Raamatun arkeologia

Minna ja Kenneth Silver ovat arkeologeja ja historioitsijoita, jotka ovat erikoistuneet Raamatun arkeologiaan. Sarjassa kaivaudumme Raamatun aikaan, sanomaan ja erilaisiin näkökulmiin, jota se meille tarjoaa.

TUNNETKO JEESUKSEN VARHAISLAPSUUDEN KOKEMUKSIA?

Loppiaisena muistelemme itämaan tietäjien käyntiä kuninkaallisine lahjoineen Jeesus-lapsen luona. Tähti oli johdattanut heidät Juudean Betlehemiin. He kantoivat mukanaan symbolisia lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Kulta viesti kuninkuudesta, suitsuke rukouksista sekä papillisuudesta, ja mirha tuotiin kuninkaan kuoleman varalle.

Jeesuksen syntymähetkeä ei kuitenkaan leimannut kuninkaallinen loisto, vaan vaatimattomuus ja majapaikan puute. Pian hän joutui myös perheineen lähtemään vainottuna pakomatkalle vieraaseen maahan. Oletko havainnut, että Jeesus syntyi vailla majapaikkaa ja eli ensimmäisiä vuosiaan vainottuna pakolaisena?

Jeesus asunnottomana ja pakolaisena

Jeesuksen varhaislapsuuden kokemukset vaikuttivat hänen toimintaansa. Hän aikuisena ikään kuin viittasi omakohtaiseen majapaikan puuttumisen kokemukseen: Ketuilla on luolansa ja taivaan linnuilla pesänsä, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi (Matt. 8:20).

Asuessani mieheni kanssa Turkissa naapureinamme Mardinin vanhassa kaupungissa oli Syyriasta saapuneita pakolaisia, joille oli avautunut majapaikka entisestä karjasuojasta. Se muistutti minulle Jeesuksen varhaislapsuudesta. Luemmehan jouluevankeliumista, kuinka Maria ja Joosef saapuivat verotusasioissa Betlehemiin, mutta heille ei löytynyt majapaikkaa, vaikka Maria oli raskaana ja hänen synnyttämisensä aika oli käsillä. Pariskunta joutui majoittumaan talliin tai eläinsuojaan, koska kapalolapsi laitettiin kertomuksen mukaan suoraan seimeen tai eläinkaukaloon nukkumaan.

Pian itämaan tietäjien käynnin jälkeen Joosef joutui kuitenkin kokoamaan nuoren perheensä ja lähtemään Betlehemistä edelleen liikkeelle. Sillä kuningas Herodeksen huomattua, että Betlehemissä olisi itämaan tietäjien mukaan syntyvä merkittävä hallitsija, Herodes oli antanut käskyn Betlehemin poikalasten surmaamisesta. Kukaan ei saanut uhmata hänen kuninkuutensa valtasuuruutta. Joosef suuntasi perheineen Juudeasta Egyptiin, ja on mahdollista, että itämaiden tietäjien lahjoitukset mahdollistivat pakomatkan ja oleskelun toisessa maassa.

Pako Herodeksen vainojen alta Egyptiin

Runsas vuosi sitten kävin mieheni kanssa Egyptissä, ja minua havahdutti erityisesti ajatus, että Jeesus olisi ollut pakolaisena Egyptissä. Asia oli minulta jäänyt paljolti perinteisesti painotetussa joulukertomuksessa katveeseen. Kairon laitakaupungilla näin kirkon, jonka seinään oli kiinnitetty suuri ja vaikuttava värillinen maalaus tai mosaiikki Mariasta, Joosefista ja Jeesus-lapsesta matkalla aasilla ratsastaen Egyptiin. Havahduin, kuinka katveeseen jäänyt kertomus pakomatkasta Egyptiin konkretisoitui näin maassa, johon Jeesus perheineen oli saapunut. Kertomus pakomatkasta selvästi kosketti paikallisia kristittyjä.

Perhe oli ylittänyt vaikeakulkuisen autiomaareitin, joka on erityisesti paimentolaisten asuma-aluetta. Aasi oli varattomille mahdollinen kantojuhta, kameli varakkaammille.

Jeesus siis muutti sylilapsena perheineen Juudeasta Egyptiin. Egypti oli antiikin maailman vilja-aitta, ja siellä varmasti oli mahdollisuus ravinnonsaantiin. Joosef halusi näin pelastautua kuningas Herodeksen vainoilta kotimaansa kuningaskunnan ulkopuolella. Monet pakolaiset tänään ovat vainottuja ja etsivät ulkomailta turvapaikkaa.

Sekä Juudea että Egypti kuuluivat keisari Augustuksen laajaan Rooman valtakuntaan, mutta Herodes ei ilmeisesti ulottanut vainojaan Juudean rajojen ulkopuolelle. Samankaltainen poikalasten vaino oli tapahtunut kuitenkin Mooseksen kirjoissa kuvatuissa faaraon toimissa runsaat tuhat vuotta aikaisemmin Egyptissä. Silloin heprealaiset joutuivat kokemaan vieraskansana vainoja.

Faarao nimittäin halusi surmauttaa Egyptissä heprealaiset poikalapset. Heprealaiset pakenivat Mooseksen johdolla Egyptistä kohti luvattua maata, joka vastasi myöhempää Juudean aluetta. Raamatun mukaan kansa oli elänyt orjuudessa. Mutta Jeesuksen perheelle Egyptistä oli tullut uudessa historian tilanteessa turvapaikka. Perhe vietti noin kaksi vuotta Egyptissä odottaen, kunnes Herodes oli kuollut.

Herodeksen kuolema ja hauta

Herodeksen kuolema tapahtui neljä vuotta ennen ajanlaskua, joten Jeesuksen syntymä on ajoitettu aikaan kuusi seitsemän vuotta ennen ajanlaskua. Emme tiedä, luuliko Herodes tappaneensa etsimänsä poikalapsen. Merkillisenä arkeologisena monumenttina Betlehemin kupeessa hiekasta kohoaa edelleen ihmiskäsin rakennettu kraatterimainen kukkula, jonka Herodes rakennutti hautamonumentikseen.

Miksi Herodes halusi tulla haudatuksi juuri Betlehemin läheisyyteen? Monumentti ikään kuin julistaa, että hän halusi todistaa olevansa se itämaiden tietäjien etsimä ja ennustuksissa odotettu juutalaisten messiaskuningas. Malliksi hautamonumenttiin oli otettu keisari Augustuksen itselleen Roomaan rakennuttama hauta. Herodes halusi rakennustoimillaan ilmaista suuruuttaan.

Todellinen messiaskuningas

Jeesus perheineen palasi Herodeksen kuoleman jälkeen Juudeaan ja asettui siellä Galileaan Nasaretin kaupunkiin. Herodes oli erehtynyt uskoessaan olevansa odotettu juutalaisten messiaskuningas. Hän oli etsinyt ja vainonnut tuloksetta todellista messiasta, joka oli syntynyt ilman majapaikkaa ja päätynyt pakolaisena Egyptiin. Pakolai-suus oli pelastanut Jeesuksen.

Todellinen messiaskuningas ei kuitenkaan koskaan lapsuudessaan eikä aikuisenakaan asunut palatsissa. Tiedämme kuitenkin, että aikuisena Jeesuksella oli oma koti Galileassa Kapernaumissa Genesaretinjärven rannalla. Silti hän jatkoi kulkua talosta taloon julistaen Jumalan valtakuntaa Juudeassa ja sen ulkopuolella Dekapoliksen eli kymmenen kaupungin alueella nykyisessä Jordaniassa sekä muinaisessa Foinikiassa nykyisen Libanonin Tyroksessa ja Sidonissa. Kaikki mainitut alueet, Juudean kuningaskunta mukaan lukien, kuuluivat tuolloin Rooman alaiseen Syyrian provinssiin.

Jeesus katsoi, etteivät maalliset rikkaudet välttämättä johtaneet ihmisen onnellisuuteen ja hyvinvointiin. Vaikka Jeesus syntyi kuninkaaksi, hän näki, etteivät rikkaudet saaneet nousta ihmismielen päällimmäiseksi tavoitteeksi. Todellinen messiaskuningas arvosti elämää Jumalan näkymättömässä valtakunnassa ja piti lähimmäisenrakkauden sanomaa tavoittelemisen arvoisena. Hän oli omakohtaisesti varhaislapsuudessaan kokenut asunnottomuutta ja pakolaisuutta eikä kaihtanut kulkea köyhien sekä apua tarvitsevien joukossa.

Minna Silver
dosentti, arkelogi, filosofian tohtori

Kuvat: Minna & Kenneth Silverin kuva-albumi, Asaf T. & אפי אליאן 

Sarjan kirjoittajiin Minna ja Kenneth Silveriin voit tutustua Sotahuudon 4/2022 haastattelussa

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä