Julkaistu 5.12.2024 07:00

Merkityksellistä työtä ihmisten parissa

Nyt on aika kurkistaa joulupataan. Joulupata on osastojen tekemän avustus- ja sosiaalityön suurimpia mahdollistajia. Siitä erityinen kiitos lahjoittajille. Nyt tutustumme joulupatakoordinaattori Minna Kalloseen, joka vastaa suurelta osin pääkaupunkiseudun joulupadoista ja tekee maanlaajuisessa Joulupata-kampanjassa yhteistyötä osastojen ja Pelastusarmeijan viestintätiimin kanssa.

Mennäänpä ensin henkilökohtaisuuksiin ja selvitetään, kuka on tämä iloinen ja puhelias Minna Kallonen, joka on toiminut joulupatakoordinaattorina tasan vuoden. Minnan eloisa luonne lienee karjalaisuuden ansiota.

– Olen Lappeenrannasta, ja se taitaa näkyä ja kuulua. Tapasin viikonloppuna vanhoja lappeenrantalaisia ystäviäni, ja meidän porukastamme lähti ääntä kuin jääkiekkokatsomosta, Minna naurahtaa hersyvästi.

– Olin lapsena vilkas. Keksin kaikenlaisia konnankoukkuja ja olin jo silloin suulas tapaus, vaikka olinkin peruskiltti. Vietin paljon kesälomia Raahessa mummoni luona, ja hän aina ihmetteli, enkö osaa kävellä normaalisti, kun aina piti hyppiä, loikkia ja juosta.

24-vuotiaana Minna muutti töiden ja opiskelujen takia pääkaupunkiseudulle.

– Lappeenrantalainen olen kuitenkin aina sydämeltäni. Juureni ja sukuni ovat siellä. Vanhemmat sekä siskoni ja hänen lapsensa asuvat Lappeenrannassa, joten siellä tulee vierailtua useita kertoja vuodessa.

Minna on nyt asettunut Kirkkonummen maaseudulle, jossa hän asuu miehensä ja lastensa kanssa.

– Vanhin lapsista on muuttanut Tampereelle opiskelemaan, ja opintojensa ohessa hän työskentelee osa-aikaisena myyjänä Pelastusarmeijan iCare-hyväntekeväisyysmyymälässä. Se on hienoa, olemme vähän kuin kollegoita, Minna kertoo hymyillen. – Keskimmäisemme on peruskoulun kahdeksannella luokalla ja kuopus kuudennella. Lisäksi ei pidä unohtaa lellikkiämme, 10-vuotiasta bichon bolognesea. Hän on perheemme sielu, Minna sanoo ja rapsuttaa syliin nostettua koiraherraa.

Minna rakastaa nykyistä asuinaluettaan, sillä siinä yhdistyvät maaseudun rauha, ihana luonto ja lyhyet yhteydet palveluiden äärelle. Minna kertoo, että elämä täyttyy tällä hetkellä ruuhkavuosien tohinoista, kuten lasten harrastuksista ja harrastuksiin kuskaamisista, kodinhoidosta sekä työnteosta. Luonto ja luonnossa liikkuminen tuovat tärkeää vastapainoa arjen kiireeseen.

– Vaikka olen eläväinen ja pidän työstä ihmisten keskellä, tarvitsen myös omaa aikaa ja hiljentymistä. Paras tapa nollata kiire ja stressi on lähteä koiran kanssa lähimetsään kävelemään ja hengittämään. Lenkkeily metsässä tuo tarpeellista liikuntaa, ja samalla aivot tuulettuvat.

Jouluihmisen unelma

Ennen hyppäämistään joulupatakoordinaattorin saappaisiin Minna teki pitkän uran media-alalla, radiossa ja televisiossa. Hän on muun muassa suunnitellut näissä medioissa mainoskampanjoita.

– Työhistoriani on tuonut minulle organisointi- ja stressinsietokykyä, mikä on auttanut paljon tässä tehtävässä. Myös aiemmin luoduista verkostoista on ollut iloa, Minna sanoo hymyillen.

Hän paljastaa myös olevansa jouluihminen isolla J:llä. Joulupatakoordinaattorin tehtävä istuu Minnalle kuin nenä päähän.

– Joulun suhteen mieluummin överit kuin vajarit! Minna nauraa sydämellisesti. – Rakastan joulun tunnelmaa, koristelua, musiikkia, valmisteluja... ihan kaikkea jouluun liittyvää. Mikään ei ole liikaa. Voit vain kuvitella, mitä ajatuksia tämä työpaikkailmoitus minussa herätti! Kun ystäväni kuulivat uudesta työstäni, he totesivat: ”Nyt on paikka mennyt kyllä oikealle tyypille!”

Minnan silmät säteilevät, kun hän puhuu joulusta:

– Se on heittämällä vuoden parasta aikaa, ja nyt on lupa ajatella joulua ympäri vuoden. Tässä pääsee lähestymään joulua vielä aivan uudesta, arvokkaasta näkökulmasta.

Työn merkityksellisyys onkin uudessa pestissä Minnalle tärkeimpiä asioita.

–  Työllä Joulupata-keräyksen äärellä on oikeasti yhteiskunnallista merkitystä. On mahtavaa, että voi auttaa hädässä olevia. Lisäksi työtehtävien monipuolisuus kiehtoo: yksikään päivä ei ole samanlainen, ja yllättäviäkin asioita tulee eteen. Tässä työssä pääsee kehittymään ja kehittämään ja saa olla tekemisissä erilaisten ihmisten kanssa.

Milloin Minna itse on kohdannut ensi kertaa joulupadan?

– Jo lapsena. Muistan, että olen vanhempieni kanssa käynyt antamassa rahaa ja vaatteita. Mutta erityisesti minulle on jäänyt mieleen vuosia sitten tapahtunut kohtaaminen virkapukuisen herran kanssa Espoon Lippulaivan sisäänkäynnin padalla. Hänen kanssaan vaihdettiin sydämelliset jouluntoivotukset.

Ensimmäinen joulu

Minnalla on nyt takanaan yksi onnistunut Joulupata-keräys. Kyselen, miten se meni.

– Uutta asiaa oli paljon ja työ oli monipuolista, kuten työhakemuksessa varoiteltiin, Minna toteaa hymyillen. – Tämä on ihanteellista työtä ekstrovertille, kun saa olla useiden sidosryhmien kanssa tekemisissä.

– Hienointa oli toki, että selvisin kaikista haasteista ja sain kunnialla homman maaliin. Yksin tästä ei tietenkään tarvitse selviytyä, ja haluankin osoittaa suuret kiitokset esihenkilölleni Kati Kivestölle, markkinointivastaava Mira Vuorenpäälle ja muille kollegoilleni. Päämajan henkilökunnasta moni toimi patavahtina, ja työkaverini viestinnästä toimivat keräysviikon tiiviisti patapäivystyksessä. Meillä on hieno porukka, kiitos kaikille!

– Joulu toi tullessaan paljon upeita kohtaamisia padoilla ja tapahtumissa, kuten Helsingin joulunavauksessa ja päärautatieaseman puurotempauksessa. Ihmisten kanssa keskustellessa sai todella tuntea työn mielekkyyden.

– Tämä ensimmäinen kampanja opetti myös paljon tulevia jouluja varten. Nyt tietää, mihin suunnata voimavaroja.

Tiedustelen, mitä kaikkea joulupatakoordinaattorin tehtäviin kuuluu.

– Aloittaessani elokuussa kaikki alkoi tietenkin perehdytyksellä ja kokonaisuuden hahmottamisella. Melko pian alkoi joulupatapaikkojen varaus. Pyrin sopimaan esimerkiksi kauppakeskusten kanssa mahdollisimman hyvistä joulupatapaikoista. Sain sovittua myös kolme tavarankeräyskonttipaikkaa. Niistä kaksi oli Helsingin keskustassa ja yksi nyt ensimmäistä kertaa Tampereella. Joulupata-keräyksen aikana osallistuimme moniin tapahtumiin, joita olin järjestämässä.

– Oli kivaa vaihtelua, että pääsi tekemään ihan fyysistä työtä. Kävimme Vantaan varastollamme pakkaamassa ja tarkastamassa, että kaikkia tarvikkeita on riittävästi ja ne ovat kunnossa. Olin myös yhteydessä Pelastusarmeijan osastoihin joulupatatarvikkeiden osalta. Osastot vastaavat itse kaupunkiensa Joulupata-keräyksistä, mutta heille täytyy toimittaa tarvikkeita varastoltamme. Samalla on tarkastettava, mitkä padat ja tarvikkeet tarvitsevat huoltoa ja mitä pitää tilata lisää. Kuluneelle joululle emme lähteneet hirveästi kehittämään, vaan menimme tuttujen askelmerkkien mukaisesti. Hieman yllätyksenä tuli, kuinka paljon pieniä yksityiskohtia keräykseen kuuluu ja kuinka paljon on huomioitavia asioita.

Yksi tärkeimmistä tehtävistä on joulupatavahtien koordinointi.

– Olimme yhteydessä vanhoihin patavahteihin ja rekrytoimme uusia mukaan toimintaan. Toimin pääkäyttäjänä varausjärjestelmässä, josta vapaaehtoiset saivat varata vahtivuoroja itselleen. Pääsin myös itse muutaman kerran joulupatavahdiksi, Minna kertoo hymyillen.

Kehitystä ja positiivista vuorovaikutusta

Minkä Minna kokee työnsä suurimmaksi haasteeksi?

– Ehdottomasti sen, että joulunaika on kaikille kovin kiireistä, ja ihmisiä voi olla hankala saada kiinni. Asiat alkavat kasaantua pöydälle, kun omakin aika on kortilla.

Tästä syystä stressinsietokyky onkin joulupatakoordinaattorin tärkeimpiä ominaisuuksia.

– Joulupatakoordinaattorilta vaaditaan malttia, mutta myös innokkuutta ja aktiivista otetta asioihin. Pitää kyetä hahmottamaan isoja kokonaisuuksia ja samalla edistää montaa asiaa yhtä aikaa. Siinä organisointi-, ongelmanratkaisu- sekä stressinsietokyky nousevat arvokkaiksi ominaisuuksiksi. Positiivinen asenne on tärkeää, koska kaikki ei aina mene putkeen. Pitää pystyä hymyilemään kurjankin fiiliksen keskellä ja uskoa siihen, että asiat ratkeavat. Ihmisistä ja asioiden organisoinnista pitää olla aidosti kiinnostunut ja ei se ole lainkaan huono asia, että rakastaa joulua, kun kaikki pyörii joulun ympärillä, Minna naurahtaa. – Työ on vaativaa, mutta palkitsevaa.

Minna on ensimmäinen Pelastusarmeijan joulupatakoordinaattori, joka on palkattu täyspäiväisesti ja ympärivuotisesti. Tarkoituksena on kehittää Joulupata-keräyksen kampanjointia ja koordinointia.

– Joulun jälkeen olin yhteydessä osastoihin ja tiedustelin heiltä kokemuksia kampanja-ajasta. Ajatuksena oli oppia, miten voimme kehittää tätä kaikkea entistä toimivammaksi ja miten voimme olla heille paremmin avuksi. Samalla sain heiltä vinkkejä toimintamme kehittämiseksi, esimerkiksi Turun osastolta kerrottiin ideoita nuorten patavahtien rekrytointiin. Eli molemminpuolista positiivista vuorovaikutusta. Soittokierroksesta tuli todella hyvä, lämmin fiilis. Meillä on upeita, sitoutuneita ja pyyteettömiä ihmisiä osastoissa.

– Alkuvuoden ja kesän kuukaudet ovat olleet hyvää aikaa kehittämistyölle. Tavoitteenamme oli saada esimerkiksi rekrytointimateriaaleja valmiiksi jo ennen syksyä. Samoin ehdimme tarkistaa tarviketilanteen ja patojen kunnon hyvissä ajoin. Jotain pientä uuttakin saattaa olla luvassa, Minna vihjaa.

Kohti joulua

Viime vuonna Joulupata-keräys tuotti 812 381 euroa. Tänä vuonna tavoite on rohkeasti miljoona! Fyysisiä patoja Suomessa oli 155, joista 44 pääkaupunkiseudulla. Tavoitteena on kasvattaa määrää muutamalla padalla.

– Suurin piirtein pysytään samoissa määrissä. Joidenkin vanhojen patapaikkojen kannattavuutta pohdimme ja muutamia uusia paikkoja on työn alla. Useampi pata vaatii myös useampia vahteja, Minna pohtii. – Niin sanottuja miehittämättömiä ”kylmiä patoja” pyrimme saamaan viime vuotta useampaan paikkaan.

Minna kertoo, että tilanne joulupatavahtien suhteen oli pääkaupunkiseudulla viime jouluna hyvä, mutta uudet patavahdit ovat enemmän kuin tervetulleita:

– Meillä oli 124 patavahtia niillä padoilla, joita päämaja oli mukana hallinnoimassa, ja saimme miehitettyä jokaisen padan jokaisen vuoron. Kiitoksen haluan antaa päämajan porukalle, joista niin moni osallistui talkoisiin, sekä aivan erityiskiitokset muutamille vanhoille työntekijöillemme, kuten Sylvia Lipposelle ja hänen miehelleen. Heillä oli lukuisia patavahtivuoroja, ja he olivat aivan korvaamattomia, Minna sanoo vilpittömästi.

Suuret kiitokset Minna haluaa osoittaa myös Lions ry:lle ja heidän jäsenilleen. – Arvostamme todella paljon heidän pyyteetöntä auttamisen haluaan. Lionsin porukka on ollut jo vuosia mukana joulupatatoiminnassa ja vastuussa useasta padasta. Siitä on meille aivan valtava apu.

Kaikenlaiset patavahdit ovat tervetulleita.

– Enemmistö vahdeistamme on eläkeiässä, joten tavoitteenamme on saada nuoriakin mukaan toimintaan. Tämä voisi olla vaikka ihana isovanhempien ja lastenlasten yhteinen perinne.

Tiedustelen Minnalta, mitä patavahtina oleminen antaa:

– Ensinnä tulee mieleen se ihana joulun tunnelma. Ihmiset ovat hyväntuulisia, monet tulevat juttelemaan ja kertomaan tarinoita. Niistä jää niin hyvä fiilis!

Minna itse ihastui padan vahtimiseen täydestä sydämestään.

– Viime joulun kohtaamisista jäi erityisesti yksi mieleen. Nelikymppinen mies tuli juttelemaan. Hän halusi tietää, mitä Pelastusarmeija tekee. Kerroin, ja hän oli todella yllättynyt siitä, miten laajaa toimintamme on. Hän sanoi, ettei ole koskaan lahjoittanut hyväntekeväisyyteen rahaa, mutta nyt hänellä on semmoinen fiilis, että voisi antaa tietäessään, mihin kaikkeen hyvään raha menee. Mies kaivoi taskustaan kaksikymppisen, tiputti sen pataan ja toivotteli hyvät joulut, Minna muistelee hymyillen.

Minna on nähnyt, että Joulupata on monelle tärkeä.

– Monet tulivat padalle kertomaan ja kiittelemään, että ovat saaneet vaikeassa elämäntilanteessa apua Pelastusarmeijalta. He haluavat nyt itse olla mukana auttamassa. Joulupata-keräyksellä on vahvat perinteet, ja matkassa on valtava määrä ihmisiä, jotka sekä ovat saaneet apua että ovat vuosikymmeniä lahjoittaneet Pelastusarmeijalle.

– Padoilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys, ja se mahdollistaa avun monille vähävaraisille niin jouluna kuin ympäri vuoden. Onhan se aivan mielettömän tärkeää!

Hauska jutteluhetki on tullut päätökseen. Kysyn vielä lopuksi, mitä terveisiä Minna haluaisi lähettää lukijoille. Hän naurahtaa: – Onhan tämä kauhean kliseistä, mutta – padalla kohdataan!

 Toni Kaarttinen

Kuva:  Toni Kaarttinen, Minnan kuva-albumi

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi

Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa.

Tilaa Sotahuuto tästä