Pyhät koolla

Eräänä elokuisena iltana kolme nuorta, Henkka, Markus ja Milka, ovat kokoontuneet teekupin ääreen keskustelemaan pyhyydestä ja siitä, millainen on pyhä ihminen.

– Pyhyys ei ole kovin tavallinen puheenaihe nuorten keskuudessa. Taitaa olla aika vieras sana monen nuoren sanavarastossa, nauraa Markus.

– Oikeastaan ”pyhä” on sana, joka on vieraskielinen kaikissa kielissä, huomauttaa Henkka.

– Pyhä tarkoittaa jotain sellaista, joka on täysin erilainen kuin muut. Kun profeetta Jesaja kohtasi Jumalan pyhyyden temppelissä, hän ei voinut muuta kuin huutaa: ”Voi minua, minä hukun!”

– Minulle ”pyhä” sanana ei kerro paljonkaan, Milka pohtii. – Voiko sanoa, että joku olisi pyhempi kuin toinen? Millä voimme mitata pyhyyttä? Jos sanomme, että joku on pyhä, niin tarkoitammeko, että hän on erikoisen hyvä ihminen, parempi kuin muut? Minulla tulee jopa jotenkin negatiivinen fiilis, kun jostakin sanotaan, että ”siinäpä on pyhä ihminen”.

– Kun kuulen puhuttavan pyhästä ihmisestä, minulle tulee mieleen levitoiva munkki, jolla on sädekehä pään päällä, nauraa Markus, mutta vakavoituu ja jatkaa: – Eikö ”pyhä” sanana tarkoita myös uloskutsuttua? Voiko ajatella, että pyhä ihminen on sellainen, joka elää elämäänsä Jumalan kutsumana?

Henkka: – Juuri näin. Kutsu on annettu jo luomiskertomuksessa, jossa Jumala luo ihmisen kuvakseen ja kutsuu hänet vaeltamaan yhteydessään. Raamatussa kehotetaan myös pukeutumaan pyhyyteen. Tarkoittaako se, pyhillä ihmisillä on joku erityinen asu tai ulkomuoto? Ovatko he jotenkin erilaisia kuin tavalliset tallaajat?

Markus: – Ei ja joo. Totta kai ihmiset ovat lopulta hyvinkin samanlaisia, mutta pyhän ihmisen tapa elää ja toimia ei ole ehkä kaikille tyypillistä. Mielestäni Vuorisaarna kuvaa hyvin sitä, kuinka pyhä ihminen toimii. Jos hänet pyydetään tai pakotetaan kulkemaan toisen rinnalla yhden mailin verran, hän kulkee vapaaehtoisesti kaksi. Pointti on siinä, että hänen ei ole pakko tehdä niin, mutta hän haluaa, koska vasta toisen mailin kohdalla oppii tuntemaan, millainen toinen ihminen oikeasti on. Pyhä ihminen näkee myös toisessa elämän pyhyyden; hän pystyy katsomaan ulkoisten asioiden taakse. Pyhä ihminen siis erottuu massasta sillä, että hän tekee hyvää lähimmäisilleen.

Nuoret pohtivat, tuntevatko he ketään pyhää ihmistä. Seuraa hetken hiljaisuus.

– I know one guy! (Tunnen erään!), Henkka väittää. Muut ymmärtävät hänen tarkoittavan Jeesusta. – Vakavasti puhuttuna olen kuitenkin sitä mieltä, että pyhää elämää kannattaa tavoitella ja se on mahdollista saavuttaa. On väärin ajatella, että antaa mennä, kun ei minusta kuitenkaan tule pyhää. Jeesus on tullut antamaan yltäkylläisen elämän, mikä tarkoittaa sitä, että ihminen voi elää täyttä elämää.

– Eikö jokaisen ihmisen elämä ole pyhä, koska jokainen on Jumalan luoma! Milka muistuttaa.

Markus arvelee varovasti, että joidenkin ihmisten kohdalla näkee selvästi, minkä muutoksen Jumala on heissä saanut aikaan. Ihminen, joka on saanut kohdata Pyhän, lopettaa satuttamasta muita. Ero on siinä, että jos hän ennen puhui hyvää, nyt hän myös tarkoittaa, mitä sanoo.

– Pyhyys on jollain tavalla myös pelottavaa, tunnustaa Milka. – Kun puhutaan pyhyydestä, minulle tulee ehkä ensimmäisenä mieleen kirkon alttari, joka on niin pyhä, että sinne ei saa mennä. Se on ehkä ihmisen keksimää pyhyyttä, mutta puhutaanhan Raamatussakin Jumalan pelottavuudesta.

– Olet oikeassa, myöntää Markus. – Pyhyydessä on myös jotain pelottavaa, kunnioitusta herättävää. Toisaalta Jumala on kuin hurrikaani, jonka lähelle ihmisen ei ole turvallista mennä – mutta samalla Jeesus on tehnyt lähestymisen mahdolliseksi. Hän kutsuu meitä sisälle myrskyn keskukseen, jossa olemme turvassa. Meidän on hyväksyttävä se, että Jumala on myös pelottava. C. S. Lewisin Narnia-kirjassa lapset kysyvät, onko Aslan-leijona turvallinen. He saavat vastauksen: ”Turvallinenko? Ei! – mutta hän on hyvä.”

Henkka: – Pyhyydessä on kyse myös suhteesta. Ihminen saattaa tehdä hyviä tekoja, mutta jos hänellä ei ole aitoa suhdetta Jumalaan, se on vain tekopyhyyttä.

Milka: – Eikö tähän liity myös suhde ihmisiin? Jos rakastat Jumalaa, et voi olla rakastamatta muita.

Markus: – Niinpä! Olisi suorastaan hedonistista, jos pakenisi ihmisiä ollakseen vain Jumalan kanssa.

Tee on jäähtynyt jo kupeissa, mutta keskustelu käy edelleen kuumana...

Keskustelijat: Henri Häkkinen, Markus Korpela ja Milka Ahlqvist
Koonnut: Saga Lippo
Kuvat: Toni Kaarttinen

Lisätietoa pyhityksestä

Suosittelemme seuraavia kirjoja, opetussarjaa ja CD:tä:

• Pelastusarmeijan opin käsikirja, luettavissa osoitteessa: j.mp/opinkirja
  
• Laulukirja (laulut 96–180)
  
• Robert Street: Pyhitys peittelemättä
  
• John Larsson: Kokonaan hengen valtaama mies
  
• John Larsson: Hengellinen läpimurto – Pyhä henki ja me
  
• Samuel Logan Brengle: Heart for God
  
• ”30 days with S. L. Brengle”
  
• Anita Caldwell: Holiness Alive
  
• Robert Street: ”One army – in Holiness” opetussarja osoitteessa: www.salvationarmy.org/onearmy/inholiness
  
• International Staff Songsters: Moment by Moment –CD
  

Tuotteita voi kysellä: [email protected] ja (09) 681 2300 / kauppaosasto

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä