Toivoa, uskoa ja rakkautta Lasnamäellä

Lasnamäen Toivo – Toivon keskus – on muutaman kuukauden ajan levittänyt uskoa, toivoa ja rakkautta Tallinnan väkirikkaimmassa lähiössä. Tapaamme siellä Viron Pelastusarmeijan aluejohtajat, majurit Andrejs Konovalovsin ja Irina Konovalovan, Toivon keskuksen koordinaattorin Jüri Põldin ja vapaaehtoiset Vitalin ja Eduardin.

Lasnamäen Toivo avasi ovensa virallisesti 5. joulukuuta, mutta se vastaanotti ensimmäiset asiakkaansa jo lokakuun viimeisellä viikolla. Ihmisiä on ollut hyvin alusta asti mukana, esimerkiksi marraskuun alussa soppajonossa vierailijoita oli vajaat neljäkymmentä, ja määrä on talven myötä ollut vain kasvussa.

– Olen seurannut monien avustuskeskusten toimintaa, mutten ole koskaan nähnyt yhtä laajaa vastaanottoa ja nopeaa kasvua kuin täällä, sanoo keskuksen koordinaattori, pelastussotilas Jüri Põld.

– On ollut myös koskettavaa nähdä ihmisten kiitollisuus avusta, jonka ovat saaneet, aluejohtajat, majurit Andrejs Konovalovs ja Irina Konovalova toteavat.

Näky tulevasta

Lasnamäellä sijaitsevalla komean näköisellä rakennuksella on värikäs historia. Siinä on toiminut niin ravintola, huonekalukauppa, tietotekniikkafirma kuin tatuointiliikekin. Nyt tilat ovat Pelastusarmeijalla vuokralla.

– Lasnamäen Toivo oli ensimmäisiä asioita, joita Jumala näytti meille koronarajoitusten höllennyttyä, Irina sanoo hymyillen.

Toivon keskus on kahden vuoden rahoitettu projekti, mutta sen on tarkoitus jatkua sen jälkeenkin.

– Toivomme, että työmme herättää lahjoittajien ja sponsoreiden kiinnostuksen. Jos näin tapahtuisi, työmme voisi jatkua ja parhaimmillaan sopanjako muuttua päivittäiseksi, Andrejs sanoo, ja Irina jatkaa: – Iloitsemme, että kaupunki ja media ovat olleet kiinnostuneita. Luonamme on jo vieraillut kaksi tv-ryhmää tekemässä uutislähetystä, ja samoin radiokanava teki meistä jutun. Se on työllemme erittäin hyvää mainosta.

Jo projektin suunnitteluvaiheessa aluejohtajilla on ollut vahva näky tulevaisuudesta.

– Jos tämä projekti on menestyksekäs – johon vahvasti uskomme – toivomme, että tulevaisuudessa tästä voisi tulla Tallinnan II osasto. Viron asukkaista puolet asuu Tallinnassa, ja heistä vajaat 130 000 Lasnamäen alueella. Lasnamäellä on hyvin vähän kirkkoja ja vain kaksi soppakeittiötä – puhumme kuitenkin Tallinnan väkirikkaimmasta lähiöstä. Meille olisi täällä tarvetta ja kysyntää.

– Parasta mainosta on kuitenkin se, että valmistamme ja jaamme Tallinnan parasta ja ravitsevinta keittoa, Andrejs ja Irina naurahtavat. – Siksi haluamme osoittaa suuret kiitokset kokillemme Olga Aavikille, joka valmistaa keittomme suurella rakkaudella.

Aktiivista ohjelmaa, aina tavoitettavissa

Millainen paikka on Toivon keskus? Siistissä keltaisessa rakennuksessa sijaitsevat kokoussali, keittiö ja ruokailutila, sekä kaksi huonetta, jotka ovat ryhmien ja lasten ohjelmien käytössä. Keskustelemme Andrejn, Irinan ja Jürin kanssa juuri tässä tilassa, suuren pöydän ympärillä.

Pyydän kolmikkoa avaamaan keskuksen viikoittaista ohjelmaa.

