Itu versoo apua yllätysraskauden ja raskaudenkeskeytyksen kriiseissä

Itu-työ on Tampereen NNKY:n toteuttama palvelu, joka auttaa yllätysraskauden kohdanneita naisia tarjoten neuvontaa, keskusteluapua ja tukea niille, jotka vaikeassa tilanteessa jatkavat raskauttaan. Toinen tärkeä työmuoto on abortin läpikäyneiden naisten tukeminen keskusteluavun ja vertaistukiryhmän voimin. Kahdeksan viikkoa kestävässä Askeleet-ohjelmassa käsitellään monia raskaudenkeskeytykseen liittyviä vaikeita tunteita vihasta suruun ja syyllisyydestä armollisuuteen.

Tampereen NNKY:n Itu-työ tukee kriisiraskaustilanteessa olevia, raskauttaan vaikeassa tilanteessa jatkavia ja abortin läpikäyneitä tyttöjä ja naisia. Palvelut ovat ilmaisia ja luottamuksellisia. Itu-työ on saanut alkunsa vuonna 2004, ja siitä vastaa Outi Papunen. Apuna työssä ovat lukuisat vapaaehtoiset.

– Aloitimme projektiluontoisesti, mutta olemme nyt vakiintunut toimija, Itu-vastaava Outi Papunen toteaa hymyillen kodinomaisessa huoneessaan, jossa myös asiakaskohtaamiset tapahtuvat. – Haluamme luoda turvallisen, kodinomaisen ilmapiirin.

Auttava puhelin

Vaikka Itu-työn toiminta on keskittynyt Tampereelle ja pääkaupunkiseudulle, niin auttavan puhelimen kautta tuki- ja neuvontapalvelua on saatavilla arkisin klo 10–20 puhelinnumerosta 050 401 5567 ympäri Suomen. Puheluihin vastaavat ammattitaitoiset vapaaehtoiset päivystäjät.

– Meillä on koulutettuja puhelinpäivystäjiä. Meillä on kaksi koulutusta, jolla koulutamme vapaaehtoiset työhön mukaan. Kutsuttu välittämään -koulutus tarjoaa työkaluja yllätysraskaustilanteessa olevan kohtaamiseen. Toinen on Askeleet-koulutus, jossa opetetaan, miten voi tukea abortin läpikäynyttä. Olemme vuosien varrella kouluttaneet monia vapaehtoisia ympäri Suomen. Eli pystymme tarvittaessa vastaamaan myös siihen tarpeeseen, jos yhteydenottaja toivoisi kasvotusten tapaamista tai tukihenkilöä.

Uusia yhteydenottoja tulee vuosittain noin 130.

– Määrä ei ole valtava, mutta olemme laskeneet, että soittoja tulee noin kahdesta viiteen viikossa. Joskus on hiljaisempia kausia, joskus taas yhteydenottoja on runsaammin. Valtakunnallisen puhelimen rinnalla meillä on myös Helsingissä oma päivystävä puhelin kahtena iltana viikossa. Pääasiassa yhteydenotot tulevat kuitenkin valtakunnallisen numeron kautta.

Millaiset ovat yleensä näiden puheluiden jatkotoimet?

– Yleensä ehdotamme tapaamista, sillä olemme nähneet sen toimivimpana ratkaisuna kummassakin kriisissä. Abortin läpikäyneille kerromme Askeleet-ohjelmastamme. Ryhmät toimivat Tampereella ja Helsingissä säännöllisesti, ja myös Kuopiossa meillä on ollut ryhmätoimintaa. Noin puolet puhelinyhteydenotoista päätyy myös tapaamiseen. Se on mielestäni hienoa, ja todistaa, että yhteydenottajat ovat hyvin tosissaan lähteneet hakemaan apua.

Keskusteluapua ja vertaistukea

Itu-työllä on toimipisteet Tampereella ja Helsingissä, jotka mahdollistavat asiakastapaamiset, vertaistukiryhmät ja perhetyön toiminnot. Työ on tunnetuinta Tampereen seudulla, ja työntekijäresurssit on keskitetty sinne. Helsingissä työlle on kuitenkin suuri tarve, sillä määrällisesti eniten raskaudenkeskeytyksiä tehdään pääkaupunkiseudulla.

– Nykyään meillä on myös Helsingissä toimisto, jossa toteutamme asiakastyötä ja ryhmiä resurssien puitteissa. Käyn joka toinen viikko kahtena päivänä tekemässä asiakastyötä, ja muina aikoina vapaaehtoisemme vastaavat siellä toiminnasta.

Asiakaskohtaamiset alkavat usein yksilötapaamisilla, joissa keskustellaan eri vaihtoehdoista. Uusia asiakkaita Outilla on viitisenkymmentä vuosittain.

– Joidenkin kanssa tapaan vain kerran pari, mutta toisten kanssa asiakastapaamisia voi vuodessa kertyä lukuisia, Outi selventää.

Askeleet-vertaistukiryhmän voi käydä läpi myös yksilöllisesti.

– Jonkun verran pystyn tarjoamaan myös tukihenkilötoimintaa ja yksilötukea. Ainoana palkattuna työntekijänä kuljen aika monen rinnalla. Joidenkin odottavien äitien kanssa olen tavannut viikoittain kautta koko raskausajan. On ollut myös tilanteita, joissa yksinhuoltajaäiti on kaivanut kotona tukea. Tuolloin olen sitoutunut käymään auttelemassa esimerkiksi tunnin pari viikossa. Tarjoamme myös konkreettista apua esimerkiksi lastentarvikkeiden hankinnassa. Yritämme auttaa kaikessa. Tämä on hyvin joustava työmuoto.

Itu-työstä on versonut Itu-perhetyö. Aiemmin Itu-työn helmoissa alkanut äiti-lapsi-työ on kasvanut vuosien saatossa ja vaihtunut Itu-perhetyöksi vuonna 2017. Se on nykyisin STEA:n rahoittamaa toimintaa, jossa tukea kohdennetaan erityisesti yksinhuoltajaperheille tai muuten haastavassa tilanteessa oleville odottajille. Tampereella toimivan Itu-perhetyön toimintamuotoja ovat Masu-kahvila odottajille, Kehto-ryhmä pienten vauvojen äideille, avoimet kahvilat yksinhuoltajille sekä avoin perhekahvila, jonka yhteydessä on saatavilla myös ruoka-apua. Asiakaskäyntejä kertyy vuosittain yli kaksi tuhatta.

Pään ja sydämen ristiriita

Itu-työn hyvin tärkeä työmuoto on abortin läpikäyneiden naisten tukeminen keskusteluavun ja vertaistukiryhmän voimin.

Voitko kertoa, mitkä ovat yleisimmät huolet, jotka naisilla on yllätysraskauden tapahtuessa?

– Yleisesti se huoli ja epätietoisuus, ettei tiedä mitä haluaa. Odottamattomassa tilanteessa abortti voi näyttäytyä yksinkertaisena ratkaisuna, jolloin tilanteeseen ei tule niin paljon ulkoista muutosta. Mutta monella kuitenkin omatunto ja vaistot viestivät, että jos tästä kuitenkin selvittäisiin?

– Yksi haaste, mikä nousee usein esiin, on miesten vaikea suhtautuminen alkuraskauteen. Erityisesti jos kyseessä on tuore parisuhde. Monet naiset kokevat tuolloin painetta ulkoapäin raskaudenkeskeytykseen. Monet ovat äärimmäisen ristiriitaisissa ajatuksissa ja tunteissa.

Raskaudenkeskeytys on monelle varmasti vaikea valinta. Miten Itu-toiminnassa suhtaudutaan, jos siihen kuitenkin päätyy yhteydenoton jälkeen?

– Koen, että tavoitteemme on antaa hyvää informaatiota ja kertoa eri vaihtoehdoista. On myös hyvä keskustella siitä, ettei abortti ole helppo ratkaisu. Tutkimusten mukaan siihen liittyy psyykkisiä riskejä. On päätös mikä tahansa, niin luoksemme on aina tervetullut. Jokaista ihmistä ja heidän päätöstään kuuluu kunnioittaa.

Raskaudenkeskeytyksiä tapahtuu Suomessa vuosittain noin 8 000. Tämän hetken syntyvyydellä se tarkoittaa, että noin joka viides raskaus päätyy keskeytykseen.

– Huolestuttavaa on, että viime vuonna tehdyssä tutkimuksessa 37 % suomalaisista naisista on yksi tai useampi abortti historiassaan. Tutkimus toi esiin myös toistuvat abortit.

Mitkä ovat yleisimmät syyt?

– Monella on se kokemus, ettei nyt ole oikea aika, hankin lapset myöhemmin. Monella se voi olla nopeastikin tehty ratkaisu. Tehtyäni tätä työtä pitkään olen pannut merkille, että yllätysraskaus on kuitenkin aina ihmiselle kriisi. Kriisissä ensireaktio on shokki, ja silloin abortti usein näyttäytyy yksinkertaisimpana ratkaisuna. Kriisityön tarve on tärkeä, jotta pääsee kosketuksiin omiin arvoihin ja tunteisiin, sillä ne ovat ne, joiden kanssa elää loppuelämänsä.

– Puhumme usein pään ja sydämen ristiriidasta. Omatunto sanoo yhtä, vallitsevat olosuhteet toista. Keskusteluissa haluan aina muistuttaa, että olosuhteet voivat muuttua, mutta sydäntämme kannamme aina.

Outi kertoo, että tehdyissä tutkimuksissa on noussut esiin mielenkiintoisia lukuja abortin psyykkisistä vaikutuksista:

– Eräässä vanhemmassa englantilaisen tutkimuksessa kävi ilmi, että 64 % kokee syyllisyyttä. 2000-luvulla tehdyssä ruotsalaisessa tutkimuksessa 800 naista haastateltiin vuosi keskeytyksen jälkeen ja heistä yli puolet oli edelleen alakuloisia tai masentuneita ja 3 % oli sairastunut syvään masennukseen ja menettänyt työkykynsä. Raskaudenkeskeytys on niin raskas prosessi, että harva selviää siitä ilman minkäänlaisia vaikutuksia.

– Monesti helpotus on ensimmäinen tunne keskeytyksen jälkeen. Mutta jos muita tunteitaan ei käsittele, niistä saattaa kasvaa koteloitunut trauma, jota kantaa sisimmässään. Myöhemmin nämä tunteet saattavat nousta pintaan, esimerkiksi toivotun raskauden tai vaihdevuosien myötä. Tunteet voivat olla yhtä vahvoja kuin päätöstä tehdessä.

Askeleet raskaudenkeskeyttäneen tukena

Kahdeksan viikkoa kestävässä Askeleet-ohjelmassa käsitellään monia raskaudenkeskeytykseen liittyviä vaikeita tunteita vihasta suruun ja syyllisyydestä armollisuuteen. Vertaistukiryhmä kokoontuu keskiviikkoiltaisin. Ryhmät ovat pieniä, kolmesta viiteen henkilöä, ja keskustelussa on mukana henkilö, jolla on oma aborttikokemus ja toipuminen siitä.

– Pienessä ryhmässä on se etu, että naisten on helpompi avautua kriisistään, ja siinä säilyy luottamuksellinen ilmapiiri, mikä on hyvin tärkeää, Outi Papunen toteaa.

– Ensimmäisessä tapaamisessa jokainen kertoo oman tarinansa. Monella aborttiin voi liittyä vahvoja vihan tunteita itseään tai lähipiiriään kohtaan, erityisesti jos keskeytyksen on päätynyt tekemään toisten toiveista. Sitten käsittelemme syyllisyyttä ja häpeää. Suru on usein se vahvin ja syvin tunne. Tuolloin ajattelemme itseämme lapsen menettäneenä äitinä. Se on monelle vapauttavaa, sillä moni kokee, että minulla ei ole oikeutta surra, koska olen itse tehnyt päätöksen. Syyllisyys usein sitoo surua.

Outi näyttää huoneen seinällä roikkuvia pieniä vauvan villasukkia. Sukkien yhteydessä on pieniä kortteja. Niihin äidit ovat kirjoittaneet pieniä muistokirjoituksia lapsilleen.

– Se on hyvin tunteikasta. Askeleet-ohjelman lopuksi meillä on myös aina kirkkohetki, missä on mukana sairaalateologi, ja sytytämme kynttilät lasten muistolle. Olemme huomanneet, että se on ollut näille äideille tärkeää ja parantavaa.

Surun jälkeen ohjelmassa käsitellään vastuuta ja anteeksiantamusta.

– Meillä on kristillinen arvopohja. Sanoma on se, että on Jumala, joka antaa anteeksi. Jeesus on kuollut meidän kaikkien tekojemme tähden erottelematta. Vaikka henkilö ei olisi ajatellut sitä henkilökohtaisesti, niin olemme nähneet kristinuskon hyvien uutisten voimaannuttaneen abortin läpikäyneitä. Abortin jälkeen toivon tuominen on tärkeää, koska muutoin se voi tuntua musertavalta. Sovituksen kautta voi saada armon myös itseään kohtaan. Armoa siihen, ettei niissä olosuhteissa ollut voimia muuhun ratkaisuun.

Et ole yksin

Tiedustelen Outilta, miten vaikeiden kysymyksien kanssa painivien kumppanit, vanhemmat ja ystävät pystyisivät parhaimmin tukemaan näitä naisia?

– Luomalla sitä uskoa, että kyllä me autamme ja selviämme. On muistettava, että on myös muita ihmisiä, jotka voivat tukea ja auttaa. Monella on niin kova pelko siitä, että jää tilanteessa aivan yksin. Suomi on loppujen lopuksi hyvin lapsimyönteinen yhteiskunta.

– Miehille haluaisin välittää sen viestin, että he ymmärtäisivät, miten isoista ja vaikeista asioista raskaudessa on kysymys. Keskeytys tulee aina vaikuttamaan parisuhteeseen. Vaikkei nainen kokisikaan, että häntä olisi painostettu, niin se voi nostaa monenlaisia vihan tunteita esiin. Silloin on moni mies ihmeissään ja hädissään. Toki voi olla tapauksia, jossa mies olisi toivonut lasta ja nainen ei. Mutta meillä korostuvat edellä mainitut tilanteet.

Itu-työllä on hyvät yhteydet terveydenhuollon ammattilaisiin.

– Psykologit lähettävät asiakkaita aborttiryhmiimme ja terveydenhuollon puolelta meille ohjataan niitä, jotka kipuilevat yllätysraskauden kanssa. Teemme myös yhteistyötä seurakuntien diakoniatyön ja muiden kristillisten toimijoiden, kuten teidänkin kanssa. Olemme pystyneet ohjaamaan teille äitejä, jotka ovat päässeet sosiaalisen työnne piiriin.

Millainen on näkysi tämän Itu-toiminnan tulevaisuudesta?

– Tarve tulee pysymään. Koen tärkeäksi, että voimme tuoda esille tätä yllätysraskaustilanteiden ennaltaehkäisevää tukea keskusteluavun muodossa. Haluamme kertoa mahdollisista vaihtoehdoista ja tukiverkoista.

Mitä haluaisit sanoa lukijallemme, joka on akuutissa tilanteessa ja yksin ajatustensa kanssa?

– Ota yhteyttä ja tule keskustelemaan. Älä jää yksin.

Aina on toivoa

Outille itselleen kristillinen vakaumus on antanut voimia työhön.

– Sovitus on olemassa, ja Jumala kaikkien asioiden yläpuolella. Koen selkeän kutsun tähän työhön. Toki omasta hyvinvoinnista ja ihmissuhteista täytyy pitää myös hyvää huolta.

Työ ei ole aina helppoa, mutta usein palkitsevaa.

– Kärsimyksen näkeminen on joskus vaikeaa. Erityisesti ensimmäisinä vuosina asiat tulivat ihon alle. Mutta minua voimaannuttaa toipumiskertomukset – saa nähdä, miten pimeyteen loistaa valo. Ja on toki ihanaa saada aina välillä sähköposteja ja viestejä: ”Kiitos, ilman sinun apuasi vauvani ei olisi koskaan syntynyt.” Se tekee nöyräksi. Ne ovat niitä työn helmiä.

Olemme tässä artikkelissa puhuneet paljon raskaudenkeskeytyksestä ja jatkamisesta. Lopuksi Outi haluaa tuoda esiin tärkeän näkökulman:

– Monet ajattelevat, että ei ole muuta vaihtoehtoa kuin abortti. On herkillä ja haluaisi jatkaa raskautta, muttei tiedä, miten pystyisi, koska oma elämäntilanne ja -hallinta on niin huonolla tolalla. Tuolloin abortti voi näyttäytyä velvollisuutena. Siksi haluan tuoda sitä sanomaa, että aina on vaihtoehtoja. Lapsen kasvatuksen rinnalla on mahdollisuus sijaisvanhemmuuteen ja adoptioon. Ne saattavat olla keinoja, joilla äidinkin elämä saadaan kuntoon.

– Meillä on ollut kokemuksia siitä, miten äiti on antanut lapsen sijaisvanhemmille. Sijaisvanhemmuudessa biologinen äiti saa olla osana lapsen elämää. Myös adoptiosta on olemassa avoimempi muoto, jossa biologinen äiti saa kulkea lapsen kehityksessä mukana. Äidit ovat kertoneet, miten ihanaa on ollut, että lapset ovat saaneet paremmat mahdollisuudet mitä olisi itse pystynyt antamaan. Suomessa on monia lapsettomia perheitä, jotka todella toivoisivat lasta ja olisivat valmiit luovuttamaan kaiken rakkautensa heille, joten aina on vaihtoehtoja ja toivoa.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen

Kaipaatko apua yllätysraskauden tai raskaudenkeskeytyksen nostattamiin ajatuksiin?

Itu-työn puhelinpäivystyksessä voit purkaa niin yllätysraskauden kuin abortin herättämiä tunteita ja ajatuksia siihen koulutetun henkilön kanssa. Yllätysraskaustilanteessa saat käytännön tietoa vaihtoehdoista: raskauden jatkaminen, abortti, adoptio ja sijaisvanhemmuus. Et ole yksin, moni on ollut kanssasi vastaavassa tilanteessa.

Valtakunnallinen puhelinpäivystys: 050 401 5567 (ma–pe klo 10–20) 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä