Perhekerhosta yhteisöllistä yhdessäoloa

Pelastusarmeijan perhekerhot ovat matalan kynnyksen tapahtumia, joihin kaikki ovat tervetulleita. Sotahuuto kävi tutustumassa tähän iloiseen ja yhteisölliseen toimintaan Tampereella ja Turussa.

Tampereen osaston lapsi- ja nuorisotyö muodostuu alle kouluikäisten Perhekerhosta ja 5–7-luokkalaisille varhaisnuorille suunnatusta Varkki-illasta. Tämän vuoden aikana on tarkoitus lisätä toimintaa myös nuorille aikuisille. Osastolla on nuorisoa ajatellen loistava tila ”Bleizzi”, nuorison kohtaamispaikka. Bleizzillä on myös tyylikkäät kotisivut www.bleizzi.fi.

Perhekerho on ollut toiminnassa kolmen vuoden ajan. Paikalliset lapsiperheet ovat hienosti löytäneet kerhon, mistä Tampereen osaston johtaja, kapteeni Metti Saajoranta (kuvassa vasemmalla) ja osaston sosiaaliohjaaja Veera Haapalahti (kuvassa keskellä) iloitsevat suuresti.

– Viidakkorumpu on toiminut! Äidit ovat saaneet hyviä kokemuksia ja he ovat houkutelleet myös ystävänsä mukaan. Tampereella toimii myös aktiivinen lapsiperheiden facebook-ryhmä. Monet ovat löytäneet meidät sieltä, Veera toteaa hymyillen.

Tänäänkin on odotettavissa yli kaksikymmentä lasta vanhempineen. Vilinää riittää!

Mitä Perhekerhossa sitten tapahtuu?

– Se on vapaamuotoista yhdessä olemista. Kokoonnumme aamupalalle, laulamme, askartelemme ja leikimme. Äideillä on leikin lomassa mahdollisuus tutustua toisiinsa. On ollutkin ilo huomata, miten monet äidit ovat ystävystyneet keskenään.

– Tarkoituksena on olla mahdollisimman matalan kynnyksen paikka. Kaikenlaiset vanhemmat ja lapset ovat tervetulleita. Suurin osa vanhemmista on äitejä, mutta välillä isiäkin uskaltautuu mukaan!

Perheet tulevat hyvin erilaisista lähtökohdista, minkä Veera kokee ehdottomasti rikkautena.

– Toiset tarvitsevat enemmän tukea omaan vanhemmuuteen, ja toisille tämä on kiva virkistävä hetki arjen keskellä. Vanhemmuuden haasteiden kanssa painivat äidit saavat ympäröiviltä äideiltä mallia kasvatukseen ja perhesuhteisiin, mikä on hyvin voimaannuttavaa. Aamupalan tarjoamisen olemme kokeneet tärkeäksi niin yhteisöllisenä mahdollisuutena kuin myös apuna heille, joille sillä on merkitystä taloudellisesti. Hengellisyys puolestaan näkyy lauluissa ja ruokarukouksena. Uskomme Jumalan rakkauden välittyvän myös, kun kohtaamme ihmisiä.

Osaston johtaja Metti Saajoranta kertoo, että myös viikonloppuna tapahtuvalle perhetoiminnalle on ollut kysyntää:

– Perhekerhossa on tullut pyyntöjä heiltä, joiden lapset ovat jo aloittaneet päiväkodin. Viime vuonna kokeilimme Junnukirkkoa, ja se oli kovin pidetty. Siitä rohkaistuneena aloitimme nyt Perhesunnuntait, jotka toimivat samalla sapluunalla kuin Perhekerho, mutta lisänä on pyhäkoulukertomus. Sen jälkeen on askartelua ja vapaata leikkiä.

Iloista tohinaa

Perhekerhon alkaessa 25 lasta äiteineen on saapunut paikalle. Useilla lapsilla on sisaruksia mukana. Veera, Metti ja vuoden mittaisessa projektissa työskentelevä Elli Juntunen kutsuvat äidit ja lapset rinkiin. Kaikki yhtyvät laululeikkiin, ja niin lapsilla kuin äideilläkin tuntuu hymyistä päätellen olevan mukavaa. Laulutuokion päätyttyä on aamupalan aika. Lihapullat, hedelmät ja murot maistuvat. Muutama rusina löytää tiensä suun lisäksi nenäänkin! Pöytien äärellä on kotoisa, välitön tunnelma.

Aamupalalla on myös Elisa puolitoistavuotiaan Emil-pojan kanssa.

– Tampereella on lapsiperheille paljon ohjelmaa, mikä on tosi hienoa! Tämä on ihana kerho – vapaata olemista.

Lautasten tyhjennyttyä on leikin vuoro. Äidit ja lapset siirtyvät alakerran puuhahuoneisiin. Isossa huoneessa on keinu ja paljon leluja. Käytävältä löytyy isoja pehmeitä rakennuspalikoita, joista voi rakentaa vaikka linnan! Tämä onkin suosittua, ja kohta palikoiden välissä on vilskettä ja vilinää!

Touhua pitää silmällä Heidi, joka on tullut kerhoon 4-vuotiaan Neelan ja 2-vuotiaan Elean kanssa.

– Löysimme tänne facebookin kautta. Käymme useammassa perhekerhossa ja tämä on meidän lempparimme. Nuorempi tytär ei vielä käy päiväkodissa, joten on kiva, että hän pääsee tapaamaan muita lapsia kerhoissa.

Alakerrassa on myös askarteluhuone. Elli valmistelee tarvikkeita. Tänään lapsilla on mahdollisuus askarrella kaloja, joiden muodon pohjana toimii oma käsi.

– Olen aikaisemmin valmistunut lukiosta ja nyt pidän välivuotta. Halusin käyttää välivuoden näin, sillä tarkoituksenani on hakeutua alalle, Elli kertoo hymyillen. – Lasten kanssa työskentely on kaikkein parasta!

Askartelua seuraa sivusta Inka kaksi kuukautta vanha tytär hellästi sylissään.

– Tämä on ensimmäinen kertamme. Tunnen itseni tervetulleeksi, yhteisöllisyys paistaa tässä läpi.

Kolmevuotias Samuli keskittyy. Oikean värisen kartongin valinta saa pikkumiehen hiljaiseksi. Äidin avustuksella mieluinen kartonki löytyy, ja Samulin käden ääriviivat piirtyvät paperille. Suvi-äiti on paikalla Samulin ja puolitoistavuotiaan Simeonin kanssa.

– Täällä on hyvä tavata muitakin äitejä, ja lapsille ystäväpiirin rakentuminen on ihanaa ja tärkeää.

Yksinäisyyttä ehkäisevää

Sotahuudon helmikuun numerossa puhuimme nuorten syrjäytymisestä. Syrjäytyminen luo yksinäisyyttä.

Pohdimme vielä hetken lasten ja nuorten yksinäisyyttä ja sitä, miten ennaltaehkäisevällä työllä on tärkeä merkitys.

– Lasten ja nuorten yksinäisyys on suuri ongelma, kuten ihmisten yksinäisyys yleisestikin. Se on hyvin monitahoinen ongelma. Jos ei ole verkostoa ympärillä, joka ohjaisi muiden lasten ja toiminnan pariin, siinä piilee vaara syrjäytymiseen. Toivon, että pystymme omalta osaltamme ehkäisemään sitä.

– Työssämme on päässyt näkemään miten lähellä on, että voi joutua porukasta ulos tai ei oteta mukaan. Meille tulee tasaisesti esirukouspyyntöjä sen puolesta, ettei lasta tai lastenlasta kiusattaisi koulussa. Kiusaaminen usein johtaa yksinäisyyteen, Metti muistuttaa.

Veera näkee, että nuorten sosiaalisuuden vaatimukset ovat kasvaneet.

– Tämä ongelma on hyvin jakaantunut, toisilla menee todella hyvin ja on kavereita, ja toisille kasaantuu yksinäisyyden ja syrjäytymisenkin riski. Osalla on riskitekijöitä perheolosuhteissa: taloudellisia, päihde- tai mielenterveysongelmia. Mutta yksinäisyys ei aina liity näihin. Vaikka puitteet ovat hyvin, voi kokea yksinäisyyttä tai jäädä ulkopuoliseksi. Lapsilta vaaditaan jo nuoressa iässä suurta sosiaalista kyvykkyyttä. Ujot ja arat jäävät helpommin jalkoihin.

– Sosiaalinen media ja ympäröivä kulttuuri asettavat paljon vaatimuksia. Nuoret ovat nykyään ahdistuneempia siitä, mitä kaikkea heidän pitäisi olla ja mitä pitäisi saavuttaa. Työssäni olen nähnyt, miten parikymppisilläkin voi olla jo pitkä päihdetausta. Ja miten se usein kumpuaa sosiaalisten tilanteiden tuomasta ahdistuksesta. Siksi hyväksyvä yhteisöllisyys ja Jumalan rakkauden osoittaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Osallistavaa toimintaa Turussa

Sotahuuto piipahti myös Turussa, jossa perhekerhotoiminta on aloitettu viime syksynä. Osaston johtajille, majureille Toni ja Natalia Penttiselle kerhotoiminta on tuttua.

– Aiemmissa osastomääräyksissä olemme aina panostaneet tämänkaltaiseen toimintaan. Täällä Turussa aloitimme perhekerhon syyskauden alussa.

Lisäksi syksyllä alkoi luova kirkko.

– Luova kirkko toimii samalla konseptilla kuin perhekerho: syömme, laulamme, teemme ja luomme asioita yhdessä. Jumalanpalvelus voi olla yhteinen inspiroiva, osallistava kokemus. Meillä on esimerkiksi rukouspöytä, johon voi käydä kirjoittamassa rukouspyyntöjä ja kiitosaiheita ja samalla rukoilla jo kirjoitettujen puolesta.

– Kerromme raamatunkertomuksia Godly Play -metodin avulla, yksinkertaisten välineiden kautta – se haastaa ja kannustaa pohtimaan asioita luovasti. Omat nuoremme ovat myös mukana, he ovat ohjaamassa luovia työpisteitä.

Kysyn Tonilta ja Natalialta heidän näkemystään nuorten syrjäytymisestä, miten he kokevat asian Turun seudulla:

– Vanhempien varattomuus ja työttömyys heijastuu usein lapseen, hänen harrastusmahdollisuuksiinsa ja sitä kautta sosiaalisiin kontakteihin. Olemmekin tietyissä tilanteissa tarjonneet avustusta lapsen harrastustoimintaan. Haluamme olla ehkäisemässä mahdollista syrjäytymistä ja yksinäisyyttä.

Turun osaston sosiaaliohjaaja Tiina Kuparinen yhtyy näkemykseen:

– Turussa on perheille paljon mahdollisuuksia ja aktiviteetteja, mutta monet toiminnoista ovat maksullisia. Haluamme tavoittaa heidät, joilla ei ole mahdollisuutta ottaa osaa maksullisiin kerhoihin. Nuoriso- ja perhetyöhön haluamme panostaa, koska se myös parhaiten ehkäisee nuorten syrjäytymistä. Haluamme tukea perheitä ennen kuin ongelmia syntyy.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen & Tiina Kuparinen

Hauskaa Toimintaa lapsille & perheille

Perhekerhot Helsingissä, Porvoossa, Tampereella ja Turussa. 
 pelastusarmeija.fi/paikkakunnat

Puuhakerhot alakouluikäisille
Helsingin Rastilassa: pelastusarmeija.fi/hki-puuhakerho
Porvoossa: pelastusarmeija.fi/porvoo-puuhakerho
Varkki-ilta Tampereella: bleizzi.fi

Ja paljon muuta... Pyhäkouluja, partiotoimintaa, tapahtumia, retkiä ja leirejä lapsille ja perheille eri puolilla Suomea:
pelastusarmeija.fi/paikkakunnat
pelastusarmeija.fi/nuoriso
pelastusarmeija.fi/lomakoti

Aikuis- ja perhetyö

Pelastusarmeija tekee aikuis- ja perhetyötä valtakunnallisesti ja paikallisesti. Siihen kuuluu kaikki perheille, miehille, naisille ja senioreille järjestettävä virikkeellinen toiminta, kuten kerhot, viikonlopputapahtumat ja leirit. Aikuis- ja perhetyön sektorin päällikkönä toimii territorion naistyön presidentti, eversti Anne-Dore Naud.

Tutustu aikuis- ja perhetyöhön: pelastusarmeija.fi/palvelut/aikuis-ja-perhetyo

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä