Korona-ajan teot ja vaikutukset

Koronapandemia on tuonut monenlaisia haasteita Pelastusarmeijan toimintaan. Toimintamme on laaja-alaista, ja poikkeusajan vaikutukset ja selviytymismekanismit vaihtelevat eri työpisteissä. Teimme kyselykierroksen ja saimme kuulla, miten pandemia-ajasta on selviydytty muun muassa sosiaalisen työn pisteissä, osastoissa ja myymälöissä.

Pelastusarmeija on laaja organisaatio ja yhteisö, jolla on monenlaisia toimintoja ja joka työllistää noin 400 henkilöä niin sosiaalisiin, kaupan alan, hallinnollisiin kuin hengellisiinkin tehtäviin. Henkilöstöjohtaja Marja-Liisa Mäkelä on hyvin onnellinen siitä, että laajoilta sairastumisilta on vältytty.

– Koronaan on sairastunut onneksi hyvin vähän henkilökuntaamme. Toimipisteissämme ei ole ollut jatkotartuntoja, vaan sairastumiset ovat olleet yksittäisiä tapauksia. Pandemia on aiheuttanut erityisesti henkistä rasitusta, sillä kaiken aikaa on oltava huolellinen, varuillaan ja valmiina toimimaan, ettei näkymätön vihollinen pääse iskemään. 

Marja-Liisa kertoo, että monella yksikön ja osaston johtajalla ovatkin kriisijohtamisen taidot entisestään vahvistuneet.

– Työntekijöiden huoli omasta terveysturvallisuudesta on todellista. Kun olemme pitkään toimintavalmiudessa, on hyvinvoinnista ja palautumisesta pidettävä myös erityisen hyvää huolta. Lisäksi pandemia vaikeuttaa kaikenlaista ohjelmien suunnittelua. Olemme pyrkineet toteuttamaan vuosiohjelman mukaista ohjelmaa esimerkiksi netin välityksellä.

Valitettavasti irtisanomisilta ja lomautuksilta Pelastusarmeijakaan ei ole voinut täysin säästyä. – Joitakin yt-neuvotteluita on pidetty, erityisesti vuoden 2020 keväänä, kun korona alkoi, Marja-Liisa Mäkelä toteaa.

Hallinnollisissa tehtävissä olevat työntekijät ovat olleet pandemia-ajan valtaosin etätöissä. Tilanne tuli odottamatta, mutta kokemukset ovat olleet pääsääntöisesti hyviä.

– Siirtymä oli nopea ja varsin mutkaton. Työntekijöillä on jäänyt enemmän vapaa-aikaa, kun työmatkoihin ei ole kulunut aikaa. Tämä ajansäästö on vaikuttanut myönteisesti esimerkiksi perheellisten työntekijöidemme ruuhkavuosiarkeen. Moni on oppinut hyödyntämään sähköisiä työkaluja, ja se on hieno asia. Toisaalta etätyössä ei käydä lounaskeskusteluja ja muita vapaamuotoisia, mutta tärkeitä keskusteluja ja kohtaamisia. Niitä ihmiset ovat eniten kartoituksessa kaivanneet. Uskon etätyön tulleen jäädäkseen, vaikkei luultavasti näin laajana. Moni kaipaa myös elävää työyhteisöä etätyön rinnalle.

Avustustoiminnan kaksijakoinen korona-aika

– Toiminnassa huomio on keskittynyt erityisesti perusasioiden turvaamiseen ja virukselta suojautumiseen, kertoo Pelastusarmeijan sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen. – Henkilöstö on joutunut venymään ja luomaan uusia toimintamuotoja. Monia asioita on jouduttu miettimään uudestaan, mikä on toisaalta hyvä, mutta myös samalla hyvin haastavaa ja raskasta.  

Sosiaalisen avustustyön osalta vuosi 2020 oli kaksijakoinen. Helsingin päämajasta hallinnoidaan eri puolille Suomea kohdistettavia avustuksia, ja tässä työssä niin asiakasmäärät kuin avustussummatkin kasvoivat. Osastojen ja Helsingin sosiaalipalvelukeskuksen, Sopan, tekemää avustustyötä jouduttiin muuttamaan kahdenkeskisiksi tapaamisiksi ja puhelinyhteydenotoiksi. Tämä laski selvästi niiden talouksien määrää, joita osastot ja Soppa pystyivät kohtaamaan.

– Avustuksia muutettiin helposti jaettaviksi lahjakorteiksi ja ruokakasseiksi. Ruokailut ja vastaavat yhteisöllisemmät tapaamiset olemme joutuneet pääosin perumaan. Viesti osastoista ja Sopasta on ollut se, että avustuksen hakijoita on ollut enemmän, mutta kaikkia ei ole kyetty auttamaan, Jari Karppinen toteaavakavana. – Korona on myös vähentänyt mahdollisuuksia keskustelevaan auttamiseen ja typistänyt apua taloudellisen tuen suuntaan.

Sosiaalipalvelukeskuksen, Sopan, johtaja Kirsi Huldén sanoo kävijämäärien pysyneen melko samana kuin ennen koronaa. – Koska pystymme avustamaan vain tietyn määrän ihmisiä päivässä, emme voi ottaa enempää kuin mihin rahkeet riittävät. Yhteydenottoja on kuitenkin ollut enemmän kuin aiemmin, ja korona on selkeästi lisännyt ruoka-avun tarvetta pääkaupunkiseudulla.  

Kirsi kertoo, että monet entiset asiakkaat ovat palanneet hakemaan apua. Lomautukset ja irtisanomiset ovat vaikeuttaneet ihmisten elämää. Selkeästi ovat nousseet esiin vuokranmaksun ongelmat ja velkaantuminen.  

Terveysturvatoimet ovat vaikuttaneet radikaalisti Sopan päivittäisiin toimintatapoihin.

– Olemme siirtyneet kassijakoon, eli täytämme ruoka- ja leipäkassit valmiiksi ja ojennamme ne ulos asiakkaalle. Emme ole voineet päästää asiakkaita itse valitsemaan ruokiaan, kuten aiemmin. Toimistolla tilanne on vaihdellut korona-epidemiatilanteesta riippuen.

– Kun tilanne on ollut huonompi, olemme ottaneet toimistolle vain niitä asiakkaita, joilla on akuutti kriisitilanne. Olemme pyrkineet hoitamaan asioita puhelimella niin paljon kuin mahdollista.

Tiedustelen Kirsi Huldénilta pandemian vaikutuksia saamiimme ruoka- ja tavaralahjoituksiin.

– Viime vuonna ruokalahjoituksia saatiin ajoittain määrällisesti vähemmän kuin aiempina vuosina. Ruoan lahjoittajia olemme kuitenkin saaneet lisää, ja sitä kautta tilanne on parantunut. Viime vuoden lopulla saimme myös suuria vaatelahjoituksia. Olemme kiitollisia kaikille lahjoittajille.  

Asumispalveluissa uusia toimintatapoja

Myös Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköt ovat joutuneet elämään hyvin erilaisessa arjessa viimeisen puolentoista vuoden ajan. Sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen sanoo, että korona-aika on asunnottomille tavallistakin haastavampaa.

– Selvästi suurin osa asunnottomista elää ystävien ja tuttujen luona, mutta nykytilanteen vuoksi se on vähentynyt. Tilapäisissä asumisen palveluissa asuvien määrä ja katuasunnottomien määrä tuntuu olevan kasvussa. Katuasunnottomien tila on hankala: kaupungilla on vähän paikkoja, johon sairastunut tai altistunut asunnoton voisi mennä karanteeniin. Viime ajat nämä paikat ovat olleet aivan täynnä. Tarve asumispalveluille on edelleen suuri.

Pandemia on vaikuttanut asumispalveluyksiköidemme toimintatapoihin.

– Se on sisältänyt paljon ennalta varautumista, riskikartoituksia, suunnittelua ja ohjeistuksia sekä käytäntöjen uudistamista, kuten siivouksen tehostamista, yhteisöllisten toimintojen väliaikaista sulkemista ja vierailurajoituksia. Työtoimintaa on osittain ajettu alas, mutta osa asukkaista on työskennellyt ”etänä” omissa huoneissaan. He ovat tehneet esimerkiksi kokoonpanotöitä.

Jari Karppinen kertoo, että yleisesti ottaen yksiköiden asukkaat ovat suhtautuneet rajoituksiin ja ohjeisiin hyvin, ja ovat kiitettävästi seuranneet niitä.

– Meillä on ollut yksittäisiä koronatapauksia, mutta olemme välttyneet laajoilta sairastumisilta ja altistumisilta. Tämä ei ole ollut vain tuurista kiinni, vaan yksikössä työntekijät ja asukkaat ovat tehneet upeaa työtä. Huikeaa, miten asukkaat ovat ottaneet vastuuta.

Hengellistä tyhjyyttä hälventämässä

Pelastusarmeija on ennen kaikkea myös hengellinen yhteisö ja toimija. Osastojen toimintaan koronan vaikutus on ollut suuri.

– Kaikissa osastoissa on jouduttu keskeyttämään toimintoja. Monessa osastossa jumalanpalvelukset ovat olleet tauolla suurimman osan vuodesta. Pelastusarmeijan jäsenet ja ystävät eivät ole päässeet osaston yhteyteen ja näkemään ystäviään, ja tästä on seurannut yksinäisyyttä ja tietynlaista ”hengellistä tyhjyyttä” ihmisten elämässä, ohjelmasektorin päällikkö, kapteeni Tero Saajoranta toteaa.

Osastojen työntekijät ovat kehitelleet erilaisia keinoja auttaa ja rohkaista väkeään. Teknologian avulla on pidetty hartauksia ja jumalanpalveluksia verkossa, on lähetetty kirjeitä jäsenistölle ja pidetty yllä yhteyttä puhelimitse. Joitakin vanhuksia on pyritty auttamaan esimerkiksi käymällä heidän puolestaan kaupassa. Viime aikoina monet osastot ovat keskittyneet kehittämään pienryhmätoimintoja, jotta tilaisuuksien pitäminen olisi mahdollista rajoitusten sallimissa puitteissa.

Kapteeni Tero Saajoranta kertoo osastojen tekemästä digiloikasta: – On pidetty verkossa hartauksia, opetuksia, rukoushetkiä ja keskusteluja. On selvää, että jotkut osastoupseerit ovat kokeneempia teknologian käyttäjiä kuin toiset, mutta ihailtavaa on ollut nähdä se aktiivisuus ja yritteliäisyys, jolla lähes kaikki upseerit ovat tuottaneet materiaalia nettiin rohkaistakseen paikallisia pelastusarmeijalaisia.

Ymmärrettävästi osastojen kävijämäärät ovat pudonneet huomattavasti. Ilahduttavasti verkossa järjestettävien tilaisuuksien osallistujamäärät ovat samalla kasvaneet runsaasti. – Kävijämäärät ovat moninkertaistuneet ja kasvavat koko ajan. On kuitenkin selvää, että odotamme kiihkeästi aikaa, jolloin saamme taas kokoontua vapaasti ja nähdä toisiamme osastoissa. Pelastusarmeijan toiminnan perusta on ihmisten yhteydessä, ja se ei koskaan voi olla täydellistä verkossa tapahtuvan toiminnan kautta, Tero Saajoranta päättää.

Pandemia koettelee myymälätoimintaa

Koronapandemia on koetellut myymälätoimintaa, mutta vaikeuksien keskellä on ollut myös valonpilkahduksia. Uudet ja uusiutuneet iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälät ovat saaneet hyvän vastaanoton. Helsingissä kauppakeskus Columbukseen ja Espoossa kauppakeskus Entresseen avautuivat uudet liikkeet, ja Turussa ja Tampereella kirpputorimyymälät uudistuivat raikkaiksi iCare-myymälöiksi.

– Myymälöissä olemme erityisesti kiinnittäneet huomiota turvalliseen asioimiseen, niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Olemme kuitenkin joutuneet vähentämään jonkin verran henkilökuntamme työtunteja, ja myöskään irtisanomisilta emme ole välttyneet. Olemme tehneet uudelleenorganisointia, ja olemme valitettavasti pari liikettä joutuneet sulkemaan, myymälätoiminnan päällikkö Harri Lehti tiivistää pandemia-ajan koettelemukset.

Rajoituksia ja turvatoimia on noudatettu tarkasti myymälöissä. Viranomaisohjeita ja suosituksia noudatetaan niin käsihygienian, turvavälien kuin asiakaskontaktienkin suhteen. Myymälöiden pintojen siivousta on tehostettu ja käsidesiä on saatavilla asiakkaille ja henkilökunnalle. Myyjillä on käytössään suojavarusteet, ja asiakkaille suositellaan kasvomaskien käyttöä. Tarvittaessa asiakasmääriä on rajoitettu niin, että turvaetäisyydet ovat säilyneet.

Pandemia-aika on vaikuttanut myös myyntiin. Harri Lehti katsoo kuitenkin toiveikkaana tulevaisuuteen: – Pandemia on vaikuttanut ostokäyttäytymiseen niin, että asiakasmäärät ovat selvästi pienempiä ja myymälöissä vietetään huomattavasti vähemmän aikaa. Myymälään tullaan asioimaan vain silloin kun on tarvetta. Näkemykseni on, että kun rokotukset ovat edenneet ja maailma palaamassa normaalimpaan, niin positiivisemmat ajat ovat edessä.

Lähimmäisen hätä koskettaa

Koronapandemialla on ollut myös vaikutuksia Pelastusarmeijan keräyksiin ja varainhankintaan. Lähimmäisen hätä on todella koskettanut suomalaisia, ja molemmat pääkeräykset ylittivät tavoitteensa. Joulupata-keräys tuotti 1 250 000 euroa, ja viime vuoden Auta ihmistä -kampanjalla kerättiin 2 400 000 euroa. Erityisesti kasvua tapahtui verkkolahjoituksissa, noin +25 % edelliseen vuoteen verrattuna.

– Lahjoitusten saaminen avustustyöhön oli erityisen tärkeää pandemia-aikana, sillä ihmisten elämä on ollut kaikin tavoin hankalampaa ja autettavia on ollut enemmän. Molempien keräysten tuotoilla autettiin kotimaan vähävaraisia. Kampanjat antoivat mahdollisuuden muistuttaa, että vaikka pandemia vaikeutti kaikkien elämää, oli se osalle ihmisistä ahdistavampaa, sanoo Pelastusarmeijan markkinoinnin ja yritysyhteistyön vastaava Anne Fredriksson.

Pandemia toi myös omanlaisensa painotuksen kampanjoihin.

– Aiemmissa Auta ihmistä -kampanjoissa olemme käsitelleet lapsiperheiden, yksittäisten ihmisten ja vanhusten hätää. Nyt aiheeksi nostettiin asunnottomuus, tilanne, johon esimerkiksi nuori voi syrjäytymisen vuoksi ajautua. Ajattelimme, että kun ihmisiä kehotettiin pysymään kotona koronan vuoksi, kampanja muistuttaisi, että kaikilla ei ole kotia. 

Pandemia-aika näkyi lahjoittajien lisääntyneenä haluna auttaa kotimaan hätää kärsiviä. Pelastusarmeijan yli 130-vuotisen historian aikana on aiemminkin huomattu ihmisten toimivan näin. Kun osalla kansaa menee huonosti, niin ne, joilla asiat ovat paremmin, haluavat auttaa. Tämä on nähty sota- ja lamavuosina.   

– Toivon, että ihmisten halu auttaa lähimmäisiä säilyisi. Huono onni voi kohdata kenet tahansa. Onnettomuus, työttömyys, sairaus tai läheisen kuolema voivat johtaa köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Silloin Pelastusarmeija voi auttaa, varsinkin, jos ihminen jää yhteiskunnan tukiverkkojen ulkopuolelle. Lahjoitukset ovat siis tärkeitä, Anne Fredriksson muistuttaa.

Toimia vaikeassa epidemiatilanteessa

Koronapandemiatilanne oli pitkään maltillinen Virossa, kunnes lopputalvesta tartunnat lähtivät räjähdysmäiseen kasvuun. Pelastusarmeijan Viron työn johtaja, kapteeni Andrej Konovalovs kertoo, että tällä on ehdottomasti ollut laajat vaikutukset myös Pelastusarmeijan toimintaan maassa.

– Aluksi jumalanpalvelukset ja kokoukset olivat hyvin rajoitettuja, mutta viime ajat ne ovat olleet täysin pannassa. Samaan aikaan avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut huomattavasti. Epidemian alussa elimme toivossa, että tilanne olisi pian ohi, mutta nyt olemme järjestäneet työn huomioiden vaikeat olosuhteet, joissa elämme. Soppakeittiömme ovat kiinni, mutta jaamme ruokapaketteja niitä tarvitseville. Kuten mainitsin, kokouksia ei viime aikoina ole ollut, mutta ihmiset ovat voineet tulla yksityisesti keskustelemaan tai rukoilemaan turvavälit ja -toimet huomioiden.

Virossa on myös otettu virtuaaliset työkalut käyttöön.

– Raamattuopetusta olemme tuottaneet verkossa, ja upseerimme ovat olleet yhteydessä seurakuntalaisiin internetin ja puhelimen välityksellä. Olemme huolissamme siitä, että pidempi poissaolo osaston yhteydestä saa ihmiset unohtamaan ja luopumaan tavasta osallistua toimintoihimme.

Kapteeni Andrej Konovalovs sanoo, että upseerit ja pelastussotilaat ovat järjestäneet ahkerasti toimintaa sääntöjen ja rajoitusten puitteissa. Vallitsevassa tilanteessa he ovat osoittaneet rauhallisuutta ja toimeliaisuutta siitä huolimatta, että osa heistä on myös itse sairastanut koronavirustaudin.

– Olemme todella kiitollisia uskollisista jäsenistämme ja työntekijöistämme, kapteeni sanoo. – Suurin rukouksemme on, että epidemia loppuisi pian ja uskomme vahvistuisi, Armeija kehittyisi ja Jumalan nimeä ylistettäisiin kautta maan.

Rohkaisevat kiitokset

Lopuksi territorion johtajat, everstit Patrick ja Anne-Dore Naud sekä ylisihteeri, majuri Saga Lippo haluavat esittää kiitoksensa pandemian aikana tehdyistä toimista.

– Sosiaalisen työn johtajat, upseerit, osastonjohtajat, työntekijät ja osastojen jäsenet ovat reagoineet koronaviruskriisiin erittäin ammattimaisesti, joustavasti ja asianmukaisesti, mitä johtajistossa olemme arvostaneet kovasti. Monien ajallinen ja työhön liittyvä panostus on ollut korvaamattoman arvokasta, ja olemme siitä erittäin kiitollisia.

Johtajien aikeissa on järjestää erityinen päivä, jolloin he voisivat osoittaa kiitollisuuttaan ja juhlia tämän vaikean ajan päättymistä koko Armeijayhteisön kesken. Asiat ovat kehittymässä oikeaan suuntaan, mutta vielä on tehtävä töitä, ennen kuin pandemia on kukistettu. Territorion johtajat haluavat tarjota muutaman rohkaisevan sanan:

– Jumalan Pyhä Henki on pysyvä rohkaisija kristityn sydämessä! Ne, jotka pitävät Jeesuksen ihmeellistä elämää esimerkkinä omalle elämälleen tietävät, että Jeesus haluaa olla mukanamme tuskaisina ja iloisina hetkinä. Itse asiassa Jeesus on päivittäinen kannustajamme! Ihmiskunnan historiassa ja elämässä on aina ollut vaikeita aikoja. Niille ei tule loppua. Mutta Jeesus kutsuu meitä luottamaan häneen, koska on sanottu: ”...ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoankyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.” Ilmestys 21:4. Tässä on Jeesuksen toivo maailmalle! Se on paras rohkaisu, jonka voimme antaa, eikö olekin?

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä