että aihetta tulisi pitää esillä myös muulloin:

– Mielestäni meillä on vastuu muistuttaa tästä aiheesta ympäri vuoden, ei vain keräysaikana. Avuntarve ei katoa, ja aina voi rukoilla kaukaisempien armeijaystävien puolesta. Olemme esimerkiksi olleet yhteydessä näiden maiden territorioihin ja pyytäneet heiltä aiheita, joiden puolesta he toivoisivat meidän rukoilevan.

Sinä voit auttaa

Majuri Anna Kotrikadze kertoo, miten ihmisten auttamisen halu on tehnyt häneen vaikutuksen:

– Georgiassa, Virossa ja Latviassa olen nähnyt ihmisten ottavan osaa kumppanuuskeräykseen, vaikka heidän oma toimeentulonsakin on rajallinen. On ollut myös hienoa huomata, että hyväntekeväisyys on suomalaisten sydämessä.

Suomessa kumppanuuskeräys toteutetaan keväisin. Anna paljastaa, että eri maissa ajankohta, kesto ja keräystavat vaihtelevat. Useimmissa maissa keräys on sisäinen keräys Armeijan jäsenille, mutta Suomessa olemme jo vuosia sitten päättäneet vedota myös suuren yleisöön yhteisen hyvän nimissä.

– Jokainen meistä asuu yhdessä maassa, ja on luontaista välittää kodistaan, läheisistään ja maanmiehistään. Näen kuitenkin, että me kaikki maailman ihmiset ja kansat olemme yhtä. Vaikka auttaisit kaukaisempaa avuntarvitsijaa, niin se apu ei ole koskaan turhaa.

– Emme koskaan voi tietää, milloin itse tarvitsemme apua. Olen itsekin saanut apua yllättävillä tavoilla ja yllättävinä ajankohtina. Sinä saatat olla tällaisena apuna juuri sitä tarvitsevalle.

 Toni Kaarttinen

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä