Pelastusarmeija ennen ja nyt

135-vuotiaassa Pelastusarmeijassa moni asia on muuttunut ja kehittynyt, mutta työn ydin on pysynyt samana: soppaa, saippuaa ja sielunpelastusta. Jutun kuvaparit kertovat Pelastusarmeijan työstä ennen ja nyt. Ammennamme historiasta, mutta katsomme tulevaisuuteen.

Pelastusarmeijan uranuurtajakolmikkoon kuuluivat luutnantti Hedvig von Haartman, kapteeni Constantin Boije ja luutnantti Alva Forsius. Von Haartman vihittiin Pelastusarmeijan sotilaaksi Lontoossa, minne hän matkusti kouluttautuakseen upseeriksi. Vuonna 1890 hän sai nimityksen Pelastusarmeijan viralliseksi johtajaksi Suomessa. Järjestön perustamisesta lähtien tasa-arvo on ollut Pelastusarmeijassa itsestäänselvyys.

Nyt Pelastusarmeijan Suomen ja Viron territorion ylin johtaja on territorion komentaja, everstiluutnantti Saga Lippo. Hän on ensimmäinen suomalainen Pelastusarmeijan johtaja kolmeen vuosikymmeneen. Kuvassa territorion johtajat, everstiluutnantit Saga Lippo ja Esa Nenonen upseerien kanssa Pelastusarmeijan ensimmäisen kokouksen muistolaatan luona Helsingin Hakaniemessä.

Pelastusarmeijan toiminta Suomessa alkoi virallisesti Helsingissä 8.11.1889. Silloin pidettiin Helsingin Hakaniemessä sijaitsevassa Siltasaaren sirkusmaneesissa Pelastusarmeijan vihkimysjuhla. Pelastusarmeijan ensimmäisen osaston eli Helsingin 1. ruotsinkielisen osaston (nykyinen Temppelin osasto) avaamispäivä on sama. Hyvin pian työn aloittamisen jälkeen tähyttiin Helsingin ulkopuolelle, ja 135-vuotisen historian aikana osastoja on perustettu läpi Suomen Kittilästä Hankoon asti. Kuvassa Kuusankosken osaston väki poseeraa valokuvaajalle vuonna 1908.

Nykyisin osastoja on 20. Ensimmäisen toimintavuoden aikana perustetuista osastoista toimivat edelleen Helsingin Temppelin osaston lisäksi Hämeenlinnan, Porin, Porvoon ja Turun osastot. Jokaisen osaston työ muotoutuu omanlaisekseen paikallisten tarpeiden, resurssien ja mielenkiinnon kohteiden mukaan. Osastoilla on vapaus kokeilla erikoisempiakin työmuotoja. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kajaanin osaston koirille ja heidän omistajilleen suunnattu Tassukahvila.

Pelastusarmeijan sosiaalisen avustustyön aloittivat slummiasemilla työskennelleet slummisisaret. Ensimmäiset slummiasemat, joita myöhemmin kutsuttiin avohuoltoasemiksi, perustettiin jo vuonna 1891 Turkuun ja Helsinkiin. Slummisisariksi kutsuttiin Pelastusarmeijan upseereita, jotka elivät ja työskentelivät slummiasemilla kaupunkien köyhissä lähiöissä ja auttoivat niiden asukkaita selviytymään raskaasta arjesta. Kuva Viipurin slummiaseman kokoontumisesta.

Nyt avustustoimintaa järjestetään paikkakunnilla eri tavoin. Helsingissä avustustyötä toteuttaa sosiaalipalvelukeskus, tuttavallisemmin ”Soppa”. Muissa kaupungeissa osastot tekevät avustustyötä resurssiensa mukaisesti. Päämajasta käsin organisoidaan apua Suomen kaupunkeihin, joissa ei ole osastoa. Soppaan avustusaikoja saa ajanvarauksella, mutta leipää voi noutaa jakeluaikoina ilman etukäteisilmoitusta.

Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen miesten yömaja avasi ovensa vuonna 1907 Helsingin Sörnäisissä. Miehet maksoivat yöpymisestä pienen summan, muuten toiminnan mahdollistivat erilaiset avustukset. Helsingin kaupunki määritteli asunnottomat yöpyjät irtolaisiksi tai kerjäläisiksi, mistä saattoi joutua vankilaan tai sotaväkeen.

Tällä hetkellä asumispalvelut ovat Pelastusarmeijan laajimpia toimintoja. Asunto ensin -periaatteella toimivia asumispalveluyksiköitä on kolme: Alppikatu, Pitäjänmäki ja Väinölä, ja ne sijaitsevat Helsingissä ja Espoossa. Tilapäistä asumista asunnottomille tarjoaa Castréninkadun yksikkö Helsingissä. PATAS eli Pelastusarmeijan tuettu asuminen tarjoaa kotiin vietävää asumisen tukea usealla paikkakunnalla. Turussa tarjolla on myös hätä- ja kriisimajoitusta. Kuvassa vuonna 2011 ovensa avannut Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö.

Pelastusarmeijalla on ollut työtoimintaa nykymuodossaan vuodesta 2011 lähtien, mutta toiminnan juuret ovat viime vuosisadan alussa, jolloin Pelastusarmeija avasi halkotarhoja Helsingissä. 1950-luvulla halkotarhassa työskennellyt Teuvo Laakkonen muistelee: ”Suomessa elettiin sodan jälkeistä aikaa ja oli runsaasti työttömyyttä. Ihmisille oli järjestetty hätäaputöitä. Sain autonkuskin apumiehen paikan Pelastusarmeijan halkotarhasta Violankadulla.”

Nykyään asukkaille järjestetään matalan kynnyksen työtoiminnan lisäksi kuntouttavaa työtoimintaa, jonka tavoitteena on tukea asiakkaiden työllistymistä tai hakeutumista koulutukseen. Koulutuksen kesto on 3–6 kuukautta. Työtoiminnan tehtäviä ovat mm. puhtaanapito, remontointi, catering, pyöräpaja ja sosiaalialan avustavat työtehtävät. Kuvassa ollaan Alppikadulla sijaitsevalla fillaripajalla.

Pelastusarmeijan päiväkodeilla on Suomessa melkein yhtä pitkä historia kuin Pelastusarmeijalla itsellään. Tämä sosiaalisen työn muoto alkoi vuonna 1894, kun Pelastusarmeija perusti ensimmäisen lastenseimen Helsinkiin. Seimi toimi Pursimiehenkadulla sijainneen slummiaseman yhteydessä, ja lastenhoitajina toimivat slummisisaret. Seimi mahdollisti työelämän ja perheen yhteensovittamisen äideille, joiden täytyi käydä töissä. Kuvassa lastenseimen pienokaiset hoitotädin kanssa pihalla 1930-luvulla.

Nykyisin Pelastusarmeijalla on kolme päiväkotia: Porin päiväkoti, Solhem Porvoossa ja Merimaja Kotkassa. Edelleen olemme samojen perusasioiden äärellä: järjestelmällisen varhaiskasvatuksen lisäksi lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ja vanhempien työssäkäynnin mahdollistaminen ovat keskeisiä asioita. Tämän takaavat ammattitaitoiset työntekijät. Kuvassa Porin päiväkodin lapset kuuntelevat askarteluohjeita.

Pelastusarmeija on järjestänyt lapsille kesälomatoimintaa vuodesta 1907 alkaen. Ensimmäinen kesäsiirtola perustettiin Helsingin Pitäjänmäelle, ja pari vuotta myöhemmin saatiin siirtolat Viipuriin ja Helsingin Mustikkamaalle. Vähitellen siirtoloita avattiin muiden kaupunkien yhteyteen. Nummelan lomakoti aloitti toimintansa vuonna 1914. Kuvassa lapset leikkimässä ”mummokuusen” ympärillä tuona ensimmäisenä kesänä.

Lasten lomakoti vietti tänä vuonna 110-vuotissyntymäpäiviään. Leiriläisiä on vuosittain noin 300. Kesäisin lomakodissa työskentelee yli 30 työntekijää sekä iso joukko vapaaehtoisia, jotka varmistavat lapsille turvallisen ja mukavan ympäristön. Leikki ja iloinen lomanvietto on kaiken ytimessä. Kuvassa lapset vesisotasilla.

Suomessa Pelastusarmeija sai ensikosketuksen kierrätystoimintaan jo sotien jälkeen. Ihmisten auttamisen halu oli suurta, ja Armeija sai paljon vaatteita lahjoituksena. Osa laitettiin myyntiin, ja näin saaduilla tuloilla pystyttiin tukemaan Suomen köyhiä monipuolisemmin. 1960-luvulla Suomeen perustettiin kaksi kirpputorimyymälöiden ketjua: Pelastusarmeijan kirpputorit ja Emmaus. Kuvassa tyttöjä Pelastusarmeijan kirppiksellä 80-luvulla.

Kirpputoreilla asiointi koettiin pitkään leimaavaksi, mutta nykyään ovat toisin. Ihmiset ovat ymmärtäneet secondhandin ekologisen ja taloudellisen positiivisen näkökulman. Pelastusarmeijan kirpputorit ovat valtaosin uudistuneet valoisiksi ja kutsuviksi iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälöiksi, ja niitä löytyy ostoskeskuksista kautta Suomen. Kuvassa iloista avajaistunnelmaa Salon Plazan myymälässä keväällä 2023.

Ensimmäiset joulupadat porisivat vuonna 1906 Helsingissä Erottajalla, Katajanokalla, Kauppatorilla, Senaatintorilla, Esplanadilla, Pasaasissa, Kauppahallin edustalla, Ylioppilastalon aukiolla ja Hakaniemessä. Tammikuussa 1907 Sotahuuto-lehti tiesi kertoa saadun tuloksen, joka oli 3 514,14 Suomen markkaa. Koska keräys onnistui niin hyvin, lisättiin patojen määrää vuosi vuodelta, ja joulupadat levisivät Helsingistä muualle Suomeen. Kuvassa lapsia joulupadalla.

Padat kuuluvat edelleen jouluiseen kaupunkikuvaan. Fyysisten joulupatojen rinnalle on tullut muita lahjoitustapoja, kuten verkkolahjoitus ja MobilePay.  Halukkaat voivat perustaa verkossa myös oman padan, johon voi innostaa ystäviään tai työ- ja harrastusyhteisöjään yhdessä lahjoittamaan. Kuvassa on iloinen patavahti Helsingin Stockmannin joulupadalla viime jouluna.

Toimittanut: Toni Kaarttinen 
Kuvat: Pelastusarmeijan kuva-arkisto

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä