Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastainen työ on ennaltaehkäisevää ja valistavaa

Pelastusarmeija on niin kansainvälisesti kuin Suomessakin tehnyt ihmiskaupan vastaista työtä jo lukuisien vuosien ajan. Suomen ja Viron territorion työssä tapahtui alkuvuonna muutos: territorion laajuudella toimiva toimikunta sai tuekseen kussakin maassa omat työryhmät. Suomen nykypäivän orjuuden ja ihmiskaupan vastaisen työryhmän – tuttavallisemmin NOVA-työryhmän – koordinaattori ja yhteyshenkilö Sari Vanha-Perttula avaa uuden työryhmän ja oman työkenttänsä toimia ja tavoitteita.

Ihmiskauppa on maailmanlaajuisesti Pelastusarmeijalle hyvin tärkeä teema. Uskomme Raamatun periaatteiden mukaisesti kaikkien ihmisten synnynnäiseen samanarvoisuuteen ja velvollisuuteen huolehtia lähimmäisistä. Ihmiskauppa esineellistää ihmisiä, palkitsee ihmiskauppiaitten epäinhimillisyyden ja heikentää yhteiskunnan moraalista, sosiaalista ja taloudellista rakennetta. Pelastusarmeija vastustaa vallan väärinkäyttöä, mitä ihmiskauppa lähtökohtaisesti on. Pelastusarmeija on sitoutunut ihmiskaupan vastaiseen taisteluun. Suomen ja Viron territoriossa on territorion laajuinen toimikunta, sekä molemmissa maissa omat työryhmänsä. Työryhmillä on omat koordinaattorit ja yhteyshenkilöt, Suomessa työstä vastaa pelastussotilas Sari Vanha-Perttula .

– Territorion yhteinen toimikunta kokoontuu aika ajoin, kun haluamme jakaa tietoa, mitä maissamme tapahtuu, tai kun meillä on yhteisiä huolia, kuten nyt Ukrainan sotaa seurannut inhimillinen kriisi ja sen mahdolliset vaikutukset ihmiskauppaan, sanoo Sari Vanha-Perttula. – Maiden omat työryhmät kokoontuvat useammin. Suomen NOVA-työryhmässä peilaamme tämänhetkistä tilannetta ja jaan ryhmälle, mitä omalla tehtäväkentälläni tapahtuu. Se on yhteistä koordinointia ja palautteenjakoa. Katsomme, mitä olemme tehneet ja olemmeko saavuttaneet asettamamme tavoitteet. Katsomme myös tulevaisuuteen ja pohdimme toteutettavia toimia.

Suomessa Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisen työn pääpaino on yleisen tietoisuuden lisäämisessä.

– Tänä vuonna ainakin keskitymme tekemään ihmisiä tietoiseksi ihmiskaupasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Se on valistuskampanja niin Pelastusarmeijan työntekijöille kuin myös ulkopuolisille tahoille, kuten eri kansalaisjärjestöjen ja kaupunkien työntekijöille, esimerkiksi terveydenhuollossa, lastensuojelussa ja opetustoimessa työskenteleville. Tällä hetkellä pidän peruskoulutuspaketteja, joita markkinoin sähköpostin kautta eri toimijoille.

Koulutuksissa Sari Vanha-Perttula keskittyy ihmiskauppaan Suomessa. Suomi on kansainvälisen ihmiskaupan kohde- ja kauttakulkumaa, ja ihmiskaupan uhreja tavataan Suomessa vuosittain lisääntyvässä määrin.

– Meidän on helppo päivitellä ja kauhistella, mitä muualla maailmalla tapahtuu. Kun tuokin esiin, mitä ihan omassa maassamme ja kaupungeissamme esiintyy, niin ihmisten silmät avautuvat tähän aiheeseen aivan eri tavalla. Ihmiskauppaa on täälläkin, ja se on moninaista. Alkukeväällä pidin koulutuksia Vaasassa, Turussa ja Porissa. Jo näissä ensimmäisissä tapaamisissa tuli ilmi tilanteita, joissa osanottaja kertoi epäilyttävistä kohtaamisista. Esimerkiksi ulkomaalaistaustaisesta siivoojasta, jota suomalainen mies oli koko ajan pitämässä silmällä ja kontrolloi tämän menemisiä, tekemisiä ja sosiaalista kanssakäymistä. Emme aina havainnoi asioita ympäristössämme, joita olisi hyvä havainnoida.

– Toivon, että tämän toimeni aikana pystyisin tapaamaan heitä, jotka ovat haavoittuvassa tilanteessa.  Toivon myös, että kun vierailen eri työpisteissä, minulla olisi mahdollisuus löytää se kiintopiste asioista, mitkä juuri siinä kyseenomaisessa yksikössä olisivat tärkeitä. Kaikki ei ole vain koulutusta, osaltaan tämä on myös sellaista vertaismentorointia. Haluan myös käyttää tämän tilaisuuden ja sanoa työpisteillemme ja muillekin tahoille, että rohkeasti kutsukaa minut puhumaan ja keskustelemaan näistä asioista. Tulen mielelläni.

Lapset ja nuoret ovat lähellä Sarin sydäntä, ja hän on mielellään käynyt puhumassa heille nuorten illoissa ja Nummelan lomakodissa sekä työntekijöille päiväkodeissa.

– Haluan nähdä tämän myös ennaltaehkäisevänä työnä. Turvataitojen opettaminen lapsille on tärkeää, sillä se on hyvin lähellä ihmiskaupan estämistä. Nuorille on hyvä neuvoa, mihin saa ja pitää vetää rajat – saa sanoa ” Ei!” .

– Oman koulutustaustani vuoksi koen ennakoinnin tärkeäksi. Parempi toimia ennakoivasti, ettei kukaan joutuisi uhriksi. Nettiin ja somemaailmaan liittyvät vaarat on hyvä tehdä myös lapsille tutuiksi.

Yhteistyötä Armeijassa ja järjestökentällä

Pelastusarmeijalla on ihmiskaupan vastaiset kotisivut: pelastusarme ija.fi/ihmiskauppaa-vastaan . Sivusto jakaa tietoa ihmiskaupan muodoista, uhrien tunnistamisesta, ja sieltä löytyy myös kansainvälisten kampanjoiden materiaalia. Pelastusarmeijassa vietetään vuosittain kansainvälistä rukouspäivää ihmiskaupan uhrien puolesta. Tänä vuonna se on sunnuntaina 25.9.

– Olen Pelastusarmeijan kansainvälisistä materiaaleista hyvin vaikuttunut. Valtavasti hyvää tietoa on tarjolla, meille yhdyshenkilöille myös hyvää koulutusmateriaalia ja mahdollisuuksia verkostoitua.

Pelastusarmeija on osa Ihmiskaupan vastaista verkostoa Suomessa. Se on kolmannen sektorin ja tutkijoiden verkosto, jonka tarkoituksena on tuottaa ja jakaa tietoa ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta ja ihmiskaupan uhrien auttamisesta sekä vaikuttaa yhdessä niihin rakenteisiin, joiden kautta toimintaa voidaan parantaa ja tehostaa. Verkoston toimintaa koordinoi Rikosuhripäivystys, ja siihen kuuluu 33 toimijaa.

– Tänä vuonna meillä on ollut webinaareja. Niihin on valittu teema, ja yhdellä verkoston jäsenellä on vastuu webinaarin sisällöstä. Keväällä aiheena oli esimerkiksi paperittomat ja heidän riskinsä joutua ihmiskaupan uhriksi. Verkostossa eri tahot jakavat tietotaitoaan. Saamme hyvää täsmätietoa ja koulutusta, ja ne ovat myös hyviä tilaisuuksia luoda uusia kontakteja.

Pelastusarmeija on hengellinen toimija. Tiedustelen Sarilta, miten tämä näkyy Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisessa työssä.

– Kyllähän se välittyy tavalla, jolla esimerkiksi kohtaamme toisemme – sanoillamme, teoillamme ja eleillämme. Koen, että pystyn vakaumustani ja elämänkatsomustani välittämään kuulijoille. Puhun koulutuksissa aina siviilirohkeudesta, ja usein päätänkin tilaisuudet William Booth in puheeseen ”Tah don taistella” , jonka loppusanat kuuluvat: ”Niin kauan kuin on yksikin juoma ri jäljellä; niin kauan kuin on yksikin eksynyt tyttöraukka kadul la; niin kauan kuin on yksikin sielu pimeyde ssä vailla Jumalan valoa, tahdon taistella. Tahdon taistella loppuun asti.”

Ilma, jota hengitän

Kuka sitten on Sari Vanha-Perttula, Pelastusarmeijan nykyajan orjuuden ja ihmiskaupan vastaisen työn kansallinen projektikoordinaattori ja yhteyshenkilö? Sari on 58-vuotias Turussa asuva Pelastusarmeijan sotilas, jolla on kolmekymmenvuotinen ura varhaiskasvatuksen parissa.

Sotahuuto oli tietämättään vierailulla juhlapäivänä.

– Minulla ei ole kakkua tarjota, mutta tänään on syntymäpäiväni, Sari naurahtaa. – Vielä on pari vuotta seuraavaan kymmenlukuun. Voi ajankulua!

Pelastusarmeijasta löytyi Sarin hengellinen koti lukion ensimmäisellä.

– Menin lukiokaverini kanssa Kuopion Pelastusarmeijaan ja koin heti, että tämä on hengellinen kotini. Kun vuonna 1983 tulin täysi-ikäiseksi ja valmistuin lukiosta, vihkiydyin pelastussotilaaksi.

Usko ja kristillisyys on ollut Sarille aina tärkeää. Nuorena häntä jo olivat kiinnostaneet erilaiset hengelliset yhteisöt.

– Kävin Herättäjä-Yhdistyksen eli körttiläisten rippikoulun. Yläasteella luokkatovereitani oli eri seurakunnista, ja heidän kauttaan vierailin eri yhteisöissä. Tämä kiinnostus on varmasti kummunnut lapsuudestani, sillä sain hyvin kansainvälisen kasvatuksen ja koin seurakunnat kuin kulttuurit – on hienoa nähdä erilaisuutta. Olen aina nauttinut myös erilaisiin ihmisiin tutustumisesta. Kun löysin paikkani, siitä oli ollut apua, että olin jo nähnyt monenlaisia yhteisöjä ja tapoja ajatella uskosta ja opista.

Sari opiskeli Turun yliopistossa lastentarhanopettajaksi. Siitä alkoi hänen pitkä uransa varhaiskasvatuksen parissa. Aika ajoin työtehtävät ja vastuut ovat vain vaihtuneet.

– Kärsin, jos työstä tulee liian rutiininomaista. Pidän rutiineista, mutta ne alkavat painaa ajan kanssa. Ensin olin kymmenen vuotta lastentarhanopettajana. Sitten siirryin toiseen päiväkotiin, jossa toimin kolme vuotta virkaa tekevänä johtajana.

Turun kaupunkiin avattiin 2000-luvun alussa kaksi lastentarhanopettajan virkaa, jotka liittyivät varhaiskasvatuksen monikulttuuriseen työhön. Sari haki ja pääsi tehtävään.

– Työkaverini kanssa suunnittelimme suomi toisena kielenä -opetusta. Työhön kuului myös näiden perheiden äitien tukemista – miten saada heitä paremmin kotoutumaan osaksi yhteiskuntaa. Se oli todella mielenkiintoista ja ihanaa aikaa.

Sitten Sari kiinnostui erityisopettajan koulutuksesta.

– Kävin läpi erikoistumisopinnot, ja sen jälkeen toimin alueellisena erityisopettajana. Minulla oli useampi päiväkoti, joiden välillä liikuin. Tein tätä reilut kymmenen vuotta, kunnes jälleen heräsi palo tehdä jotain muuta. Olin ilmaissut Pelastusarmeijalle, että jos sopivaa nousisi esiin, olisin mielelläni käytettävissä. Ja tässä ollaan! Työn vaihto on stressaavaa, mutta se auttaa pysymään skarppina, Sari toteaa tomerasti.

Nykyisessä tehtävässä on monenlaisia haasteita.

– Käytännön haaste on saada ihmisiä lähtemään liikkeelle koulutuksiin ja kiinnostumaan asiasta, sillä pandemian jäljiltä ihmiset ovat vielä varovaisia liikkeissään. Laajemmin ajatellen haasteenamme on myös pohtia, mikä on Pelastusarmeijan rooli ihmiskaupanvastaisessa työssä Suomessa. Miten voisimme antaa konkreettista apua? Kyse on aina resursseista, mutta toivon, että siihen löytyisi oikeita polkuja.

Ihmiskauppa ja nykypäivän orjuus ovat teemoiltaan henkisesti raskaita. Tiedustelen Sarilta, koetteleeko tämä koskaan uskoa.

– Ei oikeastaan. Näen, ettemme ole marionettinukkeja suhteessa Jumalaan. Meille on kaikille annettu vapaa tahto ja vapaus valita, niin tämä on se, mitä se teettää. Tässä tulee esille ihmisen luonne, hyvässä ja pahassa. En kyseenalaista, miksi Jumala sallii tämän. Jos hän ei sallisi, niin meillä ei olisi ihmisyyden perimmäistä olemusta, vapautta tehdä valintoja.

Sarille itselleen usko onkin voima, joka kantaa.

– Se on kokonaisvaltaista. Se on kuin ilma, jota hengitän.

Pienet teot ja sanat

Palataan vielä lopuksi ihmiskauppa-aiheeseen. Miltä ihmiskaupan kehitys näyttää teeman parissa työskentelevän silmin?

– Ihmiskauppaa tapahtuu varmasti enemmän kuin koskaan netin ja sosiaalisen median myötä, sillä se on tehnyt hyväksikäyttäjien toiminnan entistä helpommaksi. Kuitenkin samaan aikaan ihmisten tietoisuus lisääntyy ja heidän arvomaailmansa kirkastuu. Sosiaalista mediaa voi käyttää myös hyvään.

Tässäkin artikkelissa on mainittu Ukrainan sota ja sitä seurannut inhimillinen hätä. Sari näkee median tekevän hyvää työtä tuomalla siihen liittyvää ihmiskauppaa esille.

– Rajoilla tapahtuu ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä, koska aina suurien massojen liikkuminen tuo esiin monenlaisia riskitilanteita. Kansainvälisesti Ukrainan sota on työllistänyt eri territorioita. He ovat valmistaneet materiaaleja jaettavaksi pakolaisille tähän akuuttiin tilanteeseen. Moni haluaa auttaa, ja siksi on tärkeää tehdä asiat hyvin ja organisoidusti. Näin esimerkiksi tarjotuissa kotimajoituksissa, ettei kukaan saapuneista joutuisi ikävään tai vaaralliseen tilanteeseen. Myös maahan saapuneille tiedonjako esimerkiksi yhteiskuntamme tarjoamista oikeuksista on tärkeää. Näin vältämme parhaiten kaltoinkohtelun.

Sari näkee, että jokainen meistä voi auttaa heijastamalla omaa arvomaailmaamme puheillamme ja asenteillamme.

– Esimerkiksi jos huomaat, että keskustelukumppanisi puhuu jostain asiasta ikävään sävyyn, niin voit tuoda oman näkemyksesi esille. Jokainen ihminen voi puuttua omin sanoin asioihin, ja äänensävyn voi valita niin, ettei suututa toista. Itse nautin olla monessa mukana. Elämässä mukana oleminen ja erilaisten ihmisten kohtaaminen on rikkaus ja oiva keino vaikuttaa ihmisten asenteisiin. Pienet teot ja sanat riittävät.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Penttinen & Toni Kaarttinen

Lisätietoa Pelastusarmeijan ihmiskaupan vastaisesta työstä: pelastusarmeija.fi/ihmiskauppaa-vastaan

Pelastusarmeijan kansainvälistä rukouspäivää ihmiskaupan uhrien puolesta vietetään sunnuntaina 25.9.