Perheneuvonnasta tukea perheiden haasteisiin ja elämän kriiseihin

Pelastusarmeijan Helsingin osastossa on monenlaista toimintaa perheille, lapsille ja nuorille. On perhekerhoa, puuhakerhoa ala-asteikäisille ja sählyiltoja vanhemmille lapsille. Nyt toimintaa täydentää perheneuvonta.
– Pelastusarmeijan perheneuvonta tukee terapeuttisen keskustelun avulla ihmisiä parisuhteen ja perheen ongelmissa sekä elämän kriisitilanteissa, selvittää perheterapeutti Eero Untamala.
– Pelastusarmeijan uudessa visiossa yksi keskeinen painopistealue on perheet. Perheneuvonta täydentää tätä palettia hienosti. Pystymme tarjoamaan perheille syvempää tukea, kertoo Helsingin osaston johtaja, kapteeni Esa Nenonen.

Helsingin osastossa on keväällä alkanut perheneuvonta. Toiminta on nyt uutta, mutta se on ollut osa Keskustalon toimintaa ihan lähihistoriassa. Vuosina 2010–2015 Pelastusarmeijan Hedvig-huoneen – perheväkivaltaa kokeneiden naisten turvakodin – palveluihin kuului perheneuvonta. Myös tuolloin perheterapeuttina työskenteli Eero Untamala. Eero toimi myös usean vuoden ajan Pelastusarmeijan asumispalvelujen johtajana.

– Olen vaativan erityistason perheterapeutti ja sitä kautta Valviran hyväksymä psykoterapeutti. Tehtävänäni on nyt tuottaa perheneuvontaa Pelastusarmeijan henkeen ja toiminta-ajatukseen sopivalla tavalla. Se on ilo, sillä on sitä pelastussotaa ennenkin käyty, Eero naurahtaa.

Perheneuvonta on asiakkaille ilmaista. Asiakkaat löytyvät Pelastusarmeijan toiminnan ja tiedotuksen kautta. Jos koet, että perheneuvonnasta voisi olla apua sinulle ja perheellesi, niin tämän artikkelin lopusta löytyy puhelinnumero, johon soittamalla voit tiedustella varaustilannetta.

Kapteeni Esa Nenonen korostaa, että toiminta on avoinna aivan kaikille.

– Tämä sopii Pelastusarmeijan näkemykseen ihmisen kokonaisvaltaisesta kohtaamisesta erottelematta. Kun ihminen kääntyy Pelastusarmeijan puoleen ja pyytää apua, niin siinä ei katsota uskontoa, sukupuolta, etnistä taustaa, taloudellista tilannetta tai mitään muuta. Tätä tehdään ihmisten ehdoilla. Pidän siitä, että tämä on konkreettista toimintaa, jossa voimme antaa perheille työkaluja. He oppivat sanoittamaan niitä ongelmia, joita perheessä on.

Eero painottaa, että toiminnalle on suuri tarve. Julkisen palvelun jonot kasvavat, eikä apua ole saatavilla siinä hetkessä, kun sille on tarvetta. Myöskään käsillä olevat palvelut eivät aina tarjoa oikeita ratkaisuja.

– On iso joukko ihmisiä, jotka jäävät avun ulkopuolelle. Se mihin toimintamme lähinnä rinnastuu, on evankelisluterilaisen kirkon tuottama perheneuvonta perheasiain neuvottelukeskuksissa. Siellä työtä toteutetaan parisuhteen näkökulmasta. Ongelmat ovat kahden aikuisen välisiä ja ne heijastuvat lapsiin. Kuntien perheneuvoloissa lähdetään puolestaan siitä, että asiakas on oireileva lapsi. Mutta on valtava määrä perheitä, joilla ongelmat eivät suoranaisesti sovi edellä mainittuihin kategorioihin. Ongelmien vyyhti voi olla kovinkin monimutkainen. Pelastusarmeijan perheneuvonta on valmis auttamaan tässä.

– Pystyäksemme tarjoamaan apua monille olemme sopineet, että perheneuvonnan keskimääräinen tapaamismäärä on 12 kertaa. Tapaamisten määrästä sovitaan yhdessä perheen kanssa. Päätämme yhdessä rakenteen ja keston, yhteisen tavoitteen. Elämme siinä totuudessa, että jokaisella asialla on alku, keskikohta ja loppunsa. Keskimäärin työskentelytaajuus on ollut aluksi kerran viikossa, ja siitä harvenee noin kahteen kertaan kuukaudessa.

Ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin

Millaisiin asioihin perheneuvonnassa voi löytää ratkaisuja?

– Kestävät ratkaisut löytyvät perheen sisältä. Me luomme olosuhteet, joissa pystytään yhdessä asioita tutkimaan ja löytämään oikeat ratkaisut. Ongelmatilanteessa usein tarvitaan ”peiliä”. Perheneuvonnassa työntekijä on se peili, joka auttaa näkemään tilanteen vähän etäämmältä, Eero tiivistää.

Eero luettelee, miten monenlaiset asiat voivat aiheuttaa ongelmia perheen sisällä: vanhemmuuden haasteet, eri kulttuuritaustat, erilaiset odotukset vanhemmuudesta, uskottomuuskriisit, talousongelmat, riippuvuudet, riidat, perheväkivalta ja perheenjäsenten käsittelemättömät traumat. Ongelmat voivat olla myös ylisukupolvisia. Lapsen hyvinvointiin voivat heijastua esimerkiksi vanhempien ja isovanhempien erilaiset kasvatusmetodit ja niistä nousevat ristiriidat.

– Monesti ongelmat tiivistyvät parisuhteen ja perheen viestintään. Miten oletetaan toisen ymmärtävän sanomatta, ja miten asioita sanotaan. Taustalla voi olla yllättävän pitkältä ajalta peräisin olevia olettamuksia ja tottumuksia. Monesti ratkaisut löytyvät logiikasta. Miksi toinen toimii noin? Tai miksi minä reagoin asioihin näin? Se voi olla arvokas löydös. Kun sanoittamattomat asiat sanoitetaan turvallisessa ympäristössä, tilannetta päästään avaamaan.

Kun ongelmat ovat syviä ja vakavia, perheneuvonnassa otetaan tarvittaessa käyttöön palveluohjaus.

– Tarvittaessa voidaan sopia muista hoitotoimenpiteistä. Perheneuvontaa toimitetaan perheterapian prosessein ja vaatimuksin. Esimerkiksi jos perheessä on joku, joka tarvitsee syvempää, yksilötasoista psykoterapiaa, niin perheterapia voi auttaa perhettä yksikkönä käsittelemään tilannetta ja suhtautumista asiaan. Opettaa ymmärtämään toisiaan.

– Elämänkriiseissä, jotka saattavat horjuttaa mielen tasapainoa, perheneuvonta voi toimia ensiapuna. Kuten psykiatrian dosentti Martti Siirala on todennut: ”Mitä ei ole ääneen sanottu, sitä joku kantaa.” Joskus perheen ongelman voivat tulla näkyviksi yksittäisen ihmisen oireilun kautta.

Taloudelliset ongelmat ovat monelle raakaa todellisuutta. Eero muistuttaa, että perheneuvonnassa ei ole kyse velkaneuvonnasta:

– Mutta on tärkeää puhua näistäkin ongelmista ääneen. Vanha suomalainen sananlasku sanoo: ”Kun nälkä tulee ovesta, rakkaus karkaa ikkunasta.” Siksi on hienoa, että Pelastusarmeijassa on laaja palveluvalikko, jossa taloudellisia ongelmia voidaan ratkoa esimerkiksi sosiaalipalvelukeskuksemme puolella.

Esa tiedustelee Eerolta, miltä hänestä perheterapeuttina tuntuu seurata perheiden ongelmanratkaisuja.

– Haluan nostaa hatun päästä heille, jotka haluavat ottaa vastuun elämäntilanteestaan ja katkaista sukupolvienkin ajan kestäneen ikävien asioiden ketjuuntuman. Kunnioitan tätä syvästi.

Perhe on luottamusta

Lopuksi pohdimme Eeron ja Esan kanssa perhettä kokonaisuutena.

– Ydinperhe on instituutiona laajentunut. Perinteisen ”isä, äiti, kaksi lasta ja kultainen noutaja” -perhekäsityksen rinnalle ovat nousseet yksinhuoltajuus, uusperheet ja sateenkaariperheet. Esimerkiksi uusperheen poissaolevatkin vanhemmat kuuluvat tähän kokonaisuuteen. Perhe voi olla laaja verkosto. Se monimuotoistaa myös perheneuvontaa.

– Miten näet perheen arvon? Esa kysyy Eerolta lopuksi.

– Perhe on ympäristö, jossa asioiden ollessa hyvin kasvamme luottamaan toinen toisiimme. Jotta uskallan ottaa askeleenkin, minun on luotettava, että askel kantaa – tai jos ei kanna, niin voin luottaa siihen, mitä sitten tapahtuu. Presidentti Mauno Koiviston sanoin: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin.” Koti on turvasatama, jossa uskallamme olla rooleista vapaita, oma itsemme. Sen soisi jokaiselle.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen

Oletko tilanteessa,
jossa perheneuvonnasta olisi apua sinulle ja perheellesi?
Ota yhteyttä (09) 6812 3017 / Perheneuvonta (Helsingin osasto) 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä