Lasten lomakodin 110 vuotta juhlittiin ilolla

Pelastusarmeijan Nummelan lomakoti on toiminut perheiden apuna jo 110 vuotta tarjoten lapsille mieluisan loman ja vanhemmille hengähdyshetken. Tätä juhlittiin suurella ilolla 8. maaliskuuta Pelastusarmeijan Helsingin osastossa. Puhujavieraina olivat Suomen Supernanny, psyko- ja perheterapeutti Pia Penttala ja vihtiläinen opettaja Tuomas Kannisto, joka on tehnyt lomakodille leirilauluja kahdeksan vuoden ajan. Juhlassa välittyi se rakkaus, jota moni kokee tätä lasten kesäilon tuojaa kohtaan.

Lapset ja aikuiset, leiriläiset, huoltajat, vapaaehtoiset ja työntekijät oli kutsuttu juhlaan muistelemaan Nummelan lomakotia ja sen monia leirejä. Paikalla olikin mukavasti monenlaista väkeä. Lomakodin asiantuntija, pelastussotilas Sari Vanha-Perttula toivotti kaikki lämpimästi tervetulleeksi.

Tervetulosanoissaan Suomen ja Viron territorion johtaja, everstiluutnantti Saga Lippo tiedusteli, moniko muistaa mummokuusen. Se oli Nummelan pihalla ollut suurikokoinen kuusi, jonka ympärillä useampi sukupolvi kesäleiriläisiä on viettänyt aikaa. Monen käsi nousi! Saga on itse nuorena toiminut myös lomakodin ohjaajana, ja hän kiitti silloista johtajaa Raili Nurmista ja hänen avustajaansa Anja Lyytikäistä. He aikoinaan innoittivat hänet Pelastusarmeija-uralle.

Kesäleirien aamut alkavat Kiitos-laululla, joten asiaankuuluvasti se oli myös juhlan ensimmäinen yhteislaulu. Juhlan ohjelmassa olivat myös haastattelut, joissa kuultiin henkilöitä, joille lomakoti on tullut tutuksi ja rakkaaksi eri rooleissa. Ensimmäinen haastateltava oli Artturi Nurminen, joka on viettänyt useita kesiä Nummelassa leiriläisenä, apparina, ohjaajana ja vapaaehtoisena. Hymyilevä Artturi kertoi, että se on ollut hänelle rakas, oma yhteisö.

Juhlan puhujavieraana oli TV:stä tuttu Suomen Supernanny, psyko- ja perheterapeutti Pia Penttala. Myös Pialle lomakoti on merkityksellinen ja muistorikas paikka, hän vietti siellä kesät 1986–87 ohjaajana. ”Täällä on aina ollut sellainen yhdessä tekemisen meininki, mitä arvostan”, Pia kertoo ja jakaa huomiota myös edellä mainituille Raili Nurmiselle ja Arja Lyytikäiselle. ”Sain heiltä hyvää oppia. He opettivat, miten kohdata lapset yksilöinä, tasapäistämättä. Sillä on ollut tärkeä vaikutus omalla työurallani. Kiitos Lasten lomakoti.”

Illan aikana juhlassa kuultiin useampi leirilaulu, joiden kirjoittaja on Tuomas Kannisto. Juhlassa kitaroiden ääressä olivat Anselmi Nurminen ja Tuomas Kannisto ja pianossa Maija Kivinen.

Muistoja monesta näkökulmasta

Juhlaan sisältyi historiikkiosuus, jossa käytiin Nummelan vaiheita läpi kevyesti kuvien ja mielenkiintoisten anekdoottien kera. Nummelan kesäsiirtola avautui 1914, johtajanaan Sofia Wiik. Ensimmäisen vuoden aikana sinne otettiin lapsia keuhkotautia sairastavista perheistä. Lapset asuivat kuusi kuukautta lomakodilla. Vuonna 1935 lomakoti sai ruokasalin, sitä ennen ruokailu oli tapahtunut mummokuusen alla. 1948 Nummelaan nousi Poikala talkoovoimin, ja 1952 helsinkiläinen liikemies lahjoitti Tyttölän kiitoksena pyyteettömästä palveluksesta. 1975 uusi päärakennus valmistui, ja viimeisimpänä tontille on noussut lisärakennus Liisala vuonna 2002.

”Uusi löytöretki alkaa, polku tuntemattomaan” soi vuoden 2018 leirilaulu ”Löytöretkellä”. Siitä siirryimme mummokuusen alle. ”Kauniina päivänä söimme kesäkeittoa, voi suli näkkileivän päälle, eikä sitä mitenkään voinut estää, se nimittäin maistui erilaiselle kuin pilvisen päivän voi”, muistelee vuoden 1959 leiriläinen Erkki Paavilainen. Haastattelussa Erkki kertoi tulleensa vaikeista kotioloista, ja hän piti tärkeänä sitä, miten leirillä kaikki lapset kohdattiin tasa-arvoisesti. Kesäleirillä oli myös suuri merkitys hänelle myöhemmin. ”Sorruin toivottomuuteen. Tuolloin päässäni alkoi soimaan: ’Tule Herra Jeesus…’ Se oli muisto laulusta kesäleiriltä. Se pysäytti, ja koin suuren kaipuun saada takaisin sen menetetyn. Nyt olen uskossa, ja minulla on uusi elämä.”

Seuraavana haastatteluvuorossa oli majuri Raili Nurminen, joka 13 vuoden ajan vastasi lomakodin johtamisesta. Hän kertoi, ettei tehtävä tuntunut aina helpolta. ”Vastuun taakka oli raskas, tunsin itseni niin pieneksi. En voinut kuin luottaa Jumalaan. Hän kantoi nämä vuodet.” Kysyttäessä, mikä tehtävässä oli arvokkainta, Railin ei tarvitse miettiä vastausta: ”Arvokkainta olivat tietenkin lapset. Nähdä, miten he kehittyivät. Yhdessä lapsien ja työntekijöiden kanssa muodostimme rakkaan kesäperheen, jonka kanssa saattoi jakaa niin ilot kuin murheet.”

Jäljellä oli vielä yksi näkökulma: miltä tuntuu lähettää lapset kesäleirille? Tähän olivat vastaamassa Anne Teittinen ja Marianne Nurminen. Annen suurperheelle leireillä on ollut suuri merkitys: ”Kesäleirit ovat meille odotettu perinne. Arvostan myös sitä, miten olette rohkeasti kristillinen toimija”, Anne sanoo. Marianne puolestaan kertoo, miten se, että pojat olivat kesiä leireillä, soi hänelle pienen hengähdyshetken. ”Poikien ensimmäiset työkokemukset ja -todistukset ovat myös lomakodilta. Se on ollut arvokasta.”

Toisia huomioiden

Tässä vaiheessa ohjelmaa juhlan juontaja, Sari Vanha-Perttula muistutti, että on kansainvälinen naistenpäivä. Lomakodin takana ovat aina olleet vahvat naiset. Lomakoti on mahdollistanut sen, miten naiset ovat voineet tukea toisiaan.

”Sä, hei kuoma, olet Jumalan luoma!” lausuttiin viime vuoden leirilaulussa, ja tämän jälkeen esitettiin vuoden 2022 haikean kaunis leirilaulu ”Jääkarhu Knut”, jossa muistutetaan ystävyydestä ja anteeksipyytämisestä, sillä toisten huomioiminen on tärkeää. Yllätysvieraana itse suloinen jääkarhu Knut tuli tervehtimään juhlayleisöä!

Lomakodin asiantuntija Sari Vanha-Perttula kertoi myös, että leireillä halutaan suojella lapsia ja opettaa heille tärkeitä turvataitoja esimerkiksi somen maailmaan. Nummelan lomakodin monivuotinen ohjaaja ja leirilaulujen tekijä Tuomas Kannisto otti osaa kilpailuun, jossa etsittiin YK:nihmisoikeuksien julistuksen 75-vuotisjuhlaan laulua. Tuomas teki voitokkaan räpin, ja nyt saimme kuulla sen myös lomakodin juhlassa. "Ei välii, mitä rotuu, mitä värii, mitä kieltä, ihan samaa mitä kastii, missä asuu, onko passii, onko köyhä – onko massii. Oikeus olla turvassa ja pelkäämättä pahaakaan. Orjuuttaa ei saa toisii, veli. Kuulit oikein, mä kutsuin sua broidikseni." Pelastusarmeijan lasten lomakodilla ryhdyttiin jo 110 vuotta sitten turvaamaan lasten oikeuksia – ja se työ tulee jatkumaan!

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen

Katso kuvakavalkadi juhlasta

Hyvät hetket kantavat –

muista 110-vuotiasta Lasten lomakotia syntymäpäivälahjalla

Ole mukana mahdollistamassa kesäleirit lapsille myös tulevaisuudessa.

Lahjoituksen voi tehdä seuraavasti:pelastusarmeija.fi/lomakoti
MobilePaylla numeroon 89201
tilisiirtona FI0520581800012275 / viite 4307

Lämmin kiitos tuestasi.