– Tiistai- ja torstai-iltapäivisin meillä on soppakeittiö avoinna. Tiistai-iltaisin kokoontuu miestenkerho, jonka tavoitteena on herättää kiinnostusta Raamatun ja elämän eri aiheisiin. Torstai-iltaisin kokoontuu päihteidenkäyttäjien 12 askeleen kuntoutusohjelma. Se on nyt kaikille päihteidenkäyttäjille, mutta jos näemme, että on tarpeeksi ihmisiä, jotka haluavat taistella alkoholiongelmaansa vastaan, niin harkitsemme myös erillistä ryhmää heille, sanoo keskuksen koordinaattori Jüri Põld. – Perjantaisin nuoriso-ohjaajamme vetää lasten ohjelmaa. Lauantaiaamuisin ihmiset ovat tervetulleita tulemaan teelle, kahville ja voileiville. Sitten on pieni jumalanpalvelus, joka on pisimmillään tunnin pituinen. Sen yhteydessä on lyhyt saarna, laulamme pari laulua ja miehiämme Toivon talon kuntoutuskeskuksesta todistaa siitä, miten Jumala on muuttanut heidän elämäänsä. Jumalanpalveluksen jälkeen on tarjolla keittoa.

– Se yhteisöllisyys ja rukouksen ilmapiiri, jota ihmiset kokevat yhteisellä aterialla jumalanpalveluksen jälkeen, on erittäin arvokasta.

– Noiden keskustelujen aikana todella opimme tuntemaan asiakkaamme ja heidän kohtaamansa ongelmat, sanoo Irina. – Sunnuntai-iltapäivisin näytämme kristillisiä perhe-elokuvia. Elokuvan yhteydessä saa myös pientä purtavaa ja mahdollisuuden keskustella toisten kanssa.

Kolmikko kertoo, että tavoitteena on pitää keskus aktiivisena seitsemänä päivänä viikossa ja ajan myötä tuottaa lisää ohjelmaa.

– Kaikkein tärkeintä on kuitenkin varmistaa, että meillä on täällä aina henkilökuntaa valmiudessa. Vaikka ovet olisivat lukossa, niin ovikelloa voi soittaa, ja täällä on joku kohtaamassa ihmisen ja vastaamassa kysymyksiin, Jüri sanoo.

Tiimin voimalla

Aluejohtajat kertovat, että Toivon keskuksen palkkalistoilla on kaksi henkilöä, yksi täys- ja yksi puolipäiväinen. Vahvaa taustatukea antaa Tallinnan tiimi.

– Tiimiin kuuluu aluetoimisto, Koplin osasto ja nämä kaksi keskusta: Lasnamäen Toivo ja Toivon talon kuntoutuskeskus. Meillä ei ole tällä hetkellä palvelevaa upseeria minun ja Irinan lisäksi. Kaikki työmme tehdään yhden kadetin ja pelastussotilaittemme voimalla, Andrejs selventää.

Toivon talon päihdekuntoutuksessa olevia miehiä on apuna:

– Tällä tavalla päihdekuntoutusohjelman sopeutumisvaiheessa olevia miehiä voidaan sitouttaa mukaan palvelemaan ja auttamaan toisia. Sillä on iso kuntouttava vaikutus, ja se istuu hyvin työmme pääperiaatteisiin. Ensinnäkin kaikki hengellinen sanomamme pitää olla käytännön hengellisyyttä. Tiedon saaminen on hyvästä, mutta taitojen oppiminen siinä ohella vielä parempaa. Toiseksi emme pelkää kutsua tavallisia ihmisiä tiimiimme. Uskomme, ettei Jumala tarvitse erityisiä ihmisiä – hän tekee meistä kaikista erityisiä. Hän tarvitsee tavallisia ihmisiä, jotka voivat tehdä erityisiä tekoja Pyhän Hengen voimalla. Kolmanneksi yritämme kasvattaa tulevaisuuden johtajia. Emme pelkää, että joku veisi paikkamme.

Monilukuinen joukko monenlaisia asiakkaita

Kuten aiemmin mainittiin, soppakeittiössä on riittänyt asiakkaita alusta lähtien. Marraskuussa puhuttiin noin neljästäkymmenestä kävijästä. Tällä hetkellä projektin budjetti mahdollistaa sopan jaon 150 hengelle per kerta.

– Toivomme, että työmme tavoittaa mahdollisimman monia. Jos olemme jonain kertana varanneet liikaa keittoa, niin hävikkiä ei synny, vaan annamme loput jaettavaksi Koplin osastossa.

Tällä hetkellä Tallinnassa on 18 000 työtöntä, ja tässä luvussa ovat mukana vain ne, jotka ovat virallisesti ilmoittautuneet työttömiksi. Todellinen luku on vielä suurempi. Lisäksi Ukrainan pakolaisia on Tallinnassa parhaillaan 25 000, ja koko Virossa 61 000. Monet heistä etsivät työtä Tallinnan alueelta.

Energian ja elintarvikkeiden hintojen kallistuminen tekee myös avuntarpeesta entistä akuutimpaa.

– Avuntarve on ollut jo niin suurta, että esimerkiksi Toivon talossa ennen kaksipäiväinen soppakeittiö on nyt avoinna neljä viisi kertaa viikossa. Jos saamme herätettyä lahjoittajien ja sponsoreiden kiinnostuksen, laajentaisimme sopan jakoa päivittäiseksi täälläkin, majuri Andrejs sanoo.

Asiakaskunta vaihtelee päivästä toiseen.

– Jonain päivänä on enemmän kodittomia, toisena vanhuksia ja kolmantena perheitä. Yritämme suunnitella ohjelmamme niin, että ne sopivat kaikille. Myös saarnat ja puheet suunnitellaan helposti ymmärrettäväksi, jotta kaikki pystyvät vastaanottamaan sanoman, Jüri kertoo, ja Irina jatkaa: – Meillä on ollut hyviä keskusteluja asiakkaidemme kanssa, ja opimme paljon heidän elämäntilanteistaan. Monet ovat yksinäisiä, eikä heillä ole ketään kenen kanssa jutella.

Aluejohtajat paljastivat jo, että heidän unelmissaan Lasnamäestä tulee jonain päivänä osasto.

– Toivomme, että täällä käyvät ihmiset tutustuvat toisiinsa ja alkavat kokea yhteisöllisyyttä. Jos huomaamme, että jollakin on syttynyt liekki sydämeen, kutsumme heidät mukaan auttamaan.

Tiedustelen vielä, miten voisimme Suomesta käsin olla avuksi:

– Rukoustuki kuin myös rahallinen ja materiaalinen apu on aina tervetullutta. Esimerkiksi käytetyille miesten vaatteille meillä on aina tarvetta. Myös jos joku Suomen osastoista haluaisi tulla ystävyysosastoksemme, se olisi hieno ele, aluejohtajat päättävät.

Kohtaamisen tärkeys

Lasnamäen Toivon koordinaattori ja Toivon talon kuntoutuskeskuksen johtaja Jüri Põld ohjaa minut vielä juttelemaan kahden vapaaehtoisen kanssa, jotka ovat Toivon talon päihdekuntoutusohjelmasta. Samalla hän avaa hiukan omaa taustaansa:

– Koordinaattorina teen täällä vähän kaikkea. En välttämättä ole kaikkina työpäivinä täällä, mutta olen aina tavoitettavissa ja valmiina auttamaan ja ratkaisemaan ongelmia. On ollut ilo, että aluejohtajat ovat olleet apunamme. Hyvässä tiimissä on helppoa työskennellä, Jüri heittää hymyillen.

Jüri tuli pelastussotilaaksi vajaat kymmenen vuotta sitten.

– Kohtasin upseerin, joka meni Tallinnassa paikkoihin, joihin kukaan muu ei halunnut mennä. Siksi myös tänä päivänä koen kohtaamisen ja keskustelemisen ensisijaisen tärkeäksi. Eniten iloa saan työstäni, kun saan kuulla ihmisiltä, miten Jumala on vaikuttanut ja muuttanut heidän elämäänsä, Jüri toteaa ja esittelee minut Eduardille ja Vitalille.

Eduardille ja Vitalille on käynyt juuri näin – Jumala on saanut heidän elämässään aikaan isoja muutoksia. He ovat molemmat Toivon talon päihdekuntoutusohjelman sopeutumisvaiheessa ja ovat päässeet palvelemaan Lasnamäelle.

– Jüri tarjosi minulle mahdollisuutta työskennellä täällä. Tapaan ihmiset ovella ja autan heidät paikoilleen. Jos heillä on liikkumisvaikeuksia, voin tarjoilla heille ruoan pöytään. Pidän huolta myös paikan siisteydestä, Eduard kertoo. – Olen onnellinen siitä, että voin auttaa muita. Näen, miten Pelastusarmeija palvelee ihmisiä. Tämä tuo iloa ihmisille – ja varmaankin myös Jumalalle.

Vitali nyökkää ja sanoo, että tämä pitää paikkansa myös hänen tapauksessaan. Hän on osoittanut kiinnostuksensa vihkiytyä pelastussotilaaksi ja on haastatteluhetkellä alokasvaiheessa.

– Viime kuukausien ajan minulla on ollut mahdollisuus palvella ihmisiä ja Jumalaa. Täällä Lasnamäellä tapaan ihmisiä ja vastaan heidän kysymyksiinsä työstämme – siitä mitä täällä teemme ja tarjoamme. Pidän myös järjestystä yllä, sillä täällä on monenlaista kävijää. Jotkut voivat olla päihteiden vaikutuksen alaisina, toisilla voi olla esimerkiksi vihanhallintahaasteita, Vitali kertoo ja päättää:

– Tunnen suurta tyytyväisyyttä – minusta tuntuu, että olen oikeassa paikassa.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen & Päästearmee

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä