Sosiaalisen asumisen kansainvälinen kaupunkifestivaali kokosi asiantuntijoita yhteen

Arvovaltainen ryhmä Havaijilta vieraili Pelastusarmeijan yksiköissä

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA järjesti yhteistyössä Housing Europen ja Helsingin kaupungin kanssa sosiaalisen asumisen kaupunkifestivaalin Helsingissä 14.–17.6.2022. Yhteistyökumppaneita festivaalilla on kuutisenkymmentä, Suomen Pelastusarmeijan Säätiö on yksi niistä. Festivaalin aikana Pelastusarmeijan asumisyksiköissä kävi kansainvälisiä ryhmiä tutustumassa asumispalveluihimme. Pitkämatkaisimmat vieraat olivat havaijilaisia asiantuntijoita, joita kiinnosti nähdä, miten Asunto ensin -malli toimii käytännön tasolla. He pohtivat mallin soveltamista Havaijilla, missä asunnottomuus on akuutti ongelma.

Sosiaalisen asumisen kansainvälinen kaupunkifestivaali (International Social Housing Festival) keräsi yhteen sosiaalisen asumisen asiantuntijoita, työntekijöitä, tutkijoita, rakennuttajia ja suunnittelijoita. Festivaaliin osallistui noin 800 henkilöä yli viidestäkymmenestä maasta. Teemana oli "Welcome Home – Tervetuloa kotiin", ja keskeisenä tavoitteena oli vuorovaikutus ja toinen toisiltaan oppiminen.  Festivaali järjestettiin kolmatta kertaa, ensimmäinen tapahtuma pidettiin vuonna 2017 Amsterdamissa ja toinen vuonna 2019 Lyonissa.

Festivaalin ohjelmaan sisältyi yhteensä 80 tapahtumaa: seminaareja, työpajoja, näyttelyitä, verkostoitumistilaisuuksia, vastaanottoja, palkintogaaloja ja kohdevierailuja. Avajaistilaisuudessa puhui ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo. Festivaalin keskeisin ajatus oli se, että hyvä asuminen on kokonaisvaltaisen elämän perusta aivan kaikille.

Pelastusarmeija järjesti kohdevierailuja Alppikadun asumispalveluyksikössä ja Castréninkadun väliaikaisen majoittumisen yksikössä. Yksiköihin kävi tutustumassa noin 120 vierailijaa: ryhmät Yhdysvalloista, Ranskasta, Puolasta, Alankomaista sekä kaksi kansainvälistä ryhmää, joissa oli vierailijoita useista maista.

– Vierailijat ovat olleet hyvin kiinnostuneita työstä arjen tasolla. Monet vieraistamme ovat käyneet tutustumassa yhteistyökumppaneihimme, kuten Y-Säätiöön, ja saaneet valaisevaa tietoa suomalaisesta Asunto ensin -mallista, jonka mukaan asunnottomuuteen kytkeytyvien ongelmien ratkaisu alkaa asumisen turvaamisesta. Täällä he ovat päässeet näkemään, miten tämä käytännössä toteutuu, Alppikadun asumispalveluyksikön sosiaaliohjaaja Marko Lahtela sanoi.

– Asunnottomuustyön haasteena tänä päivänä on, että useammalle erilaiselle paikalle olisi tarvetta. Paikkoja ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi. Meilläkin on asukkaita, jotka tulisivat toimeen vähäisemmällä tuella, mutta eivät kuitenkaan niin itsenäisesti, että pärjäisivät esimerkiksi kaupungin pienasunnossa tai vastaavassa. Ratkaisuja jo on, mutta enemmän niitä vielä tarvittaisiin.

Marko Lahtela pohti festivaalin merkitystä: – Totta kai tämä tekee Suomessa tehtyä edistynyttä asunnottomuustyötä näkyväksi. Moneen vieraaseen on meillä tehnyt suuren vaikutuksen, että asukkailla on oma koti omalla keittiöllä ja saniteettitilalla ja että he saavat elää omaa elämäänsä, kuten kuka tahansa meistä. Myös suomalainen hyvinvointivaltio on kerännyt arvostusta siitä, miten paljon yhteiskunta tarjoaa kansalaisilleen tukea. Toivon, että vierailut ovat antaneet hyviä ajatuksia, joita he voivat soveltaa omassa työssään ja ympäristössään.

Asunto ensin -malli kiinnostaa Havaijilla

Kaukaisimmat vieraat olivat parikymmenhenkinen havaijilaisten asiantuntijoiden ryhmä, joka kävi tutustumassa Alppikadun ja Väinölän yksiköihin. Sotahuudolla oli ilo olla mukana Alppikadun kierroksella.

– Olemme niin innoissamme tästä vierailusta, Laura Thielen tiivisti ryhmän tunnelmat. – Maahan saavuttuamme taksikuskimme antoi jo hienon ja kattavan luennon suomalaisesta yhteiskunnasta, ja olemme hyvin uteliaita kuulemaan lisää. Muutamat meistä ovat taitaneet jo menettää sydämensä Suomelle, Laura naurahti.

Herra Bridges työskentelee rahoituspuolella ja on mukana useamman hyväntekeväisyysjärjestön asunnottomuusprojektien hallituksissa. – Asunnottomuus on akuutti ongelma Havaijilla, ja tahtoisimme oppia hyvästä työstä, jota täällä on tehty. Herra Barnum Havaijin budjetti- ja politiikan keskuksesta jatkoi: – Pohdimme erilaisia asunnottomuusratkaisuja. Puhumme paljon Asunto ensin -mallista, mutta sitä ei ole kuitenkaan laajasti toteutettu. Tarvittaviin investointeihin ei ole panostettu.  Olemme siis hyvin uteliaita kuulemaan, miten olette saaneet tämän toimimaan.

Tilaisuus alkoi sosiaaliohjaaja Marko Lahtelan esityksellä, jossa hän kertoi kattavasti ja asiantuntevasti Alppikadun ja Castréninkadun yksiköiden historiasta, toimintatavoista ja arjesta. Sana oli vapaa, ja vieraat olivat hyvin aktiivisia – monenlaisia kysymyksiä ja tiedusteluja sateli. Ryhmää kiinnosti erityisesti toimintatapa, jossa asiakkaat kohdataan Helsingin kaupungin Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa, ja sieltä ohjataan tilapäisten asumispalveluiden piiriin, kuten Castréninkadun yksikköön. Paikkojen vapautuessa asiakkaat pääsevät Asunto ensin -periaatteella toimivan tuetun asumisen piiriin, kuten Alppikadun yksikköön.

Vastakaikua vieraissa herätti se, että kaupunki ostaa asumispalvelut ammattitaitoisilta toimijoilta, kuten Pelastusarmeijalta, ja että sopimus tehdään vähintään pariksi vuodeksi kerrallaan. – Toivoisin, että päättäjämme olisivat valmiimpia tekemään pidempiä sopimuksia, se auttaisi pitkän aikavälin suunnittelussa, totesi eräs ryhmän jäsenistä. – Monet teillä toimivat asiat, kuten nämä rahoituskuviot, on ymmärretty myös Havaijilla, mutta niiden toimimiseen ei ole uskottu tarpeeksi, ja siksi niitä kaikkia ei ole saatu käyttöön.

Esittelyn jälkeen lähdimme kierrokselle tutustumaan tiloihin. Ensin menimme käymään yleisiin tiloihin, kuten ruokalaan, harrastustiloihin ja työtoiminnan pajaan, jossa työstettiin sillä hetkellä pop-henkisiä sarjakuvalehdistä valmistettuja lampunvarjostimia. Asuintiloista pääsimme tutustumaan Tuijan asuntoon, jonka hän on sisustanut omanlaisekseen vaaleanpunaisen sävyillä ja lukuisilla koriste-esineillä. Asunnosta näkee, että siitä on tullut hänen kotinsa.

– Olen asunut täällä neljä vuotta ja viihtynyt todella hyvin. Kuntouttavassa työtoiminnassa olen mukana melkein päivittäin. Aiemmin olin paljon keittiössä, mutta nyt tykkään työskennellä siivoustehtävissä, Tuija kertoi hymyillen sängyllä istuen, suuri pinkki nalle vierellään.

Lopuksi ryhmälle esittäytyi vielä Tomi, joka on ollut myös aktiivinen työtoimintaan osallistuja. Hän on ollut avuksi esimerkiksi postitustehtävissä, kun toisten asukkaiden tukihakemuksia on täytynyt saada nopeasti liikkeelle.

– Kaikenlaistahan tapahtuu, mutta tykkään olla täällä, enkä haluaisi muuttaa minnekään muualle. Paitsi Afrikkaan, Tomi nauratti yleisöä. Hän kertoi kiertäneensä elämänsä aikana paljon maailmaa, niin Afrikkaa, Etelä-Amerikkaa kuin Eurooppaakin.

Aloha – rakkaudesta ihmiseen

Havaijilaiset antoivat Tomille ja Tuijalle pienet lahjat ja valmistautuivat nousemaan bussiin, joka veisi heidät Espoossa sijaitsevaan Väinölän asumispalveluyksikköön. Bussia odotellessa vaihdoin vielä pari sanaa ryhmään kuuluvien Brandy Minion, Ora Riesin ja Laura Thielenin kanssa. Brandy toimii johtajana hyväntekeväisyysjärjestössä, joka työskentelee asunnottomuusprojektien ja Asunto ensin -mallisen hankkeen parissa Oahun saarella. Ora on Honolulussa toimivan kodittomuuden parissa työskentelevän järjestön perustaja ja yhteisöjohtaja, ja Laura on Partners in Care -nimisen asunnottomuustyötä tekevän yhdistyksen johtaja.

– Olisi unelmien täyttymys saada Asunto ensin -periaate toimimaan osoittamallanne tavalla. Meillä on monia ammattitaitoisia toimijoita, mutta emme ole nähneet näin mittavia positiivisia vaikutuksia, Laura taustoitti. Ora jatkoi: – Minua itse asiassa inspiroivat juuri nämä teidän yksikkönne, sillä minua kiinnosti kuulla ja nähdä, miten onnistuitte haastavassa muutosvaiheessa. Siitä voimme saada työkaluja omaan tulevaisuuteemme.

Laura kertoi, että Havaijin vajaan puolentoista miljoonan asukkaan saariryhmällä kodittomia on tällä hetkellä yli 5 000.

– Asumispalveluiden tarjoaminen olisi kodittomuuteen paras lääke, sillä se toisi myös tärkeät terveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut asiakkaiden ulottuville. Se on asukkaille mahdollisuus saavuttaa merkityksellinen elämä. Näemme, että täällä mennään ihminen edellä – se on myös meidän toiveemme ja tavoitteemme.

Brandy, Ora ja Laura näkisivät työtoiminnan hyvin toimivana ratkaisuna myös Havaijilla. – Vaikka ihmisillä on haasteita ja vaikeuksia, se ei tarkoita, että he olisivat toivottomia. Monet haluavat kokea itsensä hyödyllisiksi ja antaa jotain itsestään yhteiskunnalle. Se rakentaa omanarvontuntoa, Brandy totesi.

Onko havaijilaisessa tavassa käsitellä kodittomuutta jotain, mistä voisimme Suomessa ottaa oppia?

– Aloha! Monet tuntevat tämän havaijilaisen sanonnan, joka tarkoittaa rakkautta, välittämistä, rauhaa ja armoa. Se kuvaa saaremme ajatusmaailmaa erinomaisesti. Olemme perhekeskeinen yhteisö, ja meillä on esimerkiksi aivan mahtavia, kaikkensa antavia vapaaehtoisia. Kun tämän saisi heijastumaan myös taloudelliseen päätöksentekoon, niin olisimme ideaalitilanteessa.

– Perheen ei tarvitse aina tarkoittaa biologista perhettä, vaan se voi merkitä myös itse valittua perhettä. Monet työkaverimme ovat meille kuin siskoja ja veljiä. Perhe voi perustua myös tunne- ja sosiaaliseen yhteyteen. Kotikaan ei ole vain kiinteä paikka – se on tila ja tunne, joka kasvaa yhteydestä.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä