Julkaistu 27.2.2024 07:00

Musiikki voi murtaa muurit

Jumala on luonut taivaan ja maan, kaiken elävän, ja Jumala on luonut musiikin. C. S. Lewisin kirjassa ”Taikurin sisarenpoika” kaksi lasta saa nähdä, kuinka Narnian maa luodaan. Aslan, suuri leijona ja Jeesuksen symboli, kiertelee ja laulaa aluksi tyhjällä ja pimeällä planeetalla. Sitä mukaa kuin leijona laulaa mitä vaihtelevimmilla tavoilla, syntyy lisää ja lisää, ja lopulta lasten silmien edessä levittäytyy ihana maa.

C.S. Lewisin tarina Narnian luomisesta on vain kertomus, mutta pidän siitä ajatuksesta, että maapallomme luominen tapahtui tällä tavalla. Raamatussa lukee “Jumala sanoi” kun hän tekee luomistyötään, mutta ehkä hänen puheensa kuulosti laululta. Kuka tietää?

Lauloiko Jumala vai puhuiko, se ei ehkä ole merkittävää, mutta on varmaa, että Raamatussa Jumala käyttää usein musiikkia tarkoituksiinsa. Kun israelilaiset olivat palanneet Egyptin vankeudesta ja heidän piti vallata Jeriko, Jumala käski heidän kiertää Jerikon muureja seitsemän päivän ajan. Seitsemäntenä päivänä, kun he tekivät seitsemää kierrostaan muurien ympäri, Jumala halusi heidän soittavan pasuunoita. Uskon, että se oli ensimmäinen mutta ei viimeinen kerta, kun Jumala käytti soittokuntaa johonkin suureen. Kaupungin muurit sortuivat pasuunoiden soidessa, ja israelilaiset valtasivat kaupungin.

Kun kuningas Saul oli pahasti ahdistunut, paimenpoika Daavid haettiin soittamaan hänelle harppua. Daavid, josta myöhemmin tuli Israelin kaikkien aikojen mahtavin kuningas ja Jeesuksen esi-isä, oli oppinut soittamaan harppua isänsä lampaiden kaitsijana. Hän on kirjoittanut suurimman osan lauluista Raamatun laulukirjaan, Psalmeihin, josta löytyy lauluja kaikkiin mielialoihin. Vielä nykyäänkin musiikilla voidaan lievittää ahdistusta. Esimerkiksi ahdistuneille nuorille suositellaan lempikappaleiden kuuntelemista.

Sen lisäksi että musiikki lievittää ahdistusta, sen kautta voi myös ilmaista monia tunnetiloja. Kun Maria sai tietää, että hänestä tulee Jumalan pojan äiti, hän lauloi ilosta ja ihmetyksestä. Jeesuksen syntyessä enkelit lauloivat ylistyslaulua ja paimenet lauloivat riemusta. Raamatun aikoinakin jonkun kuollessa laulettiin valituslauluja. Jeesuksen ratsastaessa aasilla Jerusalemiin häntä tervehdittiin kuninkaana, ja odottaessaan ihmiset lauloivat ylistyslaulua. Kun Paavali ja Silas olivat vankilassa, he lauloivat ylistystä Jumalalle, ja Jumala pelasti heidät ihmeellisellä tavalla. Jopa aikojen lopussa Jumala tulee käyttämään musiikkia. Ilmestyskirjassa trumpettien äänet ilmoittavat tulevista katastrofeista. Siellä kerrotaan myös ylistyslauluista Jumalalle taivaaseen.

Musiikki on tuonut iloa elämääni, ja kun olin vielä pieni, isäni opetti minulle kornetinsoittoa. Myöhemmin kävin soittotunneilla ja sain soittaa Pelastusarmeijan torvisoittokunnassa. Musiikin ansiosta olen saanut monia ystäviä ja käynyt musiikkileireillä eri maissa. Olin musiikkileirillä, kun vastasin ”tahdon” Jeesuksen pyyntöön seurata häntä. Musiikki voi ilmaista kaikkia tunteita, ja musiikki on sama kaikilla kielillä. Toki musiikkityylejä on erilaisia, ja musiikki on erilaista eri maissa, mutta sitä ymmärretään yli rajojen aivan eri tavalla kuin kieliä. Nykyisin soitan

Pelastusarmeijan kansallisessa soittokunnassa, joka harjoittelee kerran tai pari lukukaudessa. Mukana on sekä niitä, jotka tunnen jo lapsuudesta, että monia uusia. Useat maat ovat edustettuina, kiitos uussuomalaisten. Meillä on hauskaa ja musisoimme yhdessä. Parasta on silti mennä kaupungille soittamaan. Kun soitamme Helsingin rautatieasemalla, monet pysähtyvät kuuntelemaan. Koolla on kansallisuuksiltaan monenlaista väkeä. Emme osaa läheskään kaikkien yleisössä olevien kieltä, mutta musiikki yhdistää. Joihinkin soittamiimme kappaleisiin sisältyy kansainvälisesti tunnettuja kristillisiä lauluja. Toisissa kappaleissa musiikki saa puhua puolestaan. Toivon, että Jeesuksen armosta ja Jumalan rakkaudesta kertova vaskimusiikkimme voi murtaa muureja kuulijoissa, ei ehkä niin suuria ja näkyviä kuin Jerikon, mutta muureja sydämessä.  

Katarina Nordström
pelastussotilas, Uusikaarlepyy

Tämä teksti on luettavissa ruotsiksi Sotahuudon numerossa S2/2024. 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä 

Artikkeli 04.04.2025

Yhteisöllisyys ja hengellisyys elämän tienviittoina

Rovasti Marianne Heikkilän elämään on mahtunut monenlaista. Julkisuus on tullut hänelle tutuksi jo nuorena äidin PR-, koulutus- ja mallitoimiston kautta. Kiinnostus hengellisyyteen johdatti papiksi. Hän on ollut aloittamassa Naisten Pankkia, ja viimeiset viisitoista vuotta hän on luotsannut Marttaliiton toimintaa.
Artikkeli 27.03.2025

Hyvin tehty, sinä hyvä ja uskollinen palvelija

Nykyään puhutaan paljon vastuullisuudesta ja kestävästä kehityksestä. Sana ”vastuullisuus” voi kuitenkin pitää sisällään laajasti asioita.
Artikkeli 17.03.2025

Kumppanuuskeräyshaaste 2025

Haluamme haastaa teidät mukaan tärkeään keräykseen. Pelastusarmeijan kumppanuuskeräys toteutetaan tänä vuonna 16.3.–13.4. ja sen avulla tuetaan kansainvälisen Pelastusarmeijan paikallisesti tekemää pitkäjänteistä työtä ihmisten perustarpeiden, kuten ravinnonsaannin, terveydenhuollon ja koulutuksen parissa kohdemaissamme Pakistanissa, Ghanassa, Togossa, Argentiinassa, Paraguayssa ja Uruguayssa.
Artikkeli 14.03.2025

Kumppanuuskeräys - yhdessä auttamista ja rukousta

Pelastusarmeijan kumppanuuskeräys toteutetaan tänä vuonna 16.3.–13.4. Keräyksen kautta olemme mukana auttamassa yhteisöjä, perheitä ja lapsia kumppanuusmaissamme. Mikä on kumppanuuskeräys? Keitä sillä autetaan? Onko se muutakin kuin hyväntekeväisyyttä? Pelastusarmeijan naistyön sihteeri, majuri Anna Kotrikadze vastaa näihin kysymyksiin.