Pelastusarmeijan upseerikoulutus – täysin sydämin Jumalan asialla

Kuluneen vuoden aikana olemme esitelleet kadettejamme. Mitä ovat kadetit ja upseerit? Mitä opiskelu upseerikoulussa sisältää? Mikä on opintojen tavoite? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa Suomen ja Viron territorion koulutus- ja opintosektorin päällikkö ja upseerikoulun johtaja, majuri Gerry Lindholm.

Onko Pelastusarmeijan sanasto vierasta? Jos kyllä, voit vilkaista artikkelin lopusta löytyvän sanaston. 

Jos voimme aloittaa kuvaamalla lyhyesti, mitä ovat upseeri ja kadetti?

– Upseeri on Pelastusarmeijan jäsen, joka on saanut Jumalan kutsun kokoaikaiseen palvelukseen Pelastusarmeijassa. Hän on henkilö, joka on hakeutunut ja hyväksytty koulutukseen, ja hän on käynyt läpi koulutusprosessin. Upseerikoulun opiskelijat ovat kadetteja. Kadetit opiskelevat joustavassa koulutuksessa 2–3 vuotta, josta puolet on opetusta ja puolet harjoittelua osastossa tai sosiaalisessa toimipisteessä.

Kuka voi opiskella upseeriksi? Mitä halukkaalta vaaditaan?

– Kun katsotaan vaatimuksia, niin koulutukseen pyrkivän pitää olla vähintään vuoden palvellut pelastussotilas, joka on aktiivisesti mukana osastonsa toiminnassa ja on saanut suosituksen osastonjohtajaltaan ja hengellisen huolenpidon lautakunnalta. Sukupuolella, siviilisäädyllä tai iällä ei ole väliä, kunhan on täysi-ikäinen. On tiettyjä rajoituksia, joita henkilö on jo luvannut noudattaa tullessaan sotilaaksi, kuten tupakasta ja alkoholista kieltäytyminen. Toki on myös oltava valmis allekirjoittamaan Pelastusarmeijan opinkappaleet ja sitoutumaan upseerin vastuutehtäviin. Ne selventävät, mitä upseerilta odotetaan ja mitä hänelle tarjotaan.

Vaaditaanko aiempaa koulutusta?

– Ainoastaan peruskoulutus. Upseerikoulussa on ollut sekä suoraan peruskoulusta tulleita että maisterin tutkinnon tehneitä kadetteja. Nykyisin monella on takana opiskelut ja ura maallisessa maailmassa, joka ei ole kuitenkaan tyydyttänyt, vaan kadetti on nyt halunnut antaa elämänsä Jumalalle.

Miten upseerikouluun haetaan?

– Ensin kiinnostuksesta tulee ilmoittaa omalle osastonjohtajalle. Hän ilmoittaa asiasta kokelassihteerille, joka yhdessä kokelaslautakunnan kanssa käy läpi hakupaperit. Prosessiin kuuluu haastatteluja. Niiden myötä hakija hyväksytään kokelaaksi, ja sitten hän suorittaa kuuden kuukauden mittaisen harjoittelun. Jos kaikki sujuu hyvin, tämän jälkeen hän on valmis aloittamaan upseerikoulussa.

Mitä upseerikoulun opintoihin kuuluu?

– Koska Pelastusarmeija on hyvin monipuolinen kristillinen yhteisö ja sosiaalinen organisaatio, käsittelemme koulutuksessa muun muassa raamattutietoutta, kristillistä oppia, kirkkohistoriaa, sielunhoitoa ja psykologiaa, puhetta ja viestintää, johtajuutta, etiikkaa ja sosiaalipolitiikkaa. Monipuolisesti kaikkea, myös käytännön taitoja, joita kadetti tulee tarvitsemaan upseerina, kuten kokouksen johtamista ja saarnan kirjoitusta.

Minkä muotoista koulutus on ja kauanko se kestää?

– Yleensä kaksi kolme vuotta. Se on paitsi joustavaa koulutusta, niin myös kullekin opiskelijalle räätälöityä. On kursseja, joita kaikkien ei tarvitse käydä, koska he jo omaavat kyseiset tiedot ja taidot. Myös yhteiskunnalliset tapahtumat vaikuttavat koulutuksen sisältöön. Nyt koronapandemian aikana olemme lisänneet kriisikoulutusta. Opetussuunnitelmamme pohjautuu Pelastusarmeijan kansainväliseen opetussuunnitelmaan. Näin kadetit kautta maailman saavat samantasoista opetusta. Kussakin territoriossa opetuksessa huomioidaan paikalliset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset tarpeet.

Tapahtuuko opetus lähiopetuksessa vai etäkoulutuksena?

– Normaalisti kadetit kokoontuvat upseerikoululle kolmena päivänä kuussa. Näihin kolmeen päivään liittyy myös valmistavia ja opintopäivien jälkeisiä tehtäviä, joten se on useamman päivän tiiviimpi opiskelujakso.

Koronapandemian vuoksi koulutuspäiviä on viimeisen vuoden aikana pidetty videokokouksina Teams-yhteistyöalustan kautta. Tämä ei ole ollut ongelmatonta.

– Olemme saaneet pidettyä kiinni tavoitteistamme, ja olen siitä hyvin tyytyväinen. Tilanne on kuitenkin vaikeuttanut ihmissuhteiden kehitystä. Yksi upseerikoulutuksen ihanimmista puolista on kadettirenkaat, eli samana vuonna valmistuvien kadettien ryhmät. Ryhmät on nimetty samoin kautta maailman. Valmistuvat upseerit tapaavat vuosien saatossa monia ihmisiä, jotka kuuluvat samaan kadettirenkaaseen. Se luo suurta yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Parhaillaan opiskelevien kadettiemme haasteena on tutustua toisiinsa yhtä syvällisesti kuin jos se tapahtuisi luontevasti fyysisesti läsnä olemalla.

Opintoihin kuuluu myös harjoittelu osastossa tai sosiaalisen työn pisteessä?

– Luomastamme listasta käy ilmi, mitä käytännön taitoja kadetti tarvitsee. Joka lukukausi kadetti valitsee, mihin taitoihin hän haluaa keskittyä. Siitä tulee hänen opetussuunnitelmansa harjoittelulle. Ajan kuluessa lista lyhenee, ja valmistumisen lähetessä kadetti on omaksunut tarvitsemansa tiedot ja taidot. Yleensä harjoittelu käydään yhdessä osastossa tai toimipisteessä. Jossain tapauksissa kadetit johtavat osastoa Pelastusarmeijan kokeman tarpeen vuoksi ja siksi, että heillä on jo osaston johtamiseen riittävät taidot. Usein he jatkavat valmistuttuaan saman osaston johdossa.

Valmistumiseen liittyy upseerivihkimys. Voitko kertoa tästä juhlallisesta seremoniasta?

– Se on yksi Pelastusarmeijan suurimmista juhlista! Kun kadetti on suorittanut kaikki opetussuunnitelman vaatimukset, on upseerivihkimyksen aika. Vaatimuksissa ei ole kyse vain suoritetuista tehtävistä, vaan hengellisestä kasvusta. Kyse on päästä, sydämestä ja käsistä, kuten asian ilmaisemme, Gerry toteaa hymyillen.

– Upseerivihkimys tapahtuu juhlakokouksessa, jonka aikana todetaan opintojen tulleen suoritetuiksi, heidät esitellään territorion johtajalle, joka suorittaa juhlallisen nimeämisen ja vihkimisen.  Jos juhlassa on kansainvälinen vierailija, hän usein suorittaa vihkimyksen. Meillä on ollut onnekkaita ja erityisiä upseerivihkimyksiä, jotka on suorittanut kenraali – koko kansainvälisen Pelastusarmeijan johtaja.

Hopeatähdistö on osa upseeri-vihkimystä. Mikä se on?

– Hopeatähdistössä valmistuvan upseerin vanhemmat saavat huomionosoituksen kasvatustyöstä ja siitä, että he luovuttavat lapsensa Armeijan työhön Jumalan valtakunnan hyväksi. He saavat muistoksi kunniakirjan ja pinssin, juhlaviikonlopun aikana on hopeatähdistön lounas, ja jatkossa he saavat materiaalia ja tietoa Pelastusarmeijan tapahtumista. Hopeatähti voidaan luovuttaa myös valmistuvan upseerin hengelliselle mentorille silloin, kun vanhemmat ovat jo poistuneet keskuudestamme.

Mitä ovat upseeriuteen kuuluvat määräykset?

– Upseereina hyväksymme määräysjärjestelmän. Se tarkoittaa, ettemme voi valita palveluspaikkaamme, vaan se osoitetaan meille. Ennen uutta määräystä toki keskustellaan. Upseeriksi valmistuvan tulee hyväksyä tulevat muutokset. Erityisen tärkeää tämä on silloin, kun upseeriksi valmistuvan puoliso ei ole upseeri. Meidän on varmistettava, että puoliso ymmärtää ja hyväksyy asian.

– Olen itse oppinut jo varhain sen, ettei tehtävä ole välttämättä se, minkä olisi itse valinnut, mutta Jumala käyttää siinä tehtävässä, johon on määrätty.

Millaisia jatkokoulutusmahdollisuuksia löytyy? Voiko saada kansainvälistä koulutusta?

– Ehdottomasti. Pelastusarmeija rohkaisee kouluttautumaan, se tekee upseereista työssään entistä parempia. Pelastusarmeija kunnioittaa Sanaa, joka kertoo, että meidän on rakastettava Herraa koko sielullamme, voimallamme ja mielellämme. Upseerit ovat elinikäisiä oppijoita. On mahdollista jatkaa opintoja esimerkiksi paikallisissa yliopistoissa. Kansainvälinen Pelastusarmeija on kehittänyt johtajuuskursseja, joihin voi osallistua.

Voiko Pelastusarmeijassa palvella kansainvälisesti?

– Upseeriksi valmistuvasta tulee viideksi vuodeksi luutnantti. Seuraavana on upseeriuden vahvistamiseksi kutsuttu prosessi. Ajatuksena on antaa niin upseerille kuin Pelastusarmeijallekin aikaa pohtia tekemäänsä valintaa. Onko se vastannut kutsumusta? Haluaako toteuttaa tätä tehtävää? Sen jälkeen upseeri saa harkita myös kansainvälistä palvelusta. Suomessa on kautta aikojen ollut lukuisia kansainvälisesti palvelleita upseereita. Nykyisin Suomen ja Viron Pelastusarmeija ei ole kovin suuri, joten territoriossamme on kova tarve upseereille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei kansainvälistä palvelusta saisi miettiä. Olenhan itsekin kansainvälinen upseeri palvelemassa Suomessa, Gerry sanoo hymyillen. – Armeijan dna:han kuuluu auttaa ystäviämme toisissa territorioissa.

Suomi edelläkävijänä

Katsahdamme vielä upseerikoulutuksen menneisyyteen ja tulevaisuuteen.

Millainen on upseerikoulutuksen historia?

– Se alkoi Pelastusarmeijan alkuvuosina 1860-luvun loppupuolella. Pelastusarmeijan perustajat William ja Catherine Booth havaitsivat, että koulutukselle olisi tarvetta. Vuosien varrella koulutus muuttui ”sotakoulusta” muodollisemmaksi opetukseksi. Myöhemmin päätettiin, että upseereiden olisi hyvä saada yliopistotason koulutus. Sellainen siitä tulikin monessa maassa. Koulutus oli kokopäiväistä, sisäoppilaitos-tyyppistä koulutusta.

– Suomessa sotakoulu aloitti toimintansa hyvin nopeasti sen jälkeen kun Armeija oli tullut maahan. Kadettikoulu sijaitsi nyt päämajana toimivassa rakennuksessa. On ollut hauska kuulla vanhemmilta upseereiltamme, että ”tämä toimisto oli ennen minun makuuhuoneeni”, Gerry naurahtaa.

Vuosien saatossa Suomen ja Viron territoriosta on valmistunut yli 1 850 upseeria. Parikymmentä vuotta sitten kansainvälisessä Pelastusarmeijassa huomattiin, että joillakin territorioilla oli vaikeuksia pitää yllä sisäoppilaitosmaista koulutusta. Näin oli myös Suomessa.

– Joustava koulutus tehtiin mahdolliseksi. Minulle se on ollut erityisen mielenkiintoista, sillä olen juuri viimeistelemässä tohtorintutkintoa, ja aiheenani on joustava koulutus Suomen ja Viron territoriossa. Olenkin mielenkiinnolla seurannut, että moni territorio on alkanut kiinnostua joustavasta koulutuksesta. Näin esimerkiksi Kanadassa, jossa ensimmäiset joustavan koulutuksen kadetit ovat menossa osastoharjoitteluun tänä vuonna. Olemme Suomessa olleet edelläkävijöitä. Erityisen hienoa on ollut, että koulutuksesta on pidetty kiinni läpi haastavienkin aikojen. Vaikka hetkittäin vuosikurssilla on ollut vain yksi oppilas, opetus on jatkunut katkeamatta, Gerry nyökkää tyytyväisenä.

Miten näet upseerikoulutuksen kehittyvän tulevaisuudessa?

– Pelastusarmeijan upseerina olon kohokohtia on nähdä, miten meillä on menneisyyden tuoma tuki, mutta katseemme on vahvasti kohti tulevaisuutta.

– Osaamme kohdata tarpeet, ja jos jokin tarve poistuu, meillä on kyky siirtyä ratkaisemaan seuraavaa ongelmaa ja tarvetta. Siksi mielestäni upseerit on koulutettava joustaviksi, vahvasti Raamattuun sitoutuneiksi ja sitoutuneiksi palvelukseen – olemaan hengen verta ja tulta.

– Ennen kirkko oli kaiken keskus, mutta se ei ole totta nykyään. Kirkko on monen ihmisen elämänpiirin laitamilla, ei enää keskiössä. Pelastusarmeija on valmistautuneempi tähän muuttuneeseen tilanteeseen kuin monet muut yhteisöt. Olemme aina palvelleet yksinäisiä ja syrjäytyneitä – ymmärrämme, että olemme kaikki Jumalan luomia. Siksi meillä on kyky loistaa muuttuvassa maailmassa.

Tällä hetkellä suomalaisen upseerikoulutuksen tilanne on lupaava. Upseerikoulussa on yksi kohta valmistuva toisen vuosikurssin opiskelija, kolme ensimmäisen vuoden opiskelijaa ja kaksi hyväksyttyä kokelasta. Uusimmat upseerit valmistuivat viime syksynä.

– Se on erittäin hyvin tämän kokoiselle territoriolle. Viime vuosina määrä on ollut kasvussa, ja se on huikeaa, sillä uusia upseereita todella tarvitaan! Meillä on myös muutamia, jotka ovat osoittaneet kiinnostusta koulutusta kohtaan. Tulevaisuus näyttää valoisalta, Gerry toteaa hymyillen.

Gerry paljastaa, että työ upseerikoulussa on haastavaa, mutta myös äärimmäisen antoisaa:

– Koen saavani enemmän kuin annan. On ilo nähdä nuoria, jotka ovat innokkaita ja sitoutuneita. Olen innostunut nähdessäni, miten hyvissä käsissä tulevaisuuden Armeija on. Yksi johtajuuden päämääristä on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Valmistamme seuraavan sukupolven ottamaan viestikapulan vastaan. Kutsumukseni on nähdä toisten kasvavan johtajuuteen ja tekevän, mitä Jumala heiltä odottaa.

Mitä viimeisiä kannustuksen sanoja haluaisit sanoa upseeriksi hakemista pohtiville?

– Jos Jumalaa kutsuu sinua, niin ei ole mitään, mikä seisoo päätöksesi tiellä. Tämä ei ole helppo työ. Tämä ei ole työ laisinkaan, vaan kutsumus. Voit myös olla varma, että päivät eivät tule koskaan olemaan toistensa kaltaisia, se on Pelastusarmeijan monipuolisen työn rikkautta.

Toni Kaarttinen

Kuvat: OMM Productions / The Salvation Army, Toni Kaarttinen ja upseerikoulun kuva-arkisto
Pelastusarmeijaa vasta-alkajile: Saga Lippo

PELASTUSARMEIJAA VASTA-ALKAJILLE

Tästä lyhyestä tietoiskusta on sinulle apua, kun luet oheista artikkelia. Luettuasi tämän puhut jo sujuvasti pelastusarmeijaa.

Osasto on Pelastusarmeijan paikallisseurakunta. Ilmaisu tulee englannin kielestä, jossa ”corps” tarkoittaa joukko-osastoa, mutta viittaa myös sanoihin Corpus Christi eli Kristuksen ruumis.

Sotilas on Pelastusarmeijan jäsen eli henkilö, joka on liittynyt Pelastusarmeija-seurakuntaan.

Upseeri on sotilas, joka on kokenut kutsun kokoaikaiseen hengelliseen työhön ja jonka Pelastusarmeija on kouluttanut, vihkinyt ja asettanut tähän tehtävään. Ei voi olla upseeri olematta sotilas. Upseerit toimivat usein osastojen johtajina, mutta saattavat palvella myös sosiaalisessa työssä tai hallinnollisissa tehtävissä.

Hengellisen huolenpidon lautakunta (HHL) on osastossa toimiva ryhmä, johon kuuluu kokeneita ja luotettavia sotilaita ja joka toimii osaston johtajan apuna ja neuvonantajana monissa kysymyksissä.

Kokelas on sotilas, joka on hakeutunut upseerikoulutukseen ja hyväksytty aloittamaan kokelasharjoittelu. Harjoittelun aikana hän näkee käytännössä sen, mitä upseerin työ tulee olemaan.

Kokelassihteeri on tehtävään nimetty kokenut upseeri, joka yhdessä toisten kokeneiden upseereiden eli kokelaslautakunnan kanssa käsittelee upseerikouluhakemukset ja toimii kokelaiden tukena läpi koko kokelasharjoitteluajan.

Kadetti kokelaasta tulee, kun hän aloittaa upseerikoulutuksen.

Territorio on Pelastusarmeijan hallintoalue, johon kuuluu yksi tai useampi maa. Suomi ja Viro muodostavat yhdessä territorion. 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä