Julkaistu 28.2.2017 10:00
Hyvät ystävät!
Varmaankin olette jo kuulleet, lukeneet tai puhuneet ”globaalista vastuusta”. Viime
vuosina se on ollut sekä yhteiskunnan eri
tasoilla käytävän että kansainvälisen keskustelun aiheena. Sanoisin, että on tavallaan helppoa puhua siitä,
mutta vaaditaan paljon rohkeutta tarttua vastuuseen ja tehdä jotakin.
Minulle kaikki nämä keskustelut sosiaalisista ja ympäristökysymyksistä, ympäristön lämpenemisestä, humanitaarisista ja ihmisoikeuskysymyksistä, vesipulasta, köyhyydestä... ovat kiinnostavia ja relevantteja, mutta mielestäni meidän täytyy ymmärtää keitä me olemme Jeesuksessa ja mikä on meidän tehtävämme maailmassa. Mitä voimme tehdä – ihan käytännössä – yhteiskunnissamme, naapuristossamme, perheissämme tänään? Millainen vaikutus meidän elämällämme, tavallamme elää, käyttäytymisellämme ja toiminnallamme on maailmaan ympärillämme?
Mahatma Gandhi sanoi kerran: ”On tarpeeksi vettä ihmisten elämää varten, muttei ihmisten ahneutta varten.” Tämä on tämän päivän haaste: jokaisen elämään vaikuttavat suuresti ahneuden, itsekkyyden, välinpitämättömyyden seuraukset, sekä luonnon ja elämän, haavoittuvien, rajoitteisien, sairaiden, köyhien, yksinäisten, vanhusten suojelemisesta piittaamattomuuden seuraukset...
Jumala on rakkaus! Kun otamme vastaan Jeesuksen Kristuksen sydämeemme ja elämäämme, tapahtuu muutos, asenteemme elämään yleensä ja erityisesti ympäristöön muuttuu täysin. Silmämme näkevät, korvamme kuulevat, sydämemme tuntee, jaamme ilolla sitä, mitä Herra on antanut meille, huolehdimme heistä, jotka tarvitsevat apua.
Apostoli Johannes kirjoittaa (1. Joh. 3:16–18) ”Siitä me olemme oppineet tuntemaan rakkauden, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Samoin olemme me velvolliset panemaan henkemme alttiiksi veljiemme puolesta. Jos joku, jonka toimeentulo on turvattu, näkee veljensä kärsivän puutetta mutta sulkee häneltä sydämensä, kuinka Jumalan rakkaus voisi pysyä hänessä? Lapseni, älkäämme rakastako sanoin ja puheessa, vaan teoin ja totuudessa.”
Meistä jokaisen panoksella on merkitys, jokainen askel tai teko vaikuttaa toisten elämään, maailmaan ympärillämme, nyt ja tulevaisuudessa. Ehkäpä askelia voisivat olla: Rukous? Vapaaehtoistyö? Aikamme ja voimavarojemme antaminen? Haavoittuvien puolustaminen? Syrjäytyneiden auttaminen? Vierailu ikäihmisten luona? Toivon tuominen? Surevien lohduttaminen? Energian ja veden kulutuksen seuranta? Biohajoavien tuotteiden käyttö? Reilun kaupan tuotteiden ostaminen? Julkisen liikenteen käyttäminen? Paperinkäytön vähentäminen? Kierrätys? Vaatteiden, kenkien ja laukkujen ostaminen vain tarvittaessa?
Ollaan rohkeita ja annetaan Jumalan rakkauden motivoida. Tartutaan ”globaaliin vastuuseemme” ja keskitytään Jumalan meille antamaan tehtävään ”rakastaa teoin ja totuudessa”!
Siunausta toivottaen,
Anne-Dore Naud
eversti
naistyön presidentti
Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesiSotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. |