Lipun varjossa

Pelastusarmeijan ainoan suomalaisen kenraalin, Jarl Wahlströmin, veljenpoika Bertel Wahlström on ollut kiinnostunut sukututkimuksesta. Sukupuun löydökset johdattivat kirjoitusinspiraatioon, josta syntyi I skuggan av fanan (Lipun varjossa). Kirja kertoo Bertelin isoisän isän ja isoisän elämäntarinan – ja antaa siinä samalla kiehtovan katsauksen Pelastusarmeijan ja Suomen historiaan.

Bertel Wahlströmin oma elämä on kietoutunut Pelastusarmeijaan jo syntymästä. Bertelin vanhemmat olivat komentaja Tor Wahlström ja hänen vaimonsa Una. Torinneljästä sisaruksesta kaikki yhtä veljeä lukuun ottamatta olivat Pelastusarmeijan jäseniä. Armeijamaailmassa tunnetuin heistä oli veljeksistä nuorin, Jarl Wahlström, joka nousi maailmanlaajuisen Pelastusarmeijan johtoon kenraaliksi vuosiksi 1981–1986.

– Olen Pelastusarmeijan kasvatti. Olin Armeijan vaikutuksessa nuoruusvuosiini saakka, mutta koskaan tämä side ei ole unohtunut.

Bertel syntyi jouluaattona 1950. Isänsä tavoin myös hänellä on neljä sisarusta. Vuosikymmenet eivät ole kuluttaneet läheistä suhdetta.

– Joka sunnuntai koko viisikko skypetämme yhdessä.

Bertel Wahlström on tehnyt elämäntyönsä pedagogisella alla. Hän opiskeli teologiaa Åbo Akademissa ja aloitti työuransa uskonnon tuntiopettajana Turussa. Siitä hän eteni uskonnon ja psykologian lehtoriksi. Vuonna 1988 Bertelistä tuli Turun Katedraalikoulun rehtori. Tuomiokirkkokoulu on Suomen vanhin koulu, joka avasi ovensa jo vuonna 1276. Bertel toimi koulun rehtorina 26 vuotta syksyyn 2014 asti. Nyt hän viettää tyytyväisenä eläkepäiviä vaimonsa Annen kera Turussa.

Sukupuusta kirjaksi

Työn puolesta Bertel Wahlström on tuottanut kirjallista materiaalia.

– Tieteellisten tekstien lisäksi olen kirjoittanut uskonnon ja filosofian oppikirjoja sekä kevyempää arkista pedagogiikkaa, kaikkea mitä lukioon kuuluu. Edellinen isompi kirjaprojekti oli Turun Katedraalikoulun historiikki, jossa käydään koulun vaiheet läpi vuodesta 1276 tähän päivään saakka.

Nyt Berteliltä on ilmestynyt uusi kirja: I skuggan av fanan (Lipun varjossa). Kirja kertoo Bertelin isoisän isän ja isoisän elämäntarinan – ja antaa siinä samalla kiehtovan katsauksen Pelastusarmeijan ja Suomen historiaan.

Bertelin isoisän isä Karl Johan syntyi Porvoossa 1850-luvulla vaatimattomiin kotioloihin, mutta hän oli kykenevä sekä kouluaineissa että käytännön töissä. Hänen kohtaloonsa kuului suru ja alkoholin väärinkäyttö, mutta myös pitkä palvelu Pelastusarmeijassa. Hän oli Porvoon osaston ensimmäisiä sotilaita. Karlin poika, Bertelin isoisä Rafael, puolestaan etääntyi uskonnollisesta elämästä opiskelijana ja heittäytyi kaupungin viihde-elämän pyörteisiin. Monet näistä tapahtumista ja teoista piinasivat häntä myöhempinä vuosina, kun hän oli palannut Armeijaan ja palveli pelastusupseerina.

Bertel sai inspiraation kirjaan setänsä Per-Erikin tekemästä sukupuusta, jonka hän oli koostanut paperiarkille. Bertel pääsi tutkimaan asiakirjaa Per-Erikin vanhimman tyttären kopiosta.

– Se oli niin hienosti laadittu, että sain innostuksen tutkia sukuamme syvemmin. Lisäsin sukupuun tiedot geni.comiin. Se on mielenkiintoinen sivusto – koko maailman kattava sukupuu, jonne jokainen voi lisätä tietoja. Yhteinen maailmanpuu. Sitä kautta olen löytänyt lukuisia sukulaisia, joista minulla ei ollut aiemmin aavistustakaan.

Yksi nimi johdatti toiseen, ja sukupuu kasvoi kuin itsestään.

– Nykypäivänä on ollut erittäin helppo löytää materiaalia, sillä niin kirkonkirjat kuin vanhat sanomalehdetkin löytyvät verkosta digitoituna. 

Kirja perustuu tositapahtumiin, mutta Bertel on ottanut kirjallisia vapauksia.

– Se perustuu tosiasioihin siinä määrin, mitä tietoja olen löytänyt. Loput olen sitten keksinyt. Tapahtumat on sovellettu näihin henkilöihin ja heidän persoonaansa. Monet ovat tositapahtumia, mutta ne ovat saattaneet tapahtua toisille henkilöille. Yksi hyvä lähde oli vanhat lehdet. Vanhoista Borgåbladeteista löytyi paljon tietoa isoisän isästäni. Hän toimi Porvoossa muun muassa muurarina ja nokikolarina. Hän oli ilmoittanut palveluksistaan lehdessä. Isoisästä puolestaan löytyi tietoa vanhoista Nuori Sotilas-lehdistä, sillä hän oli toiminut aikoinaan Pelastusarmeijan piirinuorisosihteerinä ja piiripäällikkönä.

Bertel kuvaa kirjan kirjoittamista hienona ja koskettavana elämyksenä.

– Näiden historiallisten henkilöiden kautta olen itsekin saanut eläytyä heidän elämäänsä ja samalla ymmärtänyt omaa elämääni.

Erityisesti Berteliä kosketti vanhasta Sotahuudosta löytynyt kuvaus isoisän isän hautajaisista:

– Hän kuoli vasta 46 vuoden ikäisenä. Sotahuudossa hänen hautajaisensa oli kuvailtu hetki hetkeltä. Se oli liikuttavaa. Tiedän jopa hänen lempilaulunsa, joka esitettiin tilaisuudessa. Sitä olen kuunnellut ja laulanut itsekseni. On tullut ihan tippa silmään ajatellessani, miten hän on nukkunut pois jo nuorena miehenä. Mutta hän oli valmis ja onnellinen.

Bertel on kirjoittanut kirjan siitä lähtö kohdasta, ettäon halunnut ymmärtää paremmin juuriaan. Mutta hän uskoo, että kirja voi herättää laajempaakin kiinnostusta:

– En ole voinut kertoa näistä ihmisistä kirjoittamatta Pelastusarmeijasta ja vallitsevasta ajasta. Aihe on mielen kiintoinen yhteiskunnallisesti – miten Armeija on vaikuttanut Suomen kehitykseen läpi niin sodan kuin rauhan aikojenkin. Se on aina elänyt ajassa.

Toni Kaarttinen

Kuvat:  Mikael Sjöström ja Vulkanmedia

Kirja on ostettavissa kustantajan sivulta: vulkanmedia.se/i-skuggan-av-fanan

Sivustolta kirja on saatavana myös e-kirjana ja myöhemmin äänikirjana. Kirja on myynnissä myös Suomalaisessa Kirjakaupassa Porvoossa ja Kansallisessa Kirjakaupassa Turussa, myöhemmin myös muissa valikoiduissa kirjakaupoissa. 

---

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä