Julkaistu 15.2.2024 07:00
Kitaravirtuoosi ja oman taivastien kulkija Jukka Tolonen
Jukka Tolonen on suomalaisen rock- ja jazzmusiikin kitaralegenda. Hän saavutti suurta kotimaista ja kansainvälistä menestystä ja arvostusta progressiivista rockia soittavassa Tasavallan Presidentissä ja omalla soolomateriaalilla. Lisäksi hän on soittanut monissa muissa nimekkäissä kokoonpanoissa. Menestyksellä on kuitenkin ollut kääntöpuolensa, ja jo teininä päihteet veivät nuorta miestä.
Huumekierre eskaloitui psykooseihin, puukotukseen ja vankilatuomioon. Noina elämän synkimpinä hetkinä Herra näytti kuitenkin valonpilkahduksen. Tänä päivänä Jukka iloitsee eheytyneestä elämästä vailla päihteitä ja täynnä Jumalan rakkautta.
– Kotiani en voi harhapoluistani ja päihdeongelmistani syyttää, Jukka Tolonen aloittaa haastattelun. Legendaarisen muusikon äänestä ja olemuksesta välittyy nyt rauha.
Jukan lapsuus oli hyvää ja onnellista. Perhe asui Etelä-Helsingissä. Jukan isä oli toimitusjohtajana Suomen Matkailuyhdistyksessä, ja hänen äitinsä oli kotiäiti ja Uuden Suomen pakinoitsija. Jukalla oli kolme isosiskoa. – Minä olin kuopus, hiukan piloille hemmoteltukin, Jukka sanoo hymyillen.
Perhe oli musikaalinen, ja Jukka sai kosketuksen pianoon jo kuusivuotiaana.
– Kolme siskoani olivat kaikki käyneet pianotunneilla, ja niin jouduin minäkin. En silloin oikein pitänyt siitä, Jukka myöntää. – Nyt olen kiitollinen noista tunneista. Nivelreuman estäessä kitaransoiton pystyn palvelemaan seurakunnassa pianistina.
Jukan ensimmäisiä muistikuvia musiikin lumovoimasta oli pieni soittorasia, joka soitti Mozartin menuettia. Hän ihastui melodiaan. Musiikkivaikutteita nuori Jukka sai niin äidiltään kuin siskoiltaankin.
– Äitini lauloi minulle amerikkalaisia ikivihreitä, ja siskoni kuuntelivat huoneissaan Elvistä, Paul Ankaa ja Tommy Steeleä. Paul Ankan Diana ja Elviksen I want you, I need you, I love you ovat jääneet erityisesti mieleen.
Beatlesit löivät läpi. Televisiosta tuli samoihin aikoihin Ricky Nelson Show, missä Nelson soitti teräskielistä akustista kitaraa. Nämä molemmat tekivät kymmenvuotiaaseen lähtemättömän vaikutuksen.
– Mielestäni se instrumentti oli niin jännän näköinen! Beatleseista kolmella oli kitarat. Tykästyin heihin valtavasti. Yhdestoista syntymäpäiväni lähestyi, ja kinusin isältäni kitaraa lahjaksi. Sain ruotsalaisen teräskielisen, akustisen Levinin, Jukka muistelee.
– Siitä alkoi pohjaton, innokas opettelu. Yhden kerran kävin kitaratunnilla. Sen tunnin aikana keskityttiin lähinnä kitaran virittämiseen. Muutoin opettelin itsekseni. Katselin Beatlesin valokuvista, miten he pitivät sormia soittaessaan. Sain myös ensimmäisen oman levyn, joka oli Beatlesien Twist and Shout. Opettelin soittamaan nuo kolme sointua, Jukka naurahtaa.
Nopea menestys ja kattava ura
Jukan syntymäpäivä oli ollut huhtikuussa, niin ensimmäinen bändi oli pystyssä jo kesällä. Yhtyeen nimi oli The Cousins (Serkukset), ja sen muodostivat Jukan lisäksi hänen serkkunsa Heikki ja Pirkko Virtanen.
– Minulla oli jo sävellyksiä, jotka olin muutaman nuotin tiedoillani tehnyt. Pirkko teki sanat. Pidimme kesällä konsertin mökin pihalla. Kävimme syksyllä myös Electrovoxin Vihreällä oksalla -tilaisuudessa, jossa etsittiin uusia, nuoria kykyjä. Tilaisuutta johti kapellimestari, tuottaja Ossi Runne. Hän kannusti meitä kovasti, muttei kuitenkaan tehnyt kanssamme sopimusta. Olimme todella nuoria, mutta meillä oli kova halu ja yritys.
Seuraavana vuonna Pirkko jäi syrjään, kolmanneksi soittajaksi tuli Sakari Lohi. Hän soitti rumpuja, ja Heikki vaihtoi kitaran bassoon. Bändin nimeksi tuli Dust.
– Meillä oli ensimmäinen oikea keikka, kävimme soittamassa ranskalaisessa koulussa.
Jo viisitoistavuotiaana Jukka Tolonen pääsi oikeaan keikkabändiin Arto Sotavalta & The Rogues. Heidän kanssaan hän pääsi levyttämään ensi kertaa. Aika yhtyeessä jäi kuitenkin lyhyeksi, kun seuraavana vuonna Jukka keksittiin Kirkan Trioon. Tätä seurasivat lyhytaikaisesti Kirka’s Okolana River Bottom Band ja Eero Raittisen Eero & The Help. Jälkimmäisessä Jukka tutustui rumpali Vesa Aaltoseen, jonka kanssa hän perusti Tasavallan Presidentin.
– Pyysimme Måns Groundstroemin basistiksi, ja hänen ehdotuksestaan kutsuimme Frank Robsonin Englannista solistiksi. Juhani Aaltonen toimi saksofonistina. Halusimme yhdistää musiikissamme rockia ja jazzia.
Soittamisen ohella Jukka suoritti keskikoulun ja lukion loppuun.
– Itseäni kiinnosti vain musiikkihommat, mutta tein sen äitini vuoksi. Hän piti opiskelua tärkeänä. Olin myös hetken aikaa Sibelius-Akatemiassa, mutta en ottanut sitä niin tosissani, kun siihen aikaan meillä oli jo Tasavallan Presidentti ja olimme saavuttaneet jo menestystä.
Tasavallan Presidentti perustettiin 1969, ja jo saman vuoden syksyllä yhtye julkaisi ensimmäisen levyn. Yhtye keräsi nopeasti huomiota niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.
– Olimme ensimmäinen suomalainen bändi, joka oli päässyt Englantiin kiertueelle.
Samoihin aikoihin Jukka menestyi myös sooloartistina. 1971 hän julkaisi ensimmäisen soololevynsä Tolonen! Yleisradio valitsi sen vuoden levyksi, ja Jukka sai levystä myös valtion tunnustuspalkinnon.
– Tämä kaikki nousi salakavalasti päähän. Tämä oli varmasti yksi syy elämäni myöhemmille vaiheille... Ylpeys käy lankeemuksen edellä, sanotaan Raamatussakin. Tänä päivänä rukoilen, että Jeesus suojelisi ylpistymiseltä. Hengellinen ylpistyminen on yksi paholaisen keinoista.
Tasavallan Presidentti hajosi 1975, ja vuotta myöhemmin perustettiin Jukka Tolonen Band. Yhtyeeseen kuului ruotsalainen Coste Apetrea, jonka kanssa Jukka teki ohessa musiikkia akustisena kitaraduona. Hänellä oli toinenkin akustinen kitaraduo tanskalaisen Christian Sievertin kanssa.
80-luvulla huumeet alkoivat ottaa valtaa Jukan elämässä, mutta hän kykeni soittamaan ja esiintymään. 80-luvulla hän soitti kansanmusiikkia, jazzia ja progressiivista rockia yhdistävässä Piirpaukessa ja ruotsalaisessa Bill’s Boogie Bandissa. Jukka asui parikymmentä vuotta Ruotsissa, ja noihin vuosiin sisältyivät myös kokoonpanot Jukka Tolonen Trio ja Indians of Justice. Suomeen palattuaan Jukka esitti akustista kitaramusiikkia Raul Mannolan ja Timo Lehdon kanssa Quitarras Del Norte -yhtyeessä sekä tulkintoja John Coltranen musiikista oman kokoonpanonsa Cooltrainin kera.
Elämän pohjakosketus
Jukan ura oli menestyksekäs, mutta tummia sävyjä elämäntarinaan toivat päihteet. Askel kerrallaan ne valtasivat elämän yhä pahemmin. Päihteidenkäytön juuret ulottuivat jo teini-ikään.
– Ensimmäiset huumekokeilut minulla oli jo kolmetoistavuotiaana, poltettiin pilveä ystävän kanssa jossain kellarissa. Minua myös kiehtoi, kun ihmiset joivat. Meillä oli kotona komero, joka toimi baarikaappina. Kävin sieltä salaa ottamassa naukkuja.
Kun Jukka oli viisitoistavuotias, hänen isänsä kuoli. Samoihin aikoihin siskot olivat muuttamassa pois kotoa.
– Kukaan ei ollut pitämässä minua kurissa. Alkoholi alkoi ottaa minusta valtaa. Väärennetyn henkkarin ja musiikkikeikoista saatujen omien tulojen myötä kävin läheisessä pubissa kaljalla.
Hippiaika valtasi maailmaa, kuten myös Tasavallan Presidentti.
– Hippiajassa oli hyvääkin – rauhaa ja rakkautta – mutta kääntöpuolena olivat huumeet ja vapaa seksi. Ystäväpiirissä oli ihmisiä, jotka tutustuttivat minut pilven ohella LSD:hen ja muihin vahvempiin huumeisiin.
Jukka avioitui Tanjan kanssa ja parille syntyi lapsi, Dimitri. Musiikillista menestystä satoi, ja asiat pysyivät hallinnassa kolmekymppiseksi. Sen jälkeen asiat alkoivat riistäytyä käsistä. Jukalle tuli avioero vuonna 1985, ja hänen äitinsä kuoli samana vuonna.
– Silloin aloin käyttää amfetamiinia.
Jukka teki huumepäissään taloudellisesti huonon päätöksen ja takasi Piirpaukesta kertovan dokumenttielokuvan. Hän menetti yksiönsä ja säästönsä. Jukka tutustui toiseen vaimoonsa Liisaan. He muuttivat Kööpenhaminaan. Parille syntyi tytär Helmi. Sieltä perhe muutti Ruotsiin, jossa syntyivät Toivo ja Onni.
– Noina vuosina retkahdin huumeisiin entistä pahemmin, olin uskoton, ja yhden illan jutun myötä sain aviottoman lapsen, Simonin. Olen saanut häneen nyt myöhemmällä iällä kontaktin. Jumala on paljon eheyttänyt rikkinäisiä asioita elämässäni. Herra on hyvä ja armollinen.
Syrjähyppyä seurasi avioero, ja huumeiden käyttö vain lisääntyi. Jukka menetti asuntonsa maksamattomien vuokrien takia. Hän vietti öitä kavereiden nurkissa ja taivasalla. Musiikkikeikat toivat hänet Suomeen, ja hän palasi lahden tälle puolelle.
– Pystyin vielä Suomessakin keikkailemaan, mutta olin täysin amfetamiinin orja. Valvoin, ja hermoni olivat aivan riekaleina.
– Olin enemmän tai vähemmän jatkuvassa psykoosissa nämä vuodet. Jouduin useammankin kerran pidätetyksi ja viedyksi Urheiluhallin juoppoputkaan, kun olin psykoosissa kuvitellut, että ihmiset vainoavat minua. Koin heidät uhkana ja ”ammuin” heitä kännykällä, jotta menisivät pois. Oli viiden viikon jakson Hesperian suljetulla osastollakin, Jukka muistelee näitä elämänsä synkimpiä aikoja.
Kaikki eskaloitui vuonna 2006 törkeään pahoinpitelyyn ja sitä seuranneeseen vankilatuomioon. Ensimmäisen kerran hän oli ollut vankilassa kolme vuotta aiemmin Ruotsissa. Hän istui rattijuopumuksesta kuukauden.
– Meillä oli Tasavallan Presidentin paluukiertue ja levy. Keikan jälkeen meille tuli naisystävän kanssa erimielisyyttä, ja puukotin häntä. Se oli minun täydellinen pohjakosketukseni. Ollessani poliisivankilassa pidätettynä rukoilin ensimmäistä kertaa kunnolla Jumalaa. Pyysin apua ylhäältä… mutten itselleni, vaan puukottamalleni naiselle. Tunsin, että vaikka olin menossa kadotukseen, Herra kuitenkin kuuli minut.
Herralla on tekijänoikeus
Tämä rukous oli se käänteentekevä hetki, kun Jukan matka pimeydestä valoon alkoi. Usko ja kristillisyys eivät olleet hänelle kuitenkaan vieraita konsepteja.
– Kotimme oli kristillinen, vaikkakin kirkossa käynti rajoittui jouluun ja pääsiäiseen. Äitini opetti myös iltarukoilemaan. Muistan jo lapsena, etten voinut ymmärtää sitä, että tietoisuus loppuisi. Enkä sitä vieläkään pysty hyväksymään. Pidin lapsena myös Bachin musiikista, ja vasta myöhemmin olen ymmärtänyt, että Bach on omistanut koko tuotantonsa Jumalalle. Hänen musiikissaan kuuluu Jumalan majesteetillisuus ja rauha.
Aikuisena Jukan ajatusmaailmaan sekoittui intialaisia filosofioita.
– Olin Beatles-fani, ja Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Bandiin he olivat tehneet intialaisen biisin Within You, Without You. Sen myötä innostuin intialaisesta musiikista. Olin viehtynyt hindulaisuudesta, Krishna-liikkeestä ja buddhismista. Myös ajatus jälleensyntymästä kiehtoi.
Tasavallan Presidentin hajotessa 1975 Jukka oli henkisesti kovilla, sillä tehdyt synnit painoivat mieltä, vaikkei hän pystynytkään kieltäytymään kiusauksista.
– En ymmärtänyt sellaisia perusasioita, miten tärkeää on olla rehellinen ja uskollinen. Viimeisellä Tasavallan Presidentin kiertueella petin vaimoani. Koin, että olin erkaantunut Jumalasta. Synti oli erottanut minut Jumalasta. Vasta nyt uskossa olen ymmärtänyt rehellisyyden ja uskollisuuden täyden arvon. Siksi minua ei saa lupaamaan helpolla mitään, sillä haluan pitää lupauksista kiinni.
Palataan kuitenkin hetkeen, jolloin Jukka kääntyi rukouksessa Herran puoleen. Jukka sai kahden vuoden ja kolmen kuukauden tuomion törkeästä pahoinpitelystä. Siitä hän istui kahdeksantoista kuukautta. Puukotuksen ja vankilatuomion välillä ehti kulua melkein kaksi vuotta.
– Vankilassa annoin elämäni täysin Jeesukselle. Vankeutta odottaessa käytin huumeita, mutta taivasasiat olivat jatkuvasti mielessäni. Vankilassa jätin päihteet pois. Sain olla Herran tiukassa, mutta rakkaudellisessa puhuttelussa. Olin niin huonossa kunnossa, ettei minua kelpuutettu edes töihin. Vierailulle tuli vankilalähetti Väinö ”Väiski” Ahola, ja hän näki minut tällaisena yksinäisenä kalpeana haamuna. Hän pyysi minut Raamattupiiriin. Heti ensimmäisellä kerralla hän kysyi, haluanko antaa elämäni Jeesukselle. Hetken arastelun jälkeen rohkaistuin, sillä ollessani itse oman elämäni herra asiat olivat menneet aina vaan huonommin. Ajattelin, että luojana Herralla on minuun tekijänoikeus. Vastasin kyllä, ja se oli elämäni mullistavin asia. Siitä lähti minun todellinen toipumiseni ja parantumiseni.
Jumalan eheyttävä voima
– Vankilasta vapauduttuani Väiski ajoi minut suoraan vankilasta Myyrmäen helluntaiseurakuntaan, Jukka kertoo.
– Liityin sinne ja kävin kasteellakin. Vahdoin kuitenkin melko pian Helsingin Siion-seurakuntaan, koska minulle avautui mahdollisuus palvella musiikin voimalla. Siellä olen ollut yli kymmenen vuotta.
Jukka on tehnyt katuevankeliointia yhdessä Ali Niemelän kanssa. Ali on entinen rikollinen ja huumeidenkäyttäjä. Jukka on tehnyt myös vankilalähetystä sekä päihdetyötä.
– Olen käynyt jakamassa tarinaani ja todistamassa Herran voimasta.
Vuonna 2014 Lasse Keso teki Jukka Tolosesta dokumenttielokuvan ”Tolonen”, joka kertoi Jukan musiikista ja elämästä, unelmista ja niiden romahtamisesta, luopumisesta ja uuden löytämisestä.
– Ajatus oli aluksi kauhistus. Olin niin häpeissäni tapahtuneesta, en halunnut näyttää naamaani enää missään. Pohdin jo tosissani Valamon luostariin munkiksi lähtemistä. Herra puhui minut kuitenkin ympäri. Huumeiden käyttäjänä olin ollut huono esimerkki nuorille ja nyt dokumentin kautta voisin näyttää, mitä siitä seuraa. Nyt myöhemmin olen ymmärtänyt myös, miten olen ollut esimerkki Jumalan korjaavasta ja eheyttävästä voimasta.
Musiikki on pysynyt Jukan elämän kantavana voimana myös uskoontulon jälkeen. Hän on julkaissut kaksi virsialbumia: Juudaan Leijona (2011) ja Valmistu Herran kansa (2014). Jukka esiintyi poikansa Dimitrin ja hänen vaimonsa kanssa Juudaan Leijona -kokoonpanossa.
– Vankilassa sain mukavalta naispastorilta virsikirjan selliini. Kävin sen läpi pariin kertaan hyräillen kaikki säkeistöt läpi. Sain niistä hengen ravintoa. Herra puhui minulle, että minun olisi tehtävä virsilevy.
– Minulla ei ole ollut paljon näkyjä, mutta näin, että olen soittamassa virsiä Tavastian lavalla. Se toteutui. Toinen näky oli, että laulan ortodoksisia liturgialauluja Uspenskin katedraalissa, ja sekin toteutui toisen virsilevyn myötä. Valmistu Herran kansa -levyn päärunko koostuu näistä liturgialauluista. Siinä on myös kolme omaa sävellystäni: Psalmi 93, Marian kiitosvirsi ja Jeesus, Jumalan karitsa.
Tänä päivänä Jukka on mukana seurakuntansa Nardus-kuorossa. Lisäksi kahden uskonsisaren, Anjan ja Anjun kanssa Jukalla on Jaa Trio. He ovat esiintyneet seurakunnissa, ruoanjakotilaisuuksissa ja päihdehoitoloissa. Jukka soittaa myös bassoa Jukka Leppilammen Armon Combo -kokoonpanossa.
Maallinenkaan musiikki ei ole täysin unohtunut: – Meillä on jazzkvartetti kitaristi Lasse Keson, rumpali Vesa Lapinkeron ja pianisti Antti Utriaisen kanssa. Soitamme jazzklubeilla. Sen lisäksi olen vierailevana basistina Vesa Aaltonen Prog Bandissa. Esitämme muun muassa Tasavallan Presidentin vanhoja kappaleita. Esiinnyimme juuri toissa päivänä Tavastialla, Jukka sanoo hymyillen ja jatkaa: – Minulle hyvä rock ja jazzmusiikki on taidetta. Se ei riitele uskon kanssa. Jumalan lahjaahan kaikki taide on.
Ilta tummenee, ja on aika lopetella mielenkiintoista ja vaikuttavaa haastatteluhetkeä. Tiedustelen Jukalta, millaiset asiat tuovat hänelle tänä päivänä iloa ja rauhaa.
– Se, että olen eheytynyt elämässäni ja ihmissuhteissani. Minulla on hyvät välit molempiin ex-vaimoihini ja lapsiini. Minulla on viisi ihanaa lastenlasta. Saan elää normaalia, hyvää elämää.
– Jumala kantaa minua. Koen tärkeäksi rukoilla ja lukea hiukan Raamattua joka aamu. Palvelutehtäväni seurakunnassa on mielekästä, siellä saan olla uskovien yhteydessä. Näin pysyn oikealla tiellä. Paholainen hämmentää maailmaa monella eri tavalla. Jumala kuitenkin rakastaa meitä kaikkia. Siksi on tärkeää rukoilla, että yhä useammat löytävät Kristuksen äärelle.
Erotessamme Jukka kertoo vielä, miksi antoi mielellään haastattelun Pelastusarmeijan lehdelle:
– Arvostan, miten evankelioimisen ohessa teette myös konkreettista hyvää. Nuorena aikuisena näin kerran Stockan kulmalla pelastussisaria soittamassa kitaraa ja laulamassa ihmisten kulkiessa ohitse. Muistan pohtineeni: ”Mitä jos nuo ovatkin oikeassa?” Jukka naurahtaa.
– Nyt tiedän, että he olivat. Siunausta työhönne ja elämäänne!
Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen, Museovirasto: Heikki Innanen
Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesiSotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. |