Kenraalin pääsiäistervehdys 2024

Pääsiäisen viimeinen sana

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen tapahtumiin liittyvät keskeiset henkilöt eivät olleet juuri mistään samaa mieltä, mutta yhdestä asiasta he olivat yksimielisiä: Jeesuksen tarina oli päättynyt.

Pontius Pilatus

Pontius Pilatus uskoi, että hänellä oli viimeinen sana kaikissa oman hallintoalueensa asioissa. Kyseessä oli levoton osa Rooman valtakuntaa, mutta vaikka olosuhteet olivat haastavat, Pilatus piti auktoriteettiaan kiistämättömänä. Jos hän päätti, että viattoman miehen pitää kuolla rauhan ylläpitämiseksi, olkoon niin. Hän luovutti Jeesuksen ristiinnaulittavaksi, ja usein esitetty tappava teatteri, ristille naulitseminen, toteutettiin hänen käskystään. Kun Pilatus sai tiedon Jeesuksen kuolemasta, hän antoi uskonnollisille johtajille viimeiset ohjeet. ”Pilatus vastasi heille: ’Saatte vartioväkeä. Menkää ja järjestäkää haudan vartiointi niin hyvin kuin taidatte.’”(Matt. 27:65). Jeesuksen hauta oli lukittu kolmella tavalla: eteen oli vieritetty suuri kivi, virallinen sinetti toimi vahvana varoituksena ja aseistetut vartijat varmistivat, ettei kukaan häirinnyt hautaa. Pilatus oli varma, että hän määräsi Jeesuksen tarinalle päätöksen.

Maria, Jeesuksen äiti

Maria, Jeesuksen äiti, tiesi millaista on katsoa läheisen ihmisen kärsimystä. Hän näki Jeesuksen vastustajien määrän kasvavan ja pelkäsi varmasti joka päivä, että jotain kauheaa tapahtuisi. Lopulta Jeesuksen mahtavat viholliset hyökkäsivät häntä vastaan. Jeesuksen pidätyksen jälkeen huhut tämän sietämästä pahoinpitelystä, kidutuksesta ja nöyryytyksestä alkoivat luultavasti kiertää. Marian on täytynyt tuntea avuttomuutta, olla murtunut tietäessään, että hänen poikansa koki sellaista tuskaa. Maria olisi antanut oman elämänsä pelastaakseen hänet, mutta se ei ollut mahdollista. Jeesuksen äiti ei voinut tehdä muuta kuin seistä vierellä katkeraan loppuun saakka, ei halunnut poikansa olevan yksin viimeisten kivuliaiden hetkien aikana. Hän oli ristin äärellä, kun Jeesus veti viimeisen henkäyksensä (Joh. 19:25). Toivonsa menettänyt Maria oli varma, että tämä tuskallinen kuolema oli Jeesuksen tarinan viimeinen luku.

Pietari

Pietari tiesi, että hänen evankelioimistyönsä oli ohi; itse asiassa hän tiesi, ettei ansainnut jatkaa sitä. Hänhän oli kieltänyt Jeesuksen ei yhtä, ei kahta, vaan kolme kertaa. Juuri kun Jeesus tarvitsi häntä eniten, hän oli epäonnistunut. Kun kukko kiekui, Pietari muisti, mitä Jeesus oli sanonut: ”Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Hän meni ulos ja puhkesi katkeraan itkuun (Matt. 26:75). Pietari ei ollut ennen tuntenut samanlaista toivottomuutta. Hän oli luvannut ystävälleen ja opettajalleen, että vaikka muut kieltäisivät tämän, hän ei koskaan niin tekisi, eikä Pietarin murtumiseen ollut tarvittu kuin yksi sinnikäs palvelustyttö. Kieltäessään Jeesuksen Pietari oli menettänyt palvelutyönsä, joka oli ollut hänen koko elämänsä viimeiset kolme vuotta. Ystävänsä julkisen ristinkuoleman myötä ja kiistettyään olevansa yksi hänen opetuslapsistaan Pietari uskoi oman osuutensa Jeesuksen tarinassa olevan päättynyt.

Tarina ei ollut lopussa

Mutta Jeesuksen tarina ei ollut lopussa. He kaikki unohtivat hyvin tärkeän asian: Jumala saa aina viimeisen sanan.

Tuona ensimmäisenä pääsiäisaamuna, kun kaikki kuvittelivat Jeesuksen kertomuksen päättyneen, taivaallinen isä kirjoitti sen tärkeimmän luvun. Suuri kivi vieritettiin syrjään, sinetti murrettiin ja vartijat pelästyivät suunniltaan (Matt. 28:2–4). Kaikki tämä todisti, ettei kukaan ihminen tai maallinen vallanpitäjä voi estää Jumalaa sanomasta viimeistä sanaa. Jeesus oli noussut ylös, herännyt eloon, ja tuon väkevän totuuden myötä kaikki oli muuttunut. Pilatus ja hänen käskynsä eivät määränneet Jumalan Pojan tai hänen seuraajiensa kohtaloa. Maria ymmärsi, ettei hänen poikansa kuolema ollut loppu, vaan osa suurta kertomusta Jumalan vahvasta armosta ihmiskuntaa kohtaan. Myöhemmin Pietarikin havaitsi, että hänen kieltämisen jälkeinen evankeliointityönsä oli merkittävämpää kuin hän olisi uskaltanut toivoa tai kuvitella (Joh. 21:15–19).

Jumalalla on viimeinen sana

Ehkä sinun elämässäsi on juuri nyt haastavia tilanteita. Ole varma tästä: Jumalalla on viimeinen sana, eikä mikään vihollinen tai olosuhde pysty vastustamaan kaikkitietävän Jumalan sanaa.

Ehkä joku läheisesi kärsii, ja sinusta tuntuu, ettet pysty helpottamaan hänen tuskaansa tai parantamaan hänen haavojaan. Muista, että Jumalalla on viimeinen sana, ja se sana tulee olemaan täynnä armoa ja toivoa ja lopullinen voitto.

Ehkä tunnet Pietarin tavoin, ettet ansaitse enää tehdä Jumalan työtä. Mahdollisesti joskus hylkäsit hänet ja ajattelet nyt, että hän on hylännyt sinut. Ole varma tästä: Jumalalla on viimeinen sana, ja se tulee olemaan palauttamisen ja uudistumisen sana. Kuka tietää, ehkä Pietarin tavoin huomaat, että vaikuttavin työsi on vielä edessäpäin.

Rukoilen sinun ja koko Pelastusarmeijan puolesta, että tämä pääsiäinen julistaisi jälleen, että Jeesuksen tarina ei ole päättynyt ja että Jumalalla on aina viimeinen, voitokas sana. Se tulee olemaan voitonriemuinen sana, joka muistuttaa meille, että Jumala on suurempi kuin mikään häntä vastustava vihollinen. Se tulee olemaan voimakas armon ja toivon sana sydämensä särkeneille ja haavoittuneille. Se tulee myös olemaan virvoittava sana, joka muistuttaa meitä siitä, ettei mikään synti ole suurempi kuin hänen vapauttava armonsa.

Jumala saa viimeisen sanan, ja se tulee olemaan voiton sana!

Hyvää pääsiäistä, ja Jumala siunatkoon sinua.

Lyndon Buckingham
kenraali
Pelastusarmeijan kansainvälinen johtaja