Lukemattomien lapsien lintukoto

Merimajan päiväkoti on melkein 50 vuoden ajan ollut osa kotkalaisten kasvutarinaa. Päiväkodin ihastuttava puurakennus on tästä vielä vuosikymmeniä vanhempi: rakennus on ollut vuodesta 1910 Pelastusarmeijan kasvatustyön käytössä.

– Meidän on pidettävä tästä hyvää huolta – varmistamalla tulevaisuuden voimme pitää historian elossa, toteaa Merimajan tuore johtaja Leena-Maria Häsä.

Lapset leikkivät keinussa ja kiipeilypuussa myöhäiskesän auringon lämmittäessä pihapiiriä. Lastenhoitaja Jonna Hongisto istuu keinussa ja polkaisee lisää vauhtia. Kyydissä olevia lapsia naurattaa.

– Palkitsevinta ovat nämä aidot reaktiot. Lapset uskaltavat näyttää tunteensa, niin ilot kuin itkutkin. Se kertoo luottamuksesta. Ja jokainen päivä on erilainen, Jonna kertoo hymyillen.

Penkillä portaiden juurella aamun touhuja seuraa Leena-Maria Häsä, Merimajan tuore johtaja. Virallisesti Leena on aloittanut uudessa virassa elokuun alusta, mutta jo alkukesästä hän toimi eläkkeelle siirtyneen Seija Majurin sijaisena. Merimaja ja Pelastusarmeija ovat Leenalle tuttuja jo vuosien takaa. Leena on itse asiassa syntynyt Armeijaperheeseen.

– Vanhempani ja isovanhempani ovat olleet Pelastusarmeijan upseereita. Enoni on pelastussotilas. Hän asuu Muoniossa ja todennäköisesti pitää Suomen pohjoisinta armeijalippua korkealla, Leena paljastaa hymyillen.

– Synnyin Kouvolassa, ja muutimme sen mukaan, millaisen määräyksen vanhempani saivat. Itseni miellän eniten savolaiseksi, koska asuin Kuopiossa nuorena ja varttuneempana Pielavedellä ja Kuopiossa. Savolainen puheliaisuus jotenkin iskostui luonteeseeni. Viime vuodet olen asunut täällä Kotkassa – kyllä tähän kymiläisyyteen pikkuhiljaa alkaa tottua, Leena naurahtaa.

Merimajan kutsu

Kotka ja Merimaja tulivat Leenan elämään vuonna 2005.

– Olin juuri kirjoittanut ylioppilaaksi ja muuttanut miehen perässä Kotkaan. En ollut ihan varma, mitä haluaisin isona tehdä, mutta lapset kiinnostivat. Isäni antoi vinkin, että Kotkassa toimii Pelastusarmeijan päiväkoti. Hain ja sain harjoittelupaikan. Vuodessa vahvistui se tunne, että tämä on juuri sitä mitä haluan tehdä.

Leena opiskeli Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa sosionomiksi ja hankki lastentarhanopettajan pätevyyden.

– Muistan, että opiskeluaikana kävellessäni tästä ohi huokaisin ylöspäin: ”Oi, mikä unelmapaikka tämä olisikaan työskennellä.” Se oli salainen haaveeni. Kun minulla oli puoli vuotta valmistumiseen jäljellä, niin täältä soitettiin ja kysyttiin, että voisinko tulla lastentarhanopettajan sijaiseksi. Olin täällä jonkin aikaa ”epäpätevänä”. Kun valmistuin, niin minut vakinaistettiin. Kymmenen vuotta on kulunut. Päivääkään en ole katunut – tämä on kuin toinen koti.

Leenan oma perhe on myös kasvanut. Kotona ”työllistävät” koulun aloittanut esikoinen ja parivuotias kuopus.

– Työt jatkuvat kotonakin, Leena naurahtaa. – Mutta ei se haittaa, tämä on niin minun juttuni. Ja niin sen täytyy ollakin, ei tätä muuten jaksa. Tätä tekee sydämellä.

Yhteiset arvot

Merimaja on Pelastusarmeijan kristillinen päiväkoti. Leenalle tämä on hyvin luontevaa.

– Usko on aina ollut osa elämääni. Oma vakaumukseni ja arvoni ovat kohdanneet Pelastusarmeijan arvojen kanssa. Siksi tuntuu huikealta, että saa tehdä työtä, joka tuntuu omalta. Muistan, että jo kymmenenvuotiaana tein henkilökohtaisen uskonratkaisuni ja otin Herran sydämeeni asumaan. Tänä päivänäkin tämä yhteys on tärkeä – ”puhelinlinja” on auki ylöspäin päivittäin.

– Koen, että tämä on kutsumustyöni, johon Jumala on minua ohjannut. Koen varmuutta siitä, että olen oikeassa paikassa ja oikeassa tehtävässä. Mutta myönnän, että kun minulle tarjottiin päiväkodin johtajan virkaa, niin pohdin sitä tarkkaan. Äitiyslomalta palattuani rohkaistuin sanomaan kyllä.

Myös lasten vanhemmat ovat tietoisia Merimajan kristillisistä arvoista.

– Meille hakeutuvat ovat useimmiten sellaisia, jotka erityisesti ovat toivoneet lapselleen päiväkotipaikkaa täältä. Ja vaikka olemme kristillinen päiväkoti, niin tänne ei hakeudu vain uskovia perheitä. Suurin osa on ihan tavallisia perheitä. Myös muutamia muslimiperheitä on ollut asiakkaina, ja heillekään kristillinen taustamme ei ole ollut ongelma. He ovat olleet tietoisia. Olemme vanhempia kohtaan hyvin avoimia, kerromme miten täällä työskentelemme ja kutsumme heidät mielellään seuraamaan toimintaamme. Joskus vanhemmilla on ollut ennakkoluuloja, mutta sitten he ovat huomanneet, että opetamme täällä normaaleja perusarvoja – toisten huomioimista ja lähimmäisenrakkautta.

Vanhempien kanssa yhdessä

Merimajan päiväkodissa on 25 paikkaa 1–5-vuotiaille lapsille. Lapset on jaettu kolmeen ryhmään, pienten 1–3-vuotiaisiin ja isojen neljä- ja viisivuotiaiden ryhmiin. Hakeminen tapahtuu Kotkan kaupungin kautta yksityisen päivähoidon palvelusetelillä.

 Päiväkodin arkeen kuuluvat leikit, ruokailut, päiväunet ja ulkoiluhetket. Aamuisin lapset kokoontuvat ison salin pyöreälle matolle aamupiiriin.

– Piirissä juttelemme, laulamme muutaman hengellisen lastenlaulun, rukoilemme ja siunaamme päivän.

Merimaja aukeaa puoli seitsemältä ja viimeiset vanhemmat tulevat noutamaan lapset puoli viiden tienoilla.

– Tämä on kodinomainen paikka. Meillä on rutiinit, mutta pystymme hyvin joustamaan. Esimerkiksi kesäaikaan vietämme suurimman osan päivästä pihalla. Tämä pihapiiri on niin ihana ja sijaintimme erinomainen, muun muassa kirjasto ja Merikeskus Vellamo ovat tässä lähellä. Katariinanniemen ulkoilualue on kävelymatkan päässä ja aivan vieressämme on yrttipuisto, jossa käymme lasten kanssa katselemassa, haistelemassa ja maistelemassa.

Pitkin vuotta on myös erityistapahtumia, kuten yhteiset kevät- ja syysillat ja perinteiset joulu- ja kevätjuhlat. Äideille järjestetään äitienpäiväjuhla kakkukahvien kera ja isät puolestaan kutsutaan isänpäiväaamiaiselle.

– Haluamme toteuttaa vanhempien kanssa toimintaa, joka vahvistaa yhteisöllistä kokemusta. Nämä ovat hyviä tilaisuuksia lähentyä vanhempien kanssa. Yhteistyö vanhempien kanssa on mutkatonta. Päivittäin keskustelemme ja vaihdamme ajatuksia. Vanhemmat ovatkin kiinnostuneita, miten lapsilla on päivän aikana mennyt. Keskinäisestä tutustumisesta on apua myös, jos joudumme keskustelemaan vanhempien kanssa joistain epämiellyttävämmistä asioista.

– Lapsille syntyy täällä myös ystävyyssuhteita, jotka jatkuvat päiväkodin ulkopuolella. Siksikin yhteisöllisyys on hyvin arvokasta.

– Tunnemme rakkauden niin Armeijan, kaupungin kuin perheidenkin suunnalta. Parasta tässä työssä on lapsilta ja vanhemmilta tuleva suora palaute. Vanhemmat kokevat, että heidän omat pikku aarteensa ovat täällä hyvässä säilössä ja hoidossa. Luomme kiireetöntä arkea ja rauhallista kasvuympäristöä, sitä vanhemmat kovin arvostavat. Meillä on täällä aikaa ottaa syliin ja on aikaa leikille. Tämä on kuin lintukoto.

Rikas historia, arvokas tulevaisuus

Merimajan päiväkoti on melkein 50 vuoden ajan ollut osa kotkalaisten kasvutarinaa. Päiväkodin ihastuttava puurakennus – paikallisen, rikkaan tehtailijan huvila – on tästä vielä vuosikymmeniä vanhempi. Pelastusarmeija sai rakennuksen lahjoituksena vuonna 1910, mikä tekee siitä yhden Suomen Pelastusarmeijan vanhimmista kiinteistöistä. Samana vuonna huvilaan perustettiin lastenseimi, kokoaikainen hoitopaikka lapsille, joita ei voitu hoitaa kotona. Lisäksi rakennuksessa toimi jo tuolloin myös päiväkoti työssäkäyvien vanhempien lapsille. Vuonna 1947 seimi muutettiin lastenkodiksi ja vuonna 1971 Merimajan päiväkoti aloitti toimintansa.

– Meillä on ollut täällä lastenhoitajia, jotka ovat tehneet koko työuransa täällä. Pirkko Währn työskenteli täällä 42 vuotta, ja viime kesänä eläkkeelle jäi Christine Ollas, joka työskenteli täällä 38 vuoden ajan. Arvostamme heidän – ja myös edellisen johtajan Seijan Majurin, joka teki 40-vuotisen uran Pelastusarmeijassa – tekemää työtä aivan valtavasti.

– Tällä päiväkodilla on ollut hyvä maine jo vuosikymmenien ajan, ja meillä on ollut täällä hoidossa lapsia, joiden vanhemmat ovat olleet pienenä täällä. Yksityisiä päiväkoteja on Kotkassa useampia, mutta viesti on aina ollut, että meitä tarvitaan. Näen, että jos toiminta loppuisi, se aiheuttaisi ison tyhjiön kaupungin arkeen ja historiaan.

Leena kokeekin, että Merimajan isoin haaste liittyy historialliseen miljööseen.

– Tämä on vanha talo, ja siitä on pidettävä hyvää huolta. Talo on museoviraston suojelema ja oikeutetusti meitä valvotaan monelta viranomaistaholta, jotta tarjoamme lapsille ja työntekijöille asialliset ja ajanmukaiset puitteet. Talovanhus tarvitsee rakkautta ja huolenpitoa. Pidetään historia elossa varmistamalla tulevaisuus.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen, Merimajan arkisto 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä