KOHO pitää pinnalla

KOHO-koulutus on Tampereen osaston sosiaalisen auttamistyön matalan kynnyksen vertaistukiryhmä. Koulutuksen tavoitteena on löytää voimavaroja omaan elämänhallintaan. KOHO-koulutuksen mainoksen sanoin: ”Ota takaisin oman elämäsi asiantuntijuus. Sinä osaat, pystyt ja olet arvokas ja tärkeä.”
Tampereen osaston KOHO-työntekijä, palveluohjaaja Sari Lehtonen ja osaston johtaja, kapteeni Riku Leino vastaavat Sotahuudon kysymyksiin tästä mielenkiintoisesta toimintamuodosta.

Kenelle KOHO-koulutus on tarkoitettu?

Riku Leino : – KOHO-koulutus on suunnattu kaikille, joilla on elämänhallinnan haasteita, jotka ovat tunnistaneet nämä haasteet ja ovat osanneet lähteä hakemaan tilanteeseen apua. KOHOn tarkoitus on auttaa osallistujaa ottamaan omistajuus omasta elämästään ja tekemisistään päästen edistämään niitä asioita, jotka ovat jääneet elämässä huonolle tolalle. Ajatuksena, että KOHO voimaannuttaisi opetuksen ja aivan erityisesti muilta osallistujilta saadun vertaistuen avulla.

Millaiseen tarpeeseen tällä pyritään vastaamaan?

Riku: – KOHO vastaa myös kasvaneeseen avuntarpeeseen. Huomasimme, et-temme pysty kohtaamaan tarpeeksi monia ihmisiä yksilökohtaamisilla. Siihen saumaan syntyi KOHO, jossa pystymme käymään näitä akuutteja aiheita lävitse.

Sari Lehtonen : – Meillä on paljon asiakkaita, joilla on talous- ja velkaongelmia. Koulutuksella pystymme auttamaan useita ihmisiä kerralla. Muutoin joutuisimme kertomaan yksilötapaamisissa kaikille samat asiat. Vertaistuki on myös arvokasta. Kun asiakkaamme huomaavat, että muillakin on talous- ja velkaongelmia, se rohkaisee puhumaan niistä.

– Sari: Myös toisten onnistumiset rohkaisevat yrittämään asioiden korjaamista omassa elämässä. Tämä koskee myös elämän muita osa-alueita, kuten asumisen ja asunnon hankkimisen ongelmia. Tämän kevään KOHOssa huomasimme, että meillä oli useita osallistujia, jotka kipuilevat oman asumisen parissa. Osallistujien pyynnöstä tein koosteen, josta löytyvät Tampereen seudun yleisimmät ja edullisimmat vuokranantajat.

Millainen symbioosi on KOHO-koulutuksen ja osaston muun avustustyön kesken?

Riku: – Jokainen KOHOn osallistuja saa oman yksilötapaamisen, jossa kartoitetaan ihmisen tilannetta tarkemmin. Sieltä valikoituu sitten asiakkaita pidempiin yksilöasiakkuuksiimme. Kaikki eivät tätä tarvitse, vaan koulutus antaa jo työkalut elämän ongelmien ratkaisemiseen.

– Aluksi olimme huolissamme, mitä jos kaikki haluaisivat yksilötapaamisiin, niin olisimme ajallisesti ongelmissa. Nyt kevään KOHOssa ei ole ollut suurta ryntäystä yksilölliseen apuun. Se yllätti positiivisesti. Monet ovat kokeneet jo yksin koulutuksen auttaneen tilanteeseen. Tarvittaessa olemme voineet tarjota taloudellista tukea, asiointiapua ja ihan vaan kuuntelevaa korvaa, Sari toteaa hymyillen.

KOHOssa etsitään ihmisille myös jatkopolkuja, jollainen saattaa löytyä osaston työtoiminnasta, joka kulkee nimellä Ankkuri-tiimi. Ankkuri-tiimiä vetää työvalmentaja Mikael Putkonen .

KOHO löytää muotonsa

KOHO-koulutuksen ideointi alkoi keväällä 2023.

Riku: – Meillä oli täällä liiketalouden harjoittelija, jonka harjoittelun osana oli olla mukana kehittämässä tätä. Hän, Sari, sosiaaliohjaajamme Johanna Suonpää ja minä pidimme kokoontumisia ja suunnittelimme tälle konseptia. Kesällä 2023 avasimme haun ensimmäiseen koulutukseen.

Pilottikausi pidettiin syksyllä, ja se sisälsi viisi kokoontumista. Keväällä alkoi toinen koulutus, joka sisälsi kymmenen kokoontumista.

Riku: – Ensimmäisen KOHOn hakuprosessin yhteydessä teimme kartoituksen, jossa selvittelimme hakijoiden elämäntilannetta. Halusimme saada selville, mitkä ovat niitä akuuteimpia aiheita, joita tulisi käydä koulutuksessa läpi. Keväällä kartoitukseen osallistuminen oli vapaaehtoista, sillä ohjelmarunko perustui ensimmäisen koulutuksen kartoitukseen.

Ensimmäisen koulutuksen suoritti kymmenen osallistujaa.

– Ensimmäiseen oli 35 hakijaa, joka yllätti meidät, sillä olimme ajatelleet, että jos viisi ilmoittautuu, niin se olisi kannattavaa, Riku naurahtaa ja jatkaa: – 25 tuli ensimmäiseen kokoontumiseen ja kymmenen kävi koko koulutuksen läpi. Se oli mielestäni hyvä määrä, tuolloin ryhmä pysyi keskustelevana ja vertaistuki toimi.

Keväällä oli 15 osallistujaa.

Sari: – Ryhmämme oli hyvin keskusteleva. Olimme myös oppineet viime kerrasta. Ensimmäinen koulutus pidettiin salissa, jolloin ihmiset jakautuivat omiin nurkkauksiinsa. Kevään kurssi pidettiin osaston viihtyisässä katutason kahvilatilassa, Kahvila Horisontissa, joka on huomattavasti intiimimpi, ja sen myötä ihmiset paljon vapaammin keskustelivat ja ystävystyivät.

Riku: – Pääsiäistapahtumissa huomasimme, että ihmiset ovat löytäneet toisensa ja myös muun toimintamme. Se oli todella iloinen yllätys!

Sari: – Tämä on tärkeä pointti, että ihmiset ystävystyisivät ja verkostoituisivat. Löytäisivät yhteisöjä…

– …kuten meidät, Riku lisää hymyillen.

KOHO kehittyy tarpeiden mukaan

Mitä koulutuksessa sitten tapahtuu? Riku ja Sari avaavat päivän kulkua:

– Aamu alkaa kahvilla ja vapaaehtoisella kuulumiskierroksella. Kuulumisistaan ei ole pakko kertoa. Sen jälkeen alkaa puolitoistatuntinen luento. Luennon jälkeen on yhteinen lounas. Lounaan jälkeen on 45 minuuttia kestävä vertaistukiosuus ja kokoontuminen loppuu vartin hartauteen. Hartauteen osallistuminen on myös vapaaehtoista, sitä ei edellytetä. Kaikki ovat jääneet kyllä aina kuuntelemaan, Sari toteaa tyytyväisenä.

Keväällä KOHO-koulutuksessa käsiteltiin seuraavia aiheita: asuminen ja asunnon hankkiminen, arjenhallinta ja tunnetaidot, talous- ja velka-asiat, ihmissuhteet ja itsetunto, opiskelu ja työelämä, terveys, jaksaminen ja rajat, riippuvuudet sekä yhteisöllisyys ja hengellisyys.

Riku: – Keväällä muutimme kokoontumisten rakennetta niin, että aamun luennot ja lounas ovat avoimia kaikille. Iltapäivä on sitten varattu koulutukseen ilmoittautuneelle vertaistukiryhmälle.

Ovatko tietyt aiheet herättäneet erityistä mielenkiintoa?

Sari: – Talous- ja velka-asiat. Oikeastaan kaikilla on jonkinlaisia haasteita niiden parissa.

Riku: – Moni on kokenut, että harrastamiselle ei ole jäänyt mahdollisuutta talousongelmien varjossa. KOHOn kautta olemme esimerkiksi voineet esitellä harrastusideoita, joita on voinut toteuttaa omassa elämäntilanteessaan.

Koulutukset päättyvät päätöstapahtumaan. Kevään kurssin päättäjäisiä vietettiin Tampereen Viikinsaaressa. Ryhmä matkusti laivalle saareen, nautti maistuvan lounaan ja vietti aikaa ulkona.

– Tällaiset tapahtumat edistävät ihmisten tutustumista toisiinsa, Riku toteaa.

Suoritetusta kurssissa saa myös todistuksen. Kaksi poissaoloa sallitaan.

– Meillä on selvityksessä, miten saisimme todistuksesta sellaisen, että sillä olisi aidosti merkitystä esimerkiksi työvoimaviranomaisten kanssa asioidessa, Riku aloittaa ja Sari täydentää: – Sellaisenaan se käy jo esimerkiksi tilanteessa, jossa päihdeongelmainen hakee velkajärjestelyä. Todistusta voi käyttää osana velkaantumishistorian selvitystä raitistumisen osoituksena.

Hyvin mielin katse tulevaan

Pelastusarmeijan lehden Sotahuudon elokuun numerossa pääset tutustumaan myös Ville Sahaan, joka suoritti viime syksynä KOHOn ja sai siitä oivan uuden suunnan elämäänsä. Sari ja Riku kertovat hymyssä suin, että positiivista palautetta on tullut. Sari lukee esimerkin: ”On ihana saada olla sosiaalinen omissa rajoissaan. Olla läsnä ja olla olemassa osa yhteisöä, vaikka vain hiljaa taustalla kuunnellen. Pelkkä läsnäolo ja kuunteleminen tässä toivon ja lohdullisuuden ilmapiirissä on valtavan avartavaa ja voimaannuttavaa.”

Riku: – Palautteen kerääminen on meille oleellista, sillä olemme tässä toiminnassa vielä niin alussa, että haluamme herkästi reagoida osallistujien mahdollisiin tarpeisiin.

Sari: – Yksi viime kevään tähtihetkiä oli, kun kaksi osallistujaa löysivät toisensa. He lähtivät eräästä koulutuspäivästä yhdessä, huomasivat olevansa hyvin samanhenkisiä ja ystävystyivät. He olivat yhdessä muun muassa pääsiäisen tapahtumissa. Se on todella merkittävää.

Riku: – Tässä näkyy KOHOn ja Pelastusarmeijan vahvuus. Pystymme tarjoamaan ”koko paketin”, niin sosiaalisen, taloudellisen, henkisen kuin hengellisenkin avun. Kaikki tämä on meillä saavutettavissa saman katon alla.

Viime jouluna KOHO-toiminta kohtasi iloisen yllätyksen, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö antoi toiminnalle lisärahoituksen.

– Olimme tästä hyvin iloisia. Se mahdollistaa meille kahden vuoden kehitysjakson KOHO-työlle Pirkanmaalla. Tämän myötä meillä on työntekijä KOHOlle kahden vuoden ajan ja ajan, ja voimme kehittää koulutusta kokonaisvaltaisemmin, Riku kertoo katsellen Saria.

Suunnitelmissa on esimerkiksi netti-KOHO:

Riku: – Olemme huomanneet, että koulutuksen sisältö vetoaa enemmän naisiin. Nettimahdollisuudella pyrkisimme aktivoimaan miehiä, sillä heillä on varmasti samalla lailla elämänhallinnan ongelmia kuin naisilla. Netistä voisi jatkossa löytyä kaikki luentomme ja kenties osa vertaistukiryhmän tehtävistäkin. Tämä kaikki on suunnitteluasteella.

Nyt syksyllä alkaa jälleen perinteinen KOHO-koulutus. Toiveissa on tehdä siitä säännöllinen osa toimintaa:

Riku: – Osastonjohtajana toivon, ettei kenellekään tarvitsisi koskaan vastata ”Ei”. Tämä ryhmä on yksi mahdollistaja, jolla voimme vastata useamman ihmisen tarpeisiin.

Sari: – Koulutuksen käyneiden toiveissa on myös jonkinlainen jatko koulutukselle – yhteen kokoontuva vertaistukiryhmä. Sen ideointi on meillä työn alla.

Onko lopuksi jotain, mitä haluaisitte tuoda vielä koulutuksesta esille?

– Et kysynyt, mistä nimi tulee. Ei meillä tosin ole täydellistä vastaustakaan, Riku naurahtaa. – Toimintamme on saanut merellisiä nimiä, kuten Pelastusrengas ja Ankkuri, joten KOHO oli luonteva jatkumo.

Sarilla on viimeinen sana:

– Näen, että KOHO nostaa ja pitää pinnalla!

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen

Kiinnostuitko KOHO-koulutuksesta?