Joulu voi olla myös kierrätyksen juhlaa

Jouluna on aikaa hengellisyydelle, rauhoittumiselle ja yhdessäololle. Todellisuudessa se on myös kaupallisuuden huippusesonki, jolloin monet ihmiset joko stressaavat tai intoilevat joululahjoista ja niiden hankinnasta. Turun iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälän vastuumyyjä Heidi-Julia Gustafsson haluaa muistuttaa, että kierrätetyt lahjat voivat olla hyvin persoonallisia ja henkilökohtaisia. – Unohtamatta kierrätyksen ja hyväntekeväisyyden näkökulmaa. Samalla kun ilostutat ystävääsi, teet myös hyvää.

Heidi on työnsä ohella sydänjuuriaan myöten vintage-ihminen. Pääsemme kurkistamaan Heidin maailmaan – hänen työhönsä, rakkaaseen harrastukseensa ja ajatuksiin kierrätyksestä ja joulusta. Astu peremmälle!

Heidin kotiin astuessa aistii heti ihanan menneiden vuosikymmenten tunnelman. Asunto on sisustettu ihastuttavilla yksityiskohdilla: koriste-esineillä, hattulaatikoilla, koruilla, parfyymipulloilla ja tauluilla, jotka vievät ajatukset vuosien taa, aina edellisen vuosisadan taitteen Pariisiin asti. Vaaterekissä lepää mitä kauneimpia ja mielenkiintoisimpia asuja. Itsekin vintagesta kiinnostuneena haluaisin heti kysellä aiheesta, mutta maltan hetkeksi mieleni, jotta voimme tutustua ensin Heidin tähänastiseen elämäntarinaan.

Istumme alas mukaviin nojatuoleihin ja Heidin kissat, kilpikonnakuvioinen Maire ja valkoharmaa Tyyne siirtyvät lepäämään tuolien selkänojille. Toimittaja saattoi saada Mairelta pusunkin, mutta herrasmies ei kerro.

– He ovat lapsiani. Olen tällainen ”kissamamma”, Heidi naurahtaa.

Heidi on Rauman tyttö ja on kotiutunut vuosien saatossa Turkuun. – Nuorena oli kaipuu suurempaan kaupunkiin. Turku mahdollisuuksineen oli vastaus minulle. Nykyään täällä on paljon tuttuja ja ystäviä, ja Aurajoen idyllisyyteen en kyllästy ikinä.

Heidi on neljänkymmenenkolmen vuoden aikana kokeillut monia aloja. Ensimmäisenä hän suoritti ravitsemusalan koulutuksen. – Siinä oli se hyvä puoli, että opin ruoanlaiton perustaidot. Silloin kaikki piti opetella ulkoa, reseptejä ei saanut lukea. Toiveissani ei kuitenkaan koskaan ollut työskennellä keittiössä.

Tätä seurasi henkilökohtaisen avustajan koulutus. Se oli Heidille tärkeä ajanjakso elämässä. – Työ oli arvokasta, mutta henkisesti ja fyysisesti hyvin uuvuttavaa. Tein sitä työtä ylpeydellä.

Sen jälkeen ollaankin Heidin nykyisellä urapolulla. Hän on suorittanut myyjän ja somistajan koulutukset, ja hän on toiminut asiakaspalvelijana erinäisissä myymälöissä ja kaupoissa. Reilut kolmisen vuotta sitten Heidi oli vailla työtä ja suuntaa. Johdatus astui kehään.

– Ennen nykyistä tehtävääni olin toista vuotta töissä VintagEija’sin vintage-pukeutumisen erikoisliikkeessä. Olin tilannut Eijan putiikista kirjan ja kävin noutamassa sen. Jäin juttelemaan hänen kanssaan ja kerroin, miten rakastan vintage-pukeutumista. Eija kertoi juuri jättäneensä ilmoituksen työharjoittelupaikasta. Sovimme, että tulen hänelle työkokeiluun. Miten ihana paikka se olikaan! Siellä sain toden teolla uppoutua tähän vintagen maailmaan, Heidi toteaa säteillen.

Monipuoliset myyjän tehtävät

Viime vuonna VintagEija’sin liike muuttui sovittaessa auki olevaksi, ja Heidin työt vähenivät. Hän näki lehdessä ilmoituksen myyjän tehtävästä Pelastusarmeijan iCare-myymälässä.

– Ajattelin, että on pakko hakea, sillä se oli toinen kahdesta lempikirpparistani! Jätin hakemuksen kesän alussa ja elokuussa aloitin, Heidi muistelee hymyillen. – Tämän työn myötä elämässäni on edelleen korostunut minulle hyvin tärkeä kierrätysnäkökulma. Tämä on ollut aivan ihanaa johdatusta.

Heidi toimii Turun Humalistonkadun iCare-myymälän vastuumyyjänä. Nimensä mukaisesti tehtävä sisältää monenlaisia vastuita. – Hoidan tilitykset, toimistoasiat ja viralliset yhteydenotot. Teen tekstiililajittelua ja olen asiakaspalvelussa. Annan ohjeita ja apua somistuksen suhteen. Teemme kollegojen kanssa työt aika lailla yhdessä, ja kyllä minäkin joudun välillä vielä vanhemmilta työntekijöiltä kyselemään, miten tämä taas tehtiinkään, Heidi naurahtaa. – Meillä on hyvä, välitön ilmapiiri.

Heidi mainitsi lajittelun, ja hän on hyvin kiitollinen, että sai työn puitteissa oppisopimuksella suorittaa tekstiililajittelijan koulutuksen. – Se on todella mielenkiintoista. Tosin joskus se voi käydä stressaavaksi, jos lajiteltavaa on kertynyt paljon. Se onkin yllättävän haastavaa. Koulutuksessa painotettiin, ettei vaatelapuista saa luntata, vaan materiaalit on tunnistettava sellaisenaan, Heidi naurahtaa.

Työn sokeri on kuitenkin ihanat asiakkaat. – Meillä on aivan parhaat vakioasiakkaat! Vaihdetaan kuulumisia, naureskellaan ja hassutellaan. Aluksi kauhistelin, voiko nyt työn puitteissa jutustella asiakkaiden kanssa. Se on kuitenkin tärkeä osa hyvän asiakaskokemuksen luomista. Lämmin ilmapiiri saa asiakkaat palaamaan myymälämme yhä uudelleen ja uudelleen.

Heidin kuukausia myymälässä on leimannut korona-aika, mutta sillä on ollut myös positiivisia seurauksia: – Viime syksystä olemme olleet koko ajan auki, ja asiakkaita on riittänyt hyvin. Yksi huomioon otettava asia on ollut se, miten ahkerasti ihmiset ovat tehneet lahjoituksia. Kun ihmiset ovat tehneet etätöitä eivätkä ole päässeet matkustamaan ja tapaamaan toisiaan, heillä on ollut aikaa siivota nurkkia, ullakkoja ja mökkejä. Aika ajoin varastomme on ollut hyvinkin täynnä, Heidi toteaa hymyillen.

Vintagen viemää

Nyt en malta enää olla tarttumatta yhteiseen kiinnostuksen kohteeseemme eli vintagen nostalgiseen maailmaan. Itseäni kiehtovat erityisesti vanhat kamerat ja käyttöesineet, kuten kirjoituskoneet ja radiot. Tiedustelen Heidiltä, miten hänen innostuksensa menneisiin vuosikymmeniin sai alkunsa. Heidin kasvoilta sädehtivästä hymystä on luettavissa aiheen olevan mieluisa.

– Äitini on tyylikkyydessään ollut esikuvani, ja hän on myös sisustanut kotinsa aina kauniisti. Englannin tädistäni Helenasta löysin hengenheimolaisen. Silmäni lepää hänen kotonaan. Ollessani 19-vuotias kävin kielikurssia Lontoossa ja asuin tätini luona. Siellä ollessani rakastuin esimerkiksi tupsuihin ja hapsu- ja koristenauhoihin. Kävin töissä Suomen Merimieskirkolla sekä tätini pitopalveluyrityksessä tarjoilijana. Siinä työssä pääsin näkemään kaikenlaista... niin englantilaisia herramiesklubeja kuin huippukokouksiakin. Hyviä muistoja.

Kaksitoista vuotta vanhempi isoveli ja hänen puolisonsa Mira ovat olleet Heidille myös esikuvia. He ovat olleet yhdessä jo 35 vuoden ajan.

– He ovat aina pitäneet vintagesta. He ovat sisustaneet kotiaan kirpparilöydöillä, ja Miralla on ollut ihania vintage-vaatteita ja -koruja. Ihailin niitä suuresti. Heiltä olen ottanut oppia kirpputoreilla kiertelyyn ja löytöjen tekemiseen.

Heidi kertookin ostaneensa paljon vaatteita, huonekaluja ja astioita kirppareilta.

– Yhdessä vaiheessa sitten havahduin siihen, miten paljon rakastan kaikkea vanhaa ja kaunista. Silloin hyväksyin, että olen henkeen ja vereen vintage-ihminen. Vähän kerrallaan se valloitti suuremman osan elämääni. Välillä tuntui, että joka toinen suustani tuleva sana oli vintagesitä ja vintagetätä, Heidi naurahtaa. – Eijan myymälässä löysin itseni ja paikkani. Hän oli minun pelastava enkelini ja vintage-kummitätini, Heidi toteaa lämpimästi hymyillen.

Kysyn Heidiltä, miten tämä intohimo ja harrastus nykyisin hänelle näyttäytyy. Heidi pohtii hetken, miten tiivistäisi sen sanoiksi:

– Se on elämäntyyli, ja tykkään pukeutua vintage-vaatteisiin. En osta vaatteita uusina, ja sama pätee myös huonekaluihin, astioihin ja koruihin. Kierrätettynä voi ostaa aivan kaiken! Se on mielestäni tärkeää, sillä maailma hukkuu tavaraan. Käytettykin voi olla käyttämätöntä tai aivan uudenveroista.

– Eikä pidä unohtaa sitä, miten käytettynä voi ostaa asioita murto-osalla siitä hinnasta, mitä ne maksaisivat uutena. Se on avannut mahdollisuuden muun muassa sisustaa kotini laadukkaammin kuin mihin minulla muutoin olisi ollut varaa.

Heidi paljastaa, että parhaat löydöt hän on tehnyt kirppareilla. – Kiertäessäni Suomen kaupungeissa on kiva vierailla eri kirppareilla. Ja miten jännittävää on mennä kirppareille – koskaan et tiedä mitä löydät! Meillä on myyjinä lupa ostaa jonkin verran iCaresta, niin sitä mahdollisuutta olen käyttänyt innolla, Heidi naurahtaa.

Heidin kaunis koti on täynnä kauniita esineitä. Tietyt asiat ovat hyvin rakkaita.

– Tuo lamppu on isäni 60-luvulla tekemä. Siinä on alkuperäinen Marimekon kangas, joka on vuodelta 57. Se on ollut minulla viitisentoista vuotta, ja se on minulle äärettömän rakas. Nämä nojatuolit ja sohvapöytä ovat myös rakkaat, ne ovat seuranneet eri elämänvaiheissani ja kodeissani.

 – Minulla on myös paljon tädiltäni saamiani juttuja, kuten tarjottimia ja tupsuja. Lisäksi vinyylilevyt ovat minulle hyvin rakkaita, rakastan muun muassa Marlene Dietrichiä, Edith Piafia, Carmen Mirandaa ja Billie Holidayta.

Tiedustelen, onko Heidillä jotain tyyliesikuvaa, josta hän ammentaa inspiraatiota pukeutumiseensa.

– Suurin on Marlene Dietrich. Hänellä oli usein turbaani, ja rakastan turbaaneja! Esikuvani edustavat monia vuosikymmeniä ja tyylejä, pidän esimerkiksi Marilyn Monroesta, Grace Jonesista ja Joan Collinsista. Tykkään yhdistellä eri vaikutteita. 30- ja 40-luku kiehtoo minua valtavasti, mutta vaatekaapistani löytyy myös paljon 80-luvun vaatteita. Mielestäni 80-luvun olkatoppaukset ovat oikopolku art decon maailmaan. Berliini on yksi suosikkikaupungeistani, olen käynyt siellä 13 kertaa. Paikalliset vintageputiikit ovat oikeita aarreaittoja. Rakastan myös Pariisia ja sen vuosisadan takaista tunnelmaa. Olin siellä ensi kertaa viettäessäni neljäkymppisiäni, ja minusta tuntui kuin olisin tullut kotiin. Tunsin yhteenkuuluvuutta kaupungin kanssa.

Heidillä on myös oiva vinkki aloitteleville vintage-harrastajille.

– Sosiaalinen media on oiva paikka asiaan tutustumiseen. Esimerkiksi Instagramissa on paljon ihmisiä, jotka esittelevät upeissa kuvissa menneiden vuosikymmenten tyylejä. Sieltä pystyy ammentamaan inspiraatiota ja vaikutteita, tai voi vain nauttia kauniista kuvista. Musiikki ja elokuvat ovat myös hyvä inspiraation lähde.

Kierrätetty joululahja – moninkertaisesti hyvää

Tyyne on nukkunut viimeiset puoli tuntia toimittajan sylissä. Kahden kissaihmisen keskustelu harhautuu hetkeksi juttelemaan näistä pörröisistä ystävistämme. Eläinrakkaille lukijoille voinkin vihjata, että tammikuun lehdessä on lemmikkiasiaa... mutta siihen palataan sitten ensi kuussa. Tyynen kehrätessä siirrämme ajatukset jouluun ja joululahjoihin. Tuskin kenellekään tulee yllätyksenä, että Heidistä kierrätettävät joululahjat ovat mainio ajatus.

– Ehdottomasti! Mitä muutakaan kuin kierrätettyä, Heidi naurahtaa. – En tietenkään ostaisi mitään kulunutta, mutta voi että, miten ihania lahjoja voi löytyä käytettynä. Itse olen toiminut näin jo vuosien ajan, ja lahjan saajat ovat olleet iloisia henkilökohtaisista, ajatuksella ostetuista lahjoista.

Heidi korostaakin lahjojen persoonallisuutta ja henkilökohtaisuutta.

– Voi esimerkiksi ostaa jotain, mitä saaja keräilee, ja mikä on hänelle rakasta. Tämä saattaa kuulostaa ristiriitaiselta, mutta kun lahjan ostaa käytettynä, niin se ei ole vain tavaraa. Sillä on tarina ja historia. Eikä myöskään pidä unohtaa kierrätyksen ja hyväntekeväisyyden näkökulmaa. Samalla kun ilostutat ystävääsi, teet myös hyvää.

– Meillekin tulee niin hienoa tavaraa, kuten astioita, kynttelikköjä, koriste-esineitä ja koruja… Voi tehdä todellisia löytöjä! Heidi vinkkaa hymyillen.

iCare secondhand hyväntekeväisyysmyymälöihin on saapunut myös jouluun mainiosti sopiva uutuus – lahjakortit. Lahjakortin voi ostaa haluamalleen summalle kymmenestä eurosta lähtien. Saldon voi käyttää useammalla ostokerralla. Lahjakorttia ei ole myöskään sidottu yhteen myymälään, vaan se käy kautta Suomen.

– Ne on otettu innostuneena vastaan. Moni lahjakortin ostanut on todennut, miten kätevää. He ovat ostaneet näitä lapsilleen ja lastenlapsilleen, jotta he voivat tulla hakemaan jotakin mielekästä ja tarpeellista. Tämä on aivan loistava joululahjaidea… Samalla kierrätät ja tuet hyvää asiaa!

Monet saavat jouluna lahjoina myös vähemmän toivottuja paketteja. Pohdimme, että on erinomainen vaihtoehto lahjoittaa ne iCare-myymälään.

– Silloin siihen tulee mukaan hyväntekeväisyyden näkökulma, ja se tekee asiasta paljon hyväksyttävämpää. Eli tuokaa tänne vaan, Heidi naurahtaa. Hän haluaa kuitenkin samalla muistuttaa eräästä tärkeästä asiasta tavaralahjoituksiin liittyen. – Muistutamme, että tuotteiden pitää olla ehjiä ja puhtaita. Hyvänä ohjenuorana voisi pitää sitä, ostaisinko itse tämän nähtyäni sen liikkeessä.

Joulun taikaa, hyvää aikaa

Ilta hämärtyy ja jutellessamme löydämme vielä yhden yhteisen kiinnostuksen kohteen – avantouinnin. Molemmat aloitimme sen tammikuussa ystävien opastuksella.

– Pitkin talvea ja kevättä kävin hyvän ystäväni kanssa säännöllisesti avannossa. Ilman sitä en osaisi enää olla. Se saunan lämpö ja kylmän veden yhdistelmä on taivaallinen. Siitä tulee aivan maaginen olotila, se tuo sekä rauhaa että voimaa.

Myös joulu on taianomaista aikaa Heidille. – Se on aina ollut merkityksellistä. Muistan, miten lapsena minulla ja äidilläni oli aina juhlaleningit yllä joulupöydän äärellä. Haluan nähdä joulun myös kaupallisuutta ja pintaa syvemmin. Pyrin rauhoittumaan, nauttimaan joulun tunnelmasta, ja yritän muistaa, etten liikaa hääräisi. Olemme harvoin vanhempieni ja veljeni kanssa saman pöydän ympärillä, niin se on jouluisin arvokasta. Se on yhdessäolon aikaa.

– Ihanaa, tunnelmallista ja rauhaisaa joulun aikaa kaikille.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä