Lempeyttä arkeen

Pelastusarmeijan Tampereen osaston perhetyötä toteutetaan Lempeyttä arkeen -teeman alla. Osastolla tapahtuvan perhetyön lisäksi toimintaa löytyy myös verkosta videohartauksien ja podcastien muodossa. Sotahuuto kävi vierailemassa perhekerhossa ja tutustumassa tähän virikkeelliseen työhön.

Keskiviikkoaamu näyttäytyy aurinkoisena ja raikkaana. Saapuessani osastolle perhetyön tiimi – osastonjohtajat, luutnantit  Kaisu  ja  Riku Leino , osaston sosiaalityöntekijä  Veera Haapalahti  ja perhetyön avustaja  Viivi Heinonen  – on aamurukouksen äärellä. Perhekerhon ensimmäiset vieraat saapuvat tunnin sisällä. Rikulla ja Kaisulla on hetki aikaa istua alas ja kertoa, mitä kaikkea osaston perhetyö pitää sisällään.

Lempeydellä ja armollisuudella

Osaston perhetyö on teemoitettu Lempeyttä arkeen -tunnuksen alle. Tiedustelen Kaisulta ja Rikulta, mistä nimi sai alkunsa.

– Osastomme perhetyössä tapahtuu monenlaisia asioita, ja tahdoimme antaa sille oman selkeän nimen ja teeman. Nimi itse asiassa syntyi ideointipalaverissa, jossa suunnittelimme äitien vertaistukiryhmää. Keskustelimme, millaisia arvoja ja tavoitteita tällä ryhmällä olisi. Sosiaaliohjaajamme Veera totesi, että nimessä pitää olla jotain lempeää. Samalla se kirkastui meille: ”Lempeyttä arkeen”! Pidimme nimestä, ja se sopi perhetyöllemme kokonaisuudessaan. Teema antaa ryhtiä koko perhetyölle ja siitä tiedottamiselle.

Onko ihmisillä tarpeeksi lempeyttä arjessa vai vaativatko he liikaa itseltään?

– Meillä itsellämme on pienet lapset ja tiedämme, miten täyttä arki voi olla – ja millaisia vaatimuksia vanhemmuuteen liittyy monesta suunnasta. Myös hyvä hengellinen elämä voi näyttäytyä vaativana. Kristillisyyteen usein liitetään ajatus, että pitäisi kyetä ryhdikkäästi ja omassa voimassaan olemaan hyvä ihminen. Kun intensiivisen vanhemmuuden kulttuuri yhdistetään tähän, siitä tulee melkoisen ankara paketti. Haluamme tarjota armollista ja ihmisten arjessa mukana kulkevaa hengellisyyttä. Pinnistelyn ja ponnistelun sijaan haluamme auttaa ihmisiä avautumaan Jumalan rakkaudelle. Lempeys lähtee armollisuudesta niin itseä kuin muitakin kohtaan.

– Emme halua korostaa koronatilannetta, mutta se on tuonut perheille myös omat haasteensa. Jos läsnä olemalla voimme tarjota yhteisöllisyyttä, vertaistukea ja apua, toivomme voivamme helpottaa ihmisten arkea.

Koronatilanne on vaikuttanut myös Tampereen osaston toimintaan: kävijämäärät ovat pienentyneet. Vaihtelevat rajoitukset ja alati muuttuva tilanne aiheuttaa huolta ja jännitystä, mutta Kaisu ja Riku katselevat kuitenkin luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Jos vakavan pandemian kohdalla voi puhua hopeareunuksesta, niin Tampereen osastossa se oli panostus mediatyöhön.

– Nyt meillä tehdään selkeästi kahta eri kanavaa. Meillä on osastolla tapahtuva työ, mutta sen rinnalla kulkee Lempeyttä arkeen -mediatyö sohvahartauksien ja podcastien muodossa. Siihen oli jo tarvetta ja kiinnostusta aiemmin, mutta viime kevään tilanne pakotti toimimaan nopeasti.

Mukavaa yhdessäoloa ja vertaistukea

Osastolla tapahtuva perhetyö muodostuu perhekerhosta, perhesunnuntaista ja äitien vertaistukiryhmästä. Ensimmäiset perhekerhon vieraat alkavat saapua paikalle. Pieni poika tulee iloisena esittelemään uusia talvisaappaita. – Nämä on mun lumisaappaat! Mutta ei täällä ole yhtään lunta! Kaisu ohjaa äidin ja pojan leikkimään salin puolelle, ja jatkamme jutustelua vielä muutaman hetken.

Voitteko kertoa, mitä perhekerhoon sisältyy?

– Se on leppoista, mukavaa yhdessäoloa. Alussa meillä on pieni ohjattu toimintaosuus musiikin, laulun ja leikin voimin. Tätä seuraa yhteinen brunssi tai reilu välipala. Lopuksi on vapaata leikkiä ja mahdollisuus askarrella.

Perhesunnuntai puolestaan on koko perheen pyhäkoulu. – Sinne voi tulla kuuntelemaan ja kokemaan raamatunkertomuksia puheen, kuvan, laulun, musiikin, draaman, leikin ja askartelun keinoin. Se on kokemuksellinen pyhäkouluelämys. Ohjatun toiminnan jälkeen on aikaa vapaalle leikille, ja lopuksi kokoonnutaan yhteisen pöydän ääreen päivälliselle.

Äitien vertaistukiryhmä on myös aloittanut toimintansa syksyllä.

– Halusimme tarjota äideille kokonaisvaltaista tukea. Helposti käy niin, että arjen vaatimusten keskellä oma itse unohtuu. Ryhmässä on tarkoitus pysähtyä itsensä äärelle ja antaa tilaa ja aikaa tutkia omia tarpeita. Tavoitteena on itsetunnon ja itsetuntemuksen kasvaminen ja omien voimavarojen löytäminen. Ystävystyminen muiden kanssa on myös tärkeää, moni on kovin yksin äitiydessään. Ensimmäisistä kokoontumisista on jäänyt todella hyvä mieli. Tuntuu, että teemme sitä, mitä pitääkin – rinnalla kulkemista, tärkeiden aiheiden esille nostoa ja lempeää hengellisyyttä.

Rentoa ja rauhoittavaa

Ovi käy useammin, ja äitejä ja lapsia astelee sisälle. On aika päästää Kaisu ja Riku aloittamaan perhekerhon viime hetken valmistelut. Ennen ohjelmallisen osuuden alkua istun vielä hetkeksi alas perhetyön avustajan Viivi Heinosen kanssa. 21-vuotias Viivi aloitti tehtävässään lokakuun alussa.

– Olen valmistunut lukiosta, ollut pari vuotta töissä, ja nyt aloitin täällä. Tulevaisuudensuunnitelmissani on jatkaa opiskeluja. Sosiaalityö ja kasvatusala kiinnostaisivat. Siksi tämä työ on erittäin kiinnostavaa!

Viivillä on mielenkiintoinen kokemus lasten parissa työskentelystä: hän toimi kuukauden perheavustajana Uudessa-Seelannissa. – Se oli kiva, opettava ja mielenkiitoinen kokemus.

Osastolla Viivin tehtäviin kuuluu pääasiassa perhetyöhön liittyviä asioita, kuten kerhon askartelun suunnittelua ja vetämistä, lastenhoitoa, siivoilua ja ruoan valmistusta. Viivi on kokenut työn mielekkäänä.

– Arvostan sitä, miten täällä autetaan ihmisiä, ja kaikki otetaan vastaan samanarvoisina.

Osa Viivin työtä on myös kesällä jakso ohjaajana Lasten lomakodilla Nummelassa. Sitä Viivi odottaa mielenkiinnolla.

– Innokkaana jo odotan! Tehtäväkuva on hiukan auki, kun emme ole ehtineet siitä vielä keskustelemaan. On ollut sen verran paljon näitä akuutteja asioita, Viivi sanoo hymyillen. Kerron Viiville, että lomakodilla on myös lampaita ja kanoja.

– Oi ihanaa, aina vaan kuulostaa paremmalta! Viivi naurahtaa.

Kaisu antaa merkin, että nyt on meidänkin aika siirtyä salin puolelle. Äidit ja lapset istuvat puoliringissä lattialla. Kaisu ottaa kitaran ja johdattaa ryhmän lauluun. Viivi näyttää mallia laululeikistä. Lapsista osa on täysillä mukana, toiset hiukan vähemmän… mutta sekä lapset että äidit hymyilevät, ja salista henkii rauhallinen ja iloinen ilmapiiri. Muutaman laulun jälkeen on aika nauttia välipalaa kahvilan puolella.

Makoisan aterian jälkeen äidit ja lapset siirtyvät alakertaan, jossa on mahdollisuus vapaaseen leikkiin ja askarteluun. Haastatteluhetkellä olemme isänpäivän kynnyksellä, joten askartelussa on mahdollisuus tehdä kortti isille tai vaikkapa ukille.

Tamperelaiset  Anna  ja  Sanna  ovat lasten kanssa askartelupuuhissa. He tuntevat toisensa entuudestaan ja tykkäävät käydä kerhossa yhdessä. – Lapset viihtyvät, ja myös meille aikuisille tulee täällä rento fiilis.

Myös nokialainen  Maria  kuuluu samaan ystäväpiiriin. Hän on paikalla 3-vuotiaan  Benjamin in ja kymmenkuisen  Lilja n kanssa.

– Olen kolmisen vuotta käynyt täällä satunnaisesti. Lapset viihtyvät täällä hyvin. Molemmille on hiukan hankalaa pysyä paikallaan, mutta täällä on heitä rauhoittava tunnelma. Tämä on kivaa, erilaista toimintaa.

Tällä kertaa perhekerhossa ovat myös ensikertalaiset  Nadja  ja  A rman . – Olin kaupungilla käymässä kuopukseni kanssa, niin päätimme tulla katsomaan. Koen, että yhteiset hetket kodin ulkopuolella ovat pojalleni tärkeitä.

Myös isoäiti  Terhi  tuli ensimmäistä kertaa lapsenlapsensa kanssa. Hän kertoo jääneensä juuri eläkkeelle ja on lupautunut olemaan lapsenvahtina parina päivänä viikossa.  – Nyt kun on enemmän vapaa-aikaa, Terhi toteaa hymyillen.

Mielenkiintoisesti Terhi löysi perhekerhon osaston sohvahartauden kautta.

– Netissä olleet hartaudet olivat niin mukavia, että halusin tulla tutustumaan. Tämä kerho on rakennettu tosi mukavasti – tulemme varmasti toistekin!

Arjen sanomaa ja perhe-elämää

Kerho päättyy ja tilat hiljenevät. Siirrymme Kaisun ja Rikun kanssa osaston äänitysstudiolle, jonka he ovat koonneet kuluneiden kuukausien aikana. Lempeyttä arkeen -työhön kuuluvat olennaisesti osaston tuottamat sohvahartaus-videot ja Hengitysharjoituksia ja Seikkailemaan -podcastit.

Sohvahartaudet saivat alkunsa koronaepidemian aiheuttamasta sulkutilanteesta. Yhtäkkiä ilman valmistautumisaikaa työ oli siirrettävä nettiin.

– Oli iso pohdinta, miten kaikki tämä tapahtuu. Lapset olivat kotona koko ajan. Kaikki tavanomaiset hoitomahdollisuudet olivat koronan takia pois pelistä. Ymmärsimme, että jommankumman olisi toteutettava tämä yksin – tai sitten tekisimme sen yhdessä perheenä. Siinä kohtaa muotoutui ajatus sohvahartaudesta. Otetaan lapset mukaan! Tehdään hartauspuhe aikuisille, mutta kokonaisuus sellaisella tavalla, että lapset voivat ottaa osaa ja kohdata sanoman tekemisen kautta. Esimerkiksi eräässä videossa askartelimme supersankarin, joka käyttää kiitollisuutta aseenaan, Riku toteaa hymyillen ja jatkaa:

– Sohvahartauksiin kuuluu aina pari, kolme laulua ja puhe. Näiden aikana lapsille on jotain tekemistä: askarreltavaa, tanssittavaa, leikittävää, ettei heidän tarvitse istua paikallaan. Hartauksissa on mukana kirkkokori, johon olemme keränneet tarvikkeet lasten puuhia varten. Esittelemme sisällön katsojille, jotta he voivat valmistautua ja kerätä tavarat kokoon ja sen jälkeen jatkaa sohvahartauden katselua.

Kaisu paljastaa, että hartauksien aiheet nousivat omista kokemuksista ja tarpeista.

– Itse koin koronakevään vahvasti ja kävin monia vaikeita tunteita läpi. Siitä omasta kokemuksesta nousi ajatuksia tarpeista, joita ihmisillä ehkä yleisemminkin oli siinä ajassa. Hartauksissa pyrimme löytämään uuden arjen tilanteisiin ja tunteisiin tukea ja lohdutusta Raamatusta.

Koronakevään aikana sohvahartaudet ilmestyivät viikoittain, syksyllä ne ovat jatkuneet kerran kuussa. Videot ovat nähtävillä Tampereen osaston YouTube-sivuilla, ja ne löytyvät myös osaston kotisivun ja Facebookin kautta.

Myös tulevissa hartauksissa aiheet monesti nousevat arjen keskusteluista.

– Useimmiten ne ovat asioita, jotka pohdituttavat meitä ja ovat meille lapsiperheenä ajankohtaisia. Olemme sohvahartauksissa juhlistaneet myös äitienpäivää, pääsiäistä, juhannusta ja muita juhlia. Katsoja pääsee mukaan osaksi perhe-elämäämme. Siitä saimme koronaeristyksen aikaan positiivista palautetta. Moni yksin asuva vanhus oli kovasti ilahtunut siitä, että oli päässyt osalliseksi, Kaisu toteaa hymyillen.

Sohvahartauksia on luvassa niin kauan kuin lapset haluavat olla mukana ja omat voimavarat riittävät.

– Olemme nauttineet näiden tekemisestä, ja myös lapsemme ovat olleet niiden tekemisestä kovasti innoissaan ja kyselevät, milloin seuraava tehdään. Olemme ajatelleet, että lapset otetaan mukaan työhön heidän ehdoillaan. Sohvahartauksia voidaan tehdä koko perheellä niin kauan kuin lapset haluavat olla mukana.

Hengitysharjoituksia ja seikkailumieltä

Tampereen osaston perhetyön viimeisin aluevaltaus on Hengitysharjoituksia ja Seikkailemaan -podcastit. Kysyn Kaisulta ja Rikulta, miten nämä saivat alkunsa.

– Ajatus podcastin tekemisestä on kulkenut mukana koko meidän yhteisen matkan ajan. Meillä oli vuonna 2011 privaatisti podcast-kokeilu liittyen runoharrastukseemme. Kouvolassa meillä oli myös raamatunluku-podcast, jota toteutimme osaston jäsenien kanssa, Riku aloittaa, ja Kaisu jatkaa: – Podcastit ovat meillä olleet työnäkynä, mutta niille ei aiemmin löytynyt muotoa. Minulla on nyt jo pitkään ollut sisäinen tarve tehdä jotakin ajatuksilla ja tunteilla, joita äitiyden myötä on noussut pintaan. Nyt podcast tarjosi kanavan näiden tuntojen purkamiseen.

Kaisu pitää podcastia oivana formaattina: se toimii hyvin elämän ruuhkavuosia elävälle.

– Se on sellaista, mitä pystyy kuuntelemaan esimerkiksi kävellessä tai kotiaskareiden lomassa. Olen löytänyt podcastien kuuntelemisen omaksi henkireiäksi arjen keskelle.

Tampereen osaston podcasteja on kaksi: Rikun juontama Seikkailemaan ja Kaisun vetämä Hengitysharjoituksia. Seikkailemaan on suunnattu pääasiallisesti lapsille. – Seikkailemaan-podcastin alkuperäinen ajatus oli se, että se on jotain, mitä perheet voisivat kuunnella esimerkiksi automatkalla. Podcast, joka viihdyttäisi lapsia, muttei myöskään liikaa häiritsisi vanhempia, Riku hymyilee ovelasti.

 – Ne sisältävät Raamatun kertomuksia lapsille. Niissä on myös paljon huumoria ja toiminnallisuutta mukana. Lisäksi vinkataan tekemistä tai leikkejä, esimerkiksi arvuutteluleikkejä. Meillä on koeyleisö päiväkotimatkoilla. Kuuntelemme yhdessä omien lasten kanssa, ja ainakin tähän asti on sisältö uponnut hyvin. Aina, kun podcastissa esitetään kysymys, takapenkiltä kaikuu vastaus, Kaisu naurahtaa.

Hengitysharjoituksia-podcast on puolestaan suunnattu aikuisille. Kaisu kertoo podcastin punaisesta langasta:

– Podcastin alaotsikko ”Hengellistä hyvinvointia ruuhkavuosiin” tiivistää ajatukseni hyvin. Ajatuksena on Pelastusarmeijan kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, ettei hengellisyys ole irrallaan kaikesta muusta, mitä arjessa tehdään, vaan yksi osa meidän ihmisyyttä ja elämää. Myös osa perhearkea ja lasten kanssa olemista.

– Olen äitinä huomannut, että kristillisestä opetuksesta ja hartaustarjonnasta usein uupuu se näkökulma, miten pitää omasta hengellisestä hyvinvoinnista huolta aikana, jolloin on pieniä lapsia, ja rauhoittumiselle ja hiljentymiselle ei oikein ole tilaa. On vanhempia, jotka kotiarjen keskellä kokevat huonoa omaatuntoa siitä, etteivät pysty toteuttamaan kaikkia ”hyvän kristityn mittareita”. Haluan kertoa, että on aivan ok, ettei pikkulapsiaikana ehdi tekemään kaikkea. Vaikkei olisi keskittymiskykyä lukea Raamattua tai rukoilla ja vaikka olisi huonosti mahdollisuuksia osallistua seurakunnan toimintaan, voi silti säilyttää elävän suhteen Jumalaan ja hyvinvoivan hengellisen elämän. Se vain vaatii asioiden uudelleen tarkastelua ja armollisuutta itseä kohtaan. Pitää ehkä löytää uusia tapoja hoitaa suhdettaan Jumalaan ja luottaa siihen, ettei Jumala ajattele, että aika, jonka olemme laittaneet lapsiimme tai kotiimme, ole häneltä pois, vaan se on arvokkainta, mitä voimme tehdä. Sen elämisessä olemme Jumalan rakkauden ytimessä.

Kaisu kertoo, että hän käsittelee podcastissa hengellisyyttä oman kokemuksensa kautta, ei opettaen tai saarnaten:

– Jutustelen paljon yleisesti elämästä ja vanhemmuudesta, ja toivon, että myös he, joille hengelliset asiat eivät ole läheisiä tai henkilökohtaisia, voivat saada ajattelemisen aihetta ja kipinää etsiä kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Podcastit ilmestyvät vuoroviikoin, ja ne löytyvät yleisimmiltä podcast-alustoilta, kuten Spotifysta ja Apple Podcasts ja Google Podcasts -palveluista. YouTubessa ja Facebookissa podcastit julkaistaan myös tekstitettyinä videoversioina kuulorajoitteisia ajatellen.

– Tämä työ on imaissut meidät täysiin mukaansa. Se on ollut todella inspiroivaa. Hengitysharjoituksia-podcastissa meillä on myös keskusteleva osuus, jossa Riku on mukana. Siitä on lähtenyt kehkeytymään parisuhdeteemaa. Se on herättänyt haaveen, että tulevaisuudessa voisimme tehdä vielä enemmän keskusteluun pohjautuvaa podcastia, mutta aika näyttää, Kaisu toteaa hymyillen.

Tiedustelen lopuksi, miksi jokaisen kannattaisi kuunnella.

– Jotta saisi lempeyttä arkeensa, Kaisu naurahtaa. – Hengellistä hyvinvointia! Näissä fraaseissa on tiivistettynä näkymme. Kutsumuksemme on välittää hyvää ihmisten arkeen. Samalla voimme näyttää lapsiperheille, että Pelastusarmeija on aivan relevantti toimija – elämme tässä ajassa kaikenlaisten ihmisten tukena. Tervetuloa kuuntelemaan!

Toni Kaarttinen
Kuvat:  Toni Kaarttinen & Pelastusarmeijan Tampereen osasto

Lisätietoa Lempeyttä arkeen -perhetyöstä, sohvahartauksista ja podcasteista:  pelastusarmeija.fi/paikkakunnat/tampere/perhetyo