Heti auringon noustua…

Kaikki tämä tapahtuu Palestiinassa, Jerusalemissa. Evankelista Markus, joka oli Jeesuksen seuraaja, muistelee ihmeellistä kertomusta, joka tapahtui heti sapatin jälkeen. Heprean kielen sana sapatti tarkoittaa ”lopettamista, pidättäytymistä”.

Sapatti on hyvin erityinen päivä. Se on juutalaisen viikon seitsemäs päivä, eli lauantai. Tämä levon aika alkaa heti, kun perjantai kääntyy iltaan, 18 minuuttia ennen auringonlaskua, ja päättyy lauantai-iltana, kun taivaalla voi erottaa kolme tähteä (suunnilleen 40 minuuttia auringonlaskun jälkeen). Juutalaisessa perheessä sapatti on päivä, jolloin irrottaudutaan ajallisista ja aineellisista vastuista, päivä, jolloin muiden menojen sijaan keskitytään perheeseen ja kotiin – siis erittäin hyvä käytäntö! Nuoret ja vanhat kokoontuvat yhteen kiittämään Jumalaa, Luojaa, ja viettämään aikaa yhdessä. Koska sapatilla on tällainen merkitys, voimme ymmärtää, miksi naiset eivät tuona päivänä voineet tulla haudalle palsamoimaan Jeesuksen ruumista, kuten oli tapana.

Heti kun sapatti on päättynyt, nämä naiset, jotka tunsivat Jeesuksen ja opetuslapset hyvin ja olivat monesti kuunnelleet heitä, ostivat tuoksuöljyä. Heidän pitää mennä palsamoimaan Jeesuksen ruumis. He ja monet muut olivat vaikuttuneita Jeesuksen sanoista, rauhan viestistä ja ihmeteoista. Aamunkoitossa he lähtevät suorittamaan tuttua rituaalia. Tehtävä ei missään nimessä ollut helppo. Se on heidän velvollisuutensa, mutta varmasti myös heidän tapansa osoittaa kunnioitusta sitä kohtaan, jota he pitivät ”vanhurskaana”.

Naiset olivat vasta joutuneet todistamaan Jeesuksen ristiinnaulitsemista ja olivat nyt uuden tilanteen edessä vailla vastauksia. Heidän päänsä kuhisee kysymyksiä. Sitten mieleen tulee vielä uusi ongelma, joka vaikuttaa ylitsepääsemättömältä: ”Kuka vierittäisi kiven hautakammion ovelta?” Olisivatpa he tienneet! Miten he olisivat voineet kuvitella, mitä yön aikana oli tapahtunut. Evankelista Markus kertoo, että suuri kivi oli vieritetty pois, että Jeesuksen ruumis ei enää ollut haudassa ja että valkoisiin pukeutunut nuorukainen puhui heille sanoen: ”Te etsitte Jeesus Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut kuolleista. Ei hän ole täällä. – – Menkää nyt sanomaan hänen opetuslapsilleen, myös Pietarille: ’Hän menee teidän edellänne Galileaan. Siellä te näette hänet, niin kuin hän itse teille sanoi.’” (Mark. 16:6–7)

Voiko se olla totta! Naisten elämä mullistui kertaheitolla. Ymmärtämättä täysin, mitä oli tekeillä, he tekivät niin kuin valkoisiin pukeutunut nuorukainen oli neuvonut: he näkivät ja uskoivat! Ei sen enempää eikä vähempää. Tuo aamu oli käänteentekevä. Se oli todellinen ”auringonnousu” heidän elämässään ja sielussaan. Yhtäkkiä valonsäteet kirkastivat heidän päivänsä ja loivat valoa, joka sytyttää uskon uskovien sydämiin aikojen loppuun asti.

Kristus on ylösnoussut, niin kuin hän oli ennalta ilmoittanut maan päällä eläessään. Ylösnousemuksellaan hän muistuttaa ihmiskuntaa siitä, ettei mikään ole mahdotonta Luojallemme! Jeesus on katkaissut tuhoisan ja lopullisen kuoleman kierteen ja johdattaa meidät toivontäyteiseen ja Jumalan Hengen uudistamaan elämään. Se on evankeliumeissa ilmoitetun ilosanoman huipennus!

Kristus tuli kärsimyksen maahan valaisemaan elämämme toivollaan! Evankeliumeja lukemalla voimme ymmärtää, miten suuri merkitys sillä on elämällemme ja uskollemme.

Patrick Naud
eversti
territorion johtaja

Kuva: TanyaSid 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä