Positiivinen voima tässä maailmassa

Syyskuun lopulla juhlimme Pelastusarmeijan 130-vuotista taivalta Suomessa. Kunniavieraamme, Pelastusarmeijan kansainväliset johtajat, kenraali Brian Peddle ja komentaja Rosalie Peddle toivat tervehdyksen maailmanlaajuiselta Armeijalta. Juhlaviikonlopun päätteeksi saimme esittää muutamia kysymyksiä heidän tehtävästään ja näkemyksistään – ja joulusta.

 On kulunut reilu vuosi siitä, kun tulitte kansainvälisen Pelastusarmeijan johtoon. Mitkä ovat olleet ensimmäisen vuoden kohokohtia?

– Olemme olleet yllättyneitä nähdessämme, miten ainutlaatuista palvelutyötä Pelastusarmeija tekee eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi Kuwaitissa opin, että meillä on siellä tyttöjen turvakoti samoin kuin lukuisia muita erityisiä työmuotoja. Olemme vaikuttuneita kaikilla matkoillamme, miten sitoutunut ja elävä Armeija meillä on – myös täällä Suomessa, kenraali Brian Peddle toteaa hymyillen.

– On ollut ilo nähdä Pelastusarmeijan ruohonjuuritasolla tehtävää työtä. Erityisesti nuorten ihmisten kiinnostus ja sitoutuminen eri maissa on koskettanut. Se on ollut hyvin inspiroivaa, komentaja Rosalie Peddle täydentää.

Brian Peddle valittiin kenraaliksi Korkeassa neuvostossa keväällä 2018. Korkea neuvosto on Pelastusarmeijan territorioiden ja hallintoalueiden johtajien kokoontuminen, jonka osanottajien keskuudesta kenraali valitaan perusteellisessa ja pyhässä äänestysprosessissa. Jos olet kiinnostunut tietämään lisää, everstiluutnantti Ced Hillsin kirjoittamasta artikkelista (bit.ly/korkeaneuvosto) löytyy kattava kuvaus Korkean neuvoston toiminnasta.

19. Korkean neuvoston päätteeksi silloinen esikuntapäällikkö, komentaja Brian Peddle valittiin Pelastusarmeijan 21. kenraaliksi. Kenraali Brian Peddle ja kansainvälisen naistyön presidentti, komentaja Rosalie Peddle astuivat virkaan 3. elokuuta 2018.

Voisimme muistella kenraaliksi valintaa Korkeassa neuvostossa. Mitä ajatuksia teillä oli tuon prosessin aikana?

– Meitä oli Korkeassa neuvostossa kaikkiaan 108 henkilöä. Olimme kaikki sitoutuneet rukoilemaan, että henkilö, jonka Jumala on jo valinnut, tulisi tunnistetuksi. Minut nimitettiin ehdokkaaksi, ja siten kuuluin pieneen ryhmään henkilöitä, joiden piti jakaa oma visionsa. Äänestysprosessin aikana minulle valkeni, että ihmiset todellakin äänestävät minua, ja se tuntui itse asiassa hiukan kiusalliselta. Mutta kun etenimme tässä pyhässä prosessissa, tunsin Jumalan vakuuden siitä, että kaikki on hänen tahtonsa mukaista. Otin tehtävän varauksetta vastaan, tietäen että Jumala on voimallinen.

Kenraali ja komentaja ovat kotoisin Newfoundlandista, Kanadasta, ja ovat Kanadan ja Bermudan territorion upseereita. Avioiduttuaan 1978 he ovat palvelleet monissa yhteisissä kotimaan määräyksissä osastoissa, piiripäämajassa ja upseerikoulussa. Vuonna 2007 he saivat ensimmäiset kansainväliset määräyksensä Uuden-Seelannin, Fidzin ja Tongan territorion pohjoiseen piiriin. Seuraavana oli määräys ylisihteeriksi ja naistyön sihteeriksi Ison-Britannian ja Irlannin territorioon. Vuonna 2011 he palasivat Kanadaan territorion johtajiksi. Mahdollisuus palvella kansainvälisessä päämajassa avautui syksyllä 2014 Amerikan ja Karibian aluejohtajuuden myötä. Marraskuussa 2015 kenraali André Cox valitsi Brian Peddlen esikuntapäällikökseen ja Rosalie Peddlen kansainvälisen naistyön sihteeriksi.

Miten nämä määräykset ovat valmistaneet teitä nykyiseen tehtävään?

– Jos pohdin yli neljänkymmenen vuoden upseeripalvelustani, voin sanoa, että jokainen määräys on ollut valmistautumista seuraavaan. Olen hyvin kiitollinen kenraali André Coxille, että hän valitsi minut esikuntapäällikökseen. Silloin olin kaikkien toimintojemme ytimessä.

– Kun minusta tuli kenraali, olin jo tietoinen tavoitteistamme ja siitä, mitä yritämme saavuttaa. Sitten pääsin täydentämään kokonaisuutta visiolla, jonka itse koen tärkeäksi, kenraali paljastaa, ja komentaja jatkaa:

– Mahdollisuus työskennellä kotiterritoriomme ulkopuolella on ollut erittäin hyödyllistä. Armeijan kansainvälisyyden sisäistäminen on ollut minulle suureksi avuksi omassa tehtävässäni. Se on auttanut minua oivaltamaan, miten Jumala voi käyttää minua. Olen voinut luottaa siihen, että Jumala tietää, miten voin olla avuksi, missä tahansa olenkin.

Jos menemme edelleen ajassa taaksepäin: miten Pelastusarmeija tuli osaksi elämäänne?

Kenraali: – Perheemme ei kuulunut Pelastusarmeijaan, vaan toiseen kirkkoyhteisöön. Olin kuusitoista, kun minut kutsuttiin Armeijan nuorisotapahtumaan. Se oli jännittävää, erilaista! Oli tamburiineja, vaskisoittimia, kaikenlaista mikä tuntui kiinnostavalta. Osastonjohtajat huomasivat kiinnostukseni, ja he rohkaisivat minua. Vuotta myöhemmin he tiedustelivat, haluaisinko tulla mukaan viikonlopputapahtumaan, jossa kerrotaan Pelastusarmeijasta ja upseeriudesta. Siellä ollessani tunsin Jumalan todella kutsuvan minua. Uskonpolkuni on ollut ihmeellinen ja yllätyksellinen!

Komentaja: – Nuorena olin aina ensimmäisenä suuntaamassa katumuspenkille kaikissa kokouksissamme ja tapahtumissamme. Siksi minun on vaikea sanoa, milloin olisin ottanut Jumalan sydämeeni ensimmäistä kertaa. Tunsin, että Jumala pelasti minut aina uudelleen ja uudelleen.

Näkemyksiä Armeijasta ja maailmasta

Kohtaamme tänä päivänä moninaisia ongelmia, kuten ilmastonmuutos, poliittiset myllerrykset ja äärioikeiston nousu. Millaisena näette maailman tilan?

Kenraali: – Olen hyvin huolestunut, sillä ymmärrämme yhä huonommin, että olemme kaikki yhtä suurta kansainvälistä perhettä. Kansallismielisyydessä on kyse itsesuojelusta ja muiden sulkemisesta ulkopuolelle. Emme myöskään pidä hyvää huolta planeetastamme. Maailman köyhimmät valtiot kärsivät ilmastonmuutoksesta eniten. Heillä on vähemmän keinoja reagoida siihen kuin meillä hyvinvointivaltioiden kansalaisilla.

– Kohtaamme Pelastusarmeijana myös poliittisia haasteita. Worldwatch-instituutin Maailman tila -raportin mukaan Pelastusarmeija toimii 23 maassa, joissa on vaikeaa olla Jeesuksen seuraaja. Näiden maiden hallitukset ovat vihamielisiä, ja paikalliset uskonyhteisöt suojelevat kiihkeästi omaa etuaan. Siksi en pidä mitään itsestäänselvyytenä ja rukoilen päivittäin maailmanlaajuisen Pelastusarmeijan puolesta.

Komentaja yhtyy kenraali näkemykseen:

– Maailma on myllerryksessä. Meidän täytyy ymmärtää nämä haasteet ja pohtia, miten voimme vaikuttaa. Miten voimme ”aseistaa” itsemme. Meidän on työskenneltävä ihmisten hyväksi näinä haasteellisina aikoina.

Mitkä ovat suurimmat ongelmat naisten ja perheiden parissa?

Komentaja: – Ihmiskauppa on valtava ongelma. Se vaikuttaa aivan jokaiseen maahan ja yhteiskuntaan. Työskentelemme yhdessä kansainvälisen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden työryhmän kanssa tehdäksemme kaiken minkä pystymme ja auttaaksemme heitä, jotka taistelevat tämän asian parissa käytännön tasolla. Olemme saaneet aikaan toimivan kokonaisuuden, ja olen siitä kovin kiitollinen. Tehtävää on kuitenkin valtavasti.

– Monin paikoin naiset ja tytöt ovat alikoulutettuja tai opiskelumahdollisuuksia ei ole lainkaan. Monet vanhemmat naiset kärsivät yksinäisyydestä. Perhe-väkivalta on suuri ongelma. Taistelemme monien sosiaalisten ongelmien ja epä- oikeudenmukaisuuksien parissa, unohtamatta tietenkään köyhyyttä. Monien ongelmien taustalla on köyhyys.

– Haluan ilmaista kiitollisuuteni territorioidemme toteuttamasta nais- ja perhetyöstä. Olemme varsin voimakas joukko, komentaja Rosalie Peddle toteaa ylpeänä näkemästään.

Pelastusarmeija toimii 131 maassa ja on siis aidosti kansainvälinen yhteisö. Miten kulttuurien moninaisuus rikastuttaa meitä?

Kenraali: – Se on yksi parhaista ominaispiirteistämme! Joidenkin mielestä erilaisuus jakaa meitä, mutta mielestäni se antaa meille mahdollisuuden arvostaa toinen toisiamme. Matkustaessani komentaja Rosalien kanssa näen paikallisia tervetuloseremonioita, tansseja, asuja ja ruokia. Kaiken tämän sydämessä ovat kaltaisemme pelastussotilaat, upseerit ja Armeijan ystävät. Uskomme, oppimme ja laulumme ovat samanlaisia. Unohdan usein, että olen kanadalainen ja kaukasialainen. Olen veljien ja siskojen ympäröimä, missä tahansa olenkin.

Minkä sanoisitte olevan pelastusarmeijalaisuuden sydämessä?

Kenraali: – Pelastusarmeijan mission ytimessä on edelleen se tehtävä, joka meille on Armeijan alkuvuosina annettu: tuoda miehet ja naiset Jeesuksen yhteyteen ja nostaa ihmisten omanarvontuntoa. Kun maailman paheet houkuttelevat ja orjuuttavat ihmisiä, haluamme olla positiivinen voima ja vaikuttaja heidän elämässään.

Mitkä ovat tulevaisuudessa Pelastusarmeijan suurimmat haasteet?

– Se, että pysymme relevanttina. Erityisesti aikuistuvan sukupolven sydämissä. Meidän täytyy herättää kiinnostusta uudessa sukupolvessa. Haasteena ovat myös aikamme eettiset ja moraaliset ongelmat. Miten löydämme polkumme niin, ettemme eksy uskostamme. Sekulaarinen ajattelu ja materialismi eivät saa kiehtoa meitä niin kovasti, ettemme ole enää sitä, mitä Jumala haluaa meidän olevan, kenraali toteaa vakavana.

Komentaja jakaa näkemyksen relevanttiudesta:

– Maailma ja yhteiskunta muuttuu, ja meidän on varmistettava, että pysymme ajassa kiinni. Meidän on vastattava maailman tarpeisiin.

Kokoaan merkittävämpi

Olemme juuri juhlistaneet 130-vuotista taivalta. Millaista juhlaa ja Armeijaa olette olleet todistamassa?

– Ensinnäkin piditte meidät hyvin kiireisinä, kenraali naurahtaa.

– Olen hyvin vaikuttunut työstä, mitä Pelastusarmeija Suomessa tekee. Teillä on kyky vaikuttaa tähän kansaan ja yhteiskuntaan. Temppeliaukion kirkon kokoontuminen osoitti minulle, että puhuttelette ihmisiä. On hienoa nähdä, että Armeijasta pidetään ja välitetään.

Kenraali ja komentaja ottivat osaa myös Hoplop-liikuntaseikkailupuistossa järjestettyyn perheiden syntymäpäiväjuhlaan ja nuorten paneeliin. He olivat vaikuttuneita näkemästään.

Kenraali: – Teillä on hyvin selkeä missio lasten ja nuorten parissa. Syntymäpäiväjuhlassa todistin, miten 450 ihmistä vietti aikaa yhdessä iloiten. Nämä ovat meidän ihmisiämme – ihmisiä, joita palvelemme.

– Näen Armeijan, joka on yhteydessä ihmisiin. Näen Armeijan, joka välittää. Näen Armeijan, joka on elävä missiossaan palvella Jumalaa. Nämä ovat olleet erinomaiset 130-vuotisjuhlat ja rukoukseni on, että Pelastusarmeija Suomessa vahvistuu entisestään.

Komentaja: – Armeijanne ei ole valtava, mutta se on voimakas Armeija. Pelastusarmeijan jäsenet ovat sen rikkaus, ja olemme saaneet tavata innostuneita, ystävällisiä ja myötätuntoisia sotilaita ja upseereita. Lähdemme täältä hyvin inspiroituneina.

Joskus Suomessa muistelemme kaiholla entisiä suuruuden aikoja. Miten rohkaisisitte jäseniämme ja ystäviämme?

Kenraali: – Jos tarkastelemme Pelastusarmeijan vaikutusta, se on huomattava. Yhtä suuri tai suurempikin kuin menneinä aikoina. Sanoisin, että Armeija on kokoaan merkittävämpi tässä yhteiskunnassa. Ihmisten lukumäärä ei ole tärkeintä, vaan se miten sitoutuneita he ovat.

Miten pidämme Pelastusarmeijan relevanttina Suomessa?

Kenraali: – Se löytyy tehtävänne selkeydestä ja tärkeydestä. Koska missiomme on auttaa hädässä olevia, niin löydämme tapoja auttaa heitä. Samoin olemme läsnä, jos ihmiset kaipaavat uskoa ja selkeyttä elämäänsä. Suurin haasteenne tulee olemaan nuoren sukupolven sitouttaminen. Tämän todellisuuden kohtaamme kaikkialla.

Komentaja: – Pysykää ajassa kiinni. Työmme perusta pysyy samana, mutta samalla meidän on osattava muuttua maailman mukana.

Perheestä ja joulusta

Kenraalilla ja komentajalla on kaksi tytärtä, Stephanie ja Krista, ja viisi ihanaa lastenlasta. Stephanie asuu perheineen Ontariossa, Kanadassa ja Krista perheineen Australiassa. Krista ja hänen miehensä Tim palvelevat Pelastusarmeijan upseereina.

– Perheemme on tällä hetkellä hyvin kansainvälinen. Samalla hetkellä voin lähettää yhdelle tekstiviestin ”Hyvää yötä!” ja toiselle ”Hyvää huomenta!”, kenraali naurahtaa ja jatkaa:

– Teknologia on paras ystävämme. Keskustelemme päivittäin videon välityksellä, lähetämme kuvia ja viestejä. Pidämme tiiviisti yhteyttä lastenlapsiimme ja käymme tapaamassa heitä niin usein kuin mahdollista. Haluamme olla tärkeä osa heidän elämäänsä.

Komentaja Rosalie kertoo perheen olevan heille kaikki kaikessa.

– Perhe on elämämme ja voimamme. Vaikka olemme kansainvälisiä johtajia, niin lapsemme ja lastenlapsemme ovat etusijalla. He ovat antaneet meidän lähteä tekemään sitä, mihin Jumala on meitä kutsunut. Voin luottaa, että Jumala pitää heistä huolen.

Kenraali ja komentaja ovat ulkoilmaihmisiä.

– Rakastamme Jumalan luomaa maailmaa. Raitis ilma tekee ihmeitä! komentaja Rosalie toteaa, ja kenraali paljastaa, että hän mielellään tutustuisi Suomen luontoon:

– Olen kasvanut Kanadan itäosissa samoilla leveysasteilla. Pidän pyöräilystä, melomisesta, kalastamisesta, metsäkävelyistä ja marjojen keräämisestä. Uskon, että nauttisin näistä asioista myös Suomen kauniissa maisemissa.

Koska lähestymme joulun aikaa, tiedustelen kenraalilta ja komentajalta heidän joulunvietostaan.

Mitä teidän jouluunne kuuluu?

Kenraali: – Perhe, hyvää ruokaa ja hauskaa yhdessäoloa. On mukavaa viettää joulut Kanadassa, on lunta ja tunnelmaa. Lämmittelemme sisätiloissa villasukat jalassa, ja ulos mennessä on vedettävä pipo korville. Toivottavasti poronne ja joulupukki täältä Suomesta tuovat meille myös muutamia lahjoja, kenraali sanoo hymyillen, ja komentaja päättää haastattelutuokiomme joulun sanomaan:

– Joulumme tiivistyy perheen yhdessäoloon. Mutta se, että Jeesus toi toivon ja ilon maailmaan, on kaiken sydämessä. Se on minulle joulun sanoma – toivosta ja riemusta kiittäminen perheen kesken. Juhlimme sitä parasta lahjaa, jonka olemme saaneet.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä