Jouko the Street Barber: Pieni teko voi olla iso asia

Jouko the Street Barber eli 32-vuotias parturi-kampaajaopiskelija Jouko Näivä on reilun vuoden ajan tehnyt hyvää katuparturoinnilla: hän tarjoaa ilmaisia hiustenleikkuita kodittomille ja vähävaraisille erilaisissa katu- ja hyväntekeväisyystapahtumissa. 

– Siinä tilanteessa on syvempiä tasoja. Siistittyjen hiusten lisäksi asiakas pääsee henkiseen kontaktiin. Se on erityinen yhdistelmä fyysistä kosketusta ja kuuntelua – monet kertovat hyvin avoimesti omasta elämästään.

Jouko the Street Barber on mies, jonka tunnistaa katukuvasta. Miehen lukuisat tatuoinnit ylettyvät kasvoille saakka ja kertovat eletystä, vaiherikkaasta elämästä. Hymyilevä, kohtelias mies tervehtii, ja istumme puistonpenkille. Tapaamme aurinkoisena päivänä Karhupuistossa Helsingin Kalliossa. Paikka on Joukolle hyvin tuttu – hän on ollut vuoden työharjoittelussa puiston laidalla sijaitsevassa parturikampaamo Beardparkissa, joka on erityisesti tunnettu parranleikkuista ja -muotoiluista. Karhupuisto oli myös paikka, jossa Jouko ensi kerran päätti kokeilla katuparturointia.

Mistä sait inspiraation katuparturointiin?

– Näin internetissä Street Barber Nasir Sobhanin katuparturointivideon. Hän oli samanlainen tatuoitu tyyppi kuin minä, paljon komeampi tosin, Jouko naurahtaa.

– Videolla hän leikkasi asunnottomien hiuksia, ja se teki minuun suuren vaikutuksen. Koin, että tämä olisi loistava tapa tehdä jotakin hyvää.

Jouko päätti kokeilla parturointia ensi kerran vuosi sitten kesällä Karhupuistossa. Vastaanotto oli positiivinen, ja kuluneen vuoden aikana hän ollut mukana lukuisissa hyväntekeväisyystapahtumissa. Muun muassa toukokuussa hän oli mukana vankimessuilla, ja seuraavana vuorossa on Asunnottomien yö.

– Viime vuonna oli märkää, pimeää ja tuli räntää, joten leikkelimme hiuksia pienessä teltassa. Säästä huolimatta se oli ihan huippukokemus, Jouko toteaa hymyillen.

Miten kadunmiehet ovat suhtautuneet ilmaiseen hiustenleikkuuseen?

– Olen huomannut, että joillakin on vaikeuksia vastaanottaa apua. Mutta kun parturointi on tehty, niin hymy irtoaa, ja he ovat iloisia ja kiitollisia siistityistä hiuksista. Heidän hymynsä lämmittää.

Hiustenleikkuun lisäksi ihmiskontakti ja keskustelu ovat monelle tärkeitä.

– Siinä tilanteessa on syvempiä tasoja. Parturointi on erityinen yhdistelmä fyysistä kosketusta ja kuuntelua. Monet kertovat hyvinkin avoimesti elämästään. Stooreja elävästä elämästä – omasta tilanteesta ja siitä miten siihen on päädytty. Rankkojakin tarinoita. Ei niistä aina hyvä mieli tule, mutta on tärkeää, että he pääsevät avautumaan.

Onko jokin kohtaaminen jäänyt erityisesti mieleen?

– Jokainen tarina on koskettava. Kerran kohtasin nuoren naisen, joka oli menettänyt kätensä. Työkykynsä menettäneenä ja henkisten voimavarojen hiipuessa hän ajautui päihteiden pariin.

– Toinen ikimuistoinen kohtaaminen oli, kun kävin sairaalakäynnillä leukemiaa sairastavan naisen luona. Sairaus oli todettu kolme viikkoa sitten ja aloitetut hoidot olivat saaneet hiukset irtoilemaan. Hän pohti, että leikkaisimmeko kaikki pois vai jättäisimmekö vähän. Totesin, että sinulla on niin kauniit kasvonmuodot, että leikataan kaikki pois. Piti hiukan purra huulta, etteivät kyyneleet nousseet silmiin. Mutta naisella oli erinomainen tsemppi. Nostan hattua ja toivon koko sydämestäni, että hoidot toimivat. Tällaiset työkutsut vetävät hiljaiseksi – mutta ne on ehdottomasti toteutettava, kun pyyntö tulee.

Katuparturointi tuo tekijälleen hyvän mielen.

– Pidän siitä tunteesta, kun toista voi auttaa ja tarjota positiivisen kokemuksen omasta ulkonäöstä. Tuntuu hyvältä, että voin tarjota jeesiä tavalla, jolla pystyn.

Omakohtaista elämänkokemusta

Mutta kuka on tämä nuori, tatuoitu mies suomalaisen katuparturoinnin takana? Tutustutaan Jouko Näivään hiukan paremmin.

Jouko on kotoisin Lappeenrannasta, ja hänen nuoreen elämäänsä on mahtunut monia haastavia aikoja.

– Elämä ei ole aina helppoa. Tähän ikään mennessä olen kokenut vaikeuksia ja menetyksiä perheessä. Henkisesti on välillä ollut tosi rankkaa. On ollut aikoja, jolloin on ollut vain puskettava väkisin eteenpäin. Omakohtaiset elämänkokemukset ovat auttaneet eläytymään päihteistä kärsivien arkeen, sillä minulla oli elämänvaihe, jolloin käytin paljon päihteitä. Se auttaa ymmärtämään, ettei kukaan ole kadulla omasta tahdostaan.

Joukolle yksi elämän tärkeimpiä henkilöitä oli hänen tätinsä, joka menehtyi yllättäen.

– Vapaaehtoistyöhön olen saanut esimerkkiä rakkaalta tädiltäni. Hän teki paljon vapaaehtoistöitä SPR:lle eläessään. Hän oli minulle kuin äitipuoli ja sisar. Hän oli iso tuki elämässäni ja lähti luotamme hyvin yllättäen. Haluan tehdä tätä katuparturointia myös kunnianosoituksena tädilleni, Jouko toteaa herkistyen.

Jouko muutti parikymppisenä Lappeenrannasta Helsinkiin ja oli yhdeksän vuoden ajan töissä VR:llä. Alle parikymppisenä syntynyt kiinnostus parturialaan heräsi uudelleen, ja kolmivuorotyön tuoma paine parisuhteeseen sai Joukon jättämään työn VR:llä.

– Hain ja pääsin Helsingin aikuisopistoon parturi-kampaajalinjalle. Nyt olen siellä suorittamassa tutkintoa. Tosin työharjoittelu ja hyväntekeväisyystoiminta ovat hiukan hidastaneet tutkinnon suorittamista, Jouko naurahtaa.

Jouko on ollut reippaan vuoden työharjoittelussa Karhupuiston laidalla sijaitsevassa parturi-kampaamo Beardparkissa. Jouko itse asiassa tapasi Beardparkin omistajan Kardo Farhadin katuparturoidessaan Siivouspäivänä liikkeen edustalla puistossa.

– Kardo piti siitä, mitä tein. Kysyin häneltä, pääsisinkö harjoitteluun. Pääsin messiin, ja olen ollut siitä asti täällä. Olen viihtynyt tosi hyvin, ja nämä kuukaudet ovat opettaneet minulle paljon. Olen myös iloinen, että olen saanut tehdä tätä vapaaehtoistyötä tässä ohella.

– Olen äärettömän kiitollinen, että katuparturointi on avannut minulle ovia työelämässä. Tämä ala on hyvin kilpailtu. Mutta pidän kyllä toisten parturien ja kampaajien puolia, enkä halua kenenkään asiakkaita viedä. Itseni promoaminen ei ole tämän toiminnan lähtökohta.

Parturoinnin ohella musiikki on aina ollut Joukon sydäntä lähellä.

– Minulla on kavereiden kanssa coverbändi The Cojones, jossa soitamme Ramonesin biisejä. Meillä on muutama keikka takana. Ideoita on hautumassa, mutta bändihommat vaativat aikaa. Musa on kuitenkin aina sydämessä. Olen punkkari sisimmältäni, Jouko naurahtaa.

Entä mitä ajatuksia sinulla on tulevaisuudestasi?

– Yritetään saada koulu loppuun. Tälle vuodelle on selkeät suunnitelmat, mutta ensi vuosi on oma tarinansa. Se, että pysyy terveenä ja huomioi ystävät ja perheen, on kaiken ytimessä, Jouko toteaa hymyillen ja jatkaa: – Haaveena olisi matkustaa tapaamaan inspiraation lähdettä Nasir Sobhania. Ja muutenkin olisi kiva päästä matkustelemaan. Nähdä maailmaa ja mennä vähän vakoilemaan parturitrendejä muualta.

Pienestä teosta iso apu

Tunti on vierähtänyt nopeasti, ja Joukolle on asiakas tulossa. Ennen hyvästelyjä Jouko jakaa vielä muutaman ajatuksen vapaaehtoistyöstä.

– Vapaaehtoiset voivat olla oljenkorsi heille, jotka eivät saa muualta apua. Teot voivat olla pieniä, vaikka ihan juttelua ja huomioimista.

Jouko on ilahtuneena huomannut, että hänen esimerkkiään on jo seurattu.

– Lohjalla eräs nainen järjesti asunnottomille hiustenleikkuupäivän. Paikallislehden jutussa hän kertoi, että hän oli saanut inspiraation Jouko the Street Barberilta. Siitä tuli todella hyvä mieli. Lähtökohtaisesti ajatukseni ei ole ollut, että tämä leviäisi, joten olen todella otettu, että näin on jo tapahtunut. Olisi hienoa, jos useampikin parturi innostuisi tällaiseen vapaaehtoistoimintaan. Suosittelen kokeilemaan – laitetaan hyvä kiertämään.

– Autetaan toinen toisiamme. Pieni teko voi olla jollekin iso asia.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen

Jouko the Street Barber somessa:

facebook
instagram
YouTube

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä