Hengellisessä perheessä kasvaminen lähimmäistä palvellen

Tulin Pelastusarmeijan hengelliseen perheeseen 7-vuotiaana kun Porvoossa aloitettiin lapsi- ja nuorisotyötä. Pelastusarmeijan Porvoon osasto on siitä asti ollut hengellinen kotini, jossa olen saanut kasvaa ja palvella Jumalaa nöyränä Kristuksen palvelijana.

Halu palvella lähimmäistä rakkaudessa

Arkkipiispa Tapio Luoma vastaa Pelastusarmeijan 130-vuotis onnittelukirjeessään hyvin kysymykseen miksi me Pelastusarmeijassa työtä teemme:

”Pelastusarmeijan toiminnassa yhdistyy esimerkillisellä tavalla usko Jumalaan, joka tulee luoksemme Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa, ja halu palvella lähimmäisiä, Jumalan kuviksi luotuja, jotka elämässään kokevat erilaista hätää ja puutetta.”

Tässä korostuu avainsanat halu palvella lähimmäistä, jotka kokevat erilaista hätää ja puutetta.

Pelastusarmeijassa meidän toiminnassamme yhdistyy kolmiosainen palvelutehtävä: sielujen pelastaminen, pyhien kasvattaminen ja kärsivän ihmiskunnan palveleminen. Meidän tehtävänä on mennä maailmaan, jossa on haavoittuneita, rikkinäisiä, yksinäisiä, kodittomia ja eksyksissä olevia ihmisiä ja tavoittaa heitä kaikin tavoin rakkaudessa. Elämme koronaepidemian takia vaikeita aikoja, jolloin ihmiset kokevat pelkoa ja epävarmuutta, taloudellista toivottomuutta ja yksinäisyyttä eristyksissä.

Paikallisseurakunta valona ja toivona maailmassa

Palkitsevaa on kun avunhakija leipäjonossa kiitollisena koskettaa sydäntään ja osoittaa sormella kohti taivasta. Totean hänelle ”Niin kyllä, me teemme tätä työtä Jumalan kunniaksi ja Kristuksen kirkastamiseksi.” Siitä tässä on kyse: ”käsi ihmiselle ja sydän Jumalalle.”

Palvelemme kärsivää yhteiskuntaa rakkaudessa ketään erottelematta.

Hämeenlinnan osaston 130-vuotisjuhlassa oli mielenkiintoista kuulla osaston perustamisen alkuajoista kuinka Tampereelta Hämeenlinnaan asti käveli kaksi nuorta naista ”avaamaan tulen kaupungissa”.

Bill Hybels sanoo kirjassaan Rohkea johtajuus:

Tämä kirjoitus kertoo meille täsmälleen, mitä tapahtuu, jos ihmiset tekevät sen, mihin Jumala on kutsunut heidät ja antanut heille lahjat käyttöönsä.

Silloin myös paikallisseurakunta täyttää lunastustarkoituksensa, johon Kristus kutsui sen.

Seurakunnalla on paljon merkitystä, sekä ympäröivälle yhteiskunnalle, että meille hengellisenä perheenä, veljinä ja siskoina Kristuksessa.

Palvelutehtävään kasvaminen

Olkaa siis vahvoja ja järkähtämättömiä, rakkaat veljet ja siskot Kristuksessa, ja tehkää aina innokkaasti Herran työtä. Tietäkää, ettei Herra anna teidän työnne mennä hukkaan.

Palvelutehtävä ei useinkaan ole helppoa ja siihen kasvaminen on useimmiten pitkä prosessi. Henkilökohtaisesti se on vaatinut valtavasti nöyryyttä, viisautta ja polvillaankin rukoilemista. Raamatussa on useita tarinoita, kuinka Jumala käyttää kaikkein epätodennäköisimpiä ihmisiä saavuttaakseen päämääriään.

Olen paljon pohtinut Jeesuksen tapaa kohdata ja palvella ihmisiä. Hän alensi itsensä, palvellakseen kanssaihmisiä ja sitä kautta nostaakseen heitä ja kasvattaakseen heitä palvelutehtävään.

Opetuslasten kiistaan siitä, kuka oli suurin heidän joukostaan, Jeesus sanoi: ”Kuninkaat hallitsevat  herroina kansojaan, ja vallanpitäjät vaativat, että heitä kutsutaan hyväntekijöiksi. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka teidän joukossanne on suurin , se olkoon kuin nuorin, ja joka on johtaja, olkoon kuin palvelija.” (Luuk. 22:24-26)

Jeesus palveli opetuslapsia niin, että he elämässään kasvaisivat yhä enemmän hänen kaltaisekseen.

Hän teki näin saavuttaakseen kahta asiaa: Han toivoi näkevänsä hedelmää opetuslasten elämässä ja että he elämässään tuottaisivat hedelmää Jumalalle. Näiden hedelmien ansiosta Jumalan valtakunta laajeni yli koko maailman. Samankaltaisuus Jeesukseen tulisi lisääntyä koko ajan. Niin kuin hän oli riippuvainen Isästään, olivat opetuslapset riippuvaisia Jeesuksesta. Henki ohjaisi opetuslapsia samalla tavalla kuin Jeesusta.

Hän rukoili heidän puolestaan. Hän nosti heidät kun he kaatuivat, epäilivät, pettyivät – ja Pietarin tapauksessa – kielsivät häntä. Opetuslasten koulutukseen kuului myös erilaisia tehtäviä ja tavoitteita. Jeesus oli hyvin käytännöllinen ja perusteellinen. Jeesus harjoitutti heitä ja jatkoi opetuslasten kasvattamista niin että he kantaisivat hedelmää.

Jeesus opetti opetuslapsia luottamaan häneen, seuraamaan hänen opetustaan, arvostamaan hänen sanojaan ja pysymään hänessä. Hän opetti heitä rukoilemaan, pohtimaan hänen sanojaan, kieltämään itsensä ja kokemaan samankaltaista suhdetta häneen kuin Jeesuksella oli Isäänsä.

Opetuslapset halusivat päästä eroon ongelmista, mutta Jeesus osoitti rakkautta ja palveli.

 Kun nainen toi sairaan tyttärensä heidän luokseen, opetuslapset halusivat vain päästä eroon naisesta ja tämän ongelmista. Jeesus ei hyväksynyt tällaista kohtelua, ja niin opetuslapset oppivat, että tämän pakananaisen usko ilahdutti Jeesusta. Hän osoitti naiselle rakkautta kun toiset olivat välinpitämättömiä ja täynnä ennakkoluuloja. Samalla tavalla kävi kun opetuslapset hätistelivät lapsia pois etteivät he pääsisi Jeesuksen luo.

Opetuslapset joutuivat koko ajan uudelleenarvioimaan asenteitaan, työtapojaan, tavoitteitaan  ja periaatteitaan.

Koko sen ajan ja ponnistuksen jonka Jeesus käytti opettaakseen opetuslapsiaan kantaa  paljon hedelmää nyt ja vielä tulevaisuudessakin.   

Hän on antava meille neuvoja ja on pelastava meidät, kantava ja siunaava meidät, mutta myös opettava, harjoitettava, koulutettava ja viimein lähettävä meidät matkalle täyttämään meille annettua tehtävää.

Jumalaa kirkastetaan meidän kauttamme kun kannamme paljon hedelmää. Jos seuraamme Jeesusta ja teemme asioita kuten hän – tottelevaisina ja Hengessä – saamme nähdä suuria tuloksia. Meidän työmme kautta saavat tuhansia ihmisiä siuanuksen kun he oppivat tuntemaan ihanaa, ylösnoussutta Vapahtajaamme, Jeesusta Kristusta.

Christian Karlsson
pelastussotilas
Porvoon osasto

Tämä todistus on luettavissa ruotsiksi Sotahuudon numerossa 2/2021

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä