Enemmän kuin katto pään päällä

Pelastusarmeija tunnetaan työstään asunnottomien parissa. Asumispalvelut ovatkin Pelastusarmeijan laajimpia toimintoja. Asunto ensin -periaatteella toimivia asumispalveluyksiköitä on kolme, ja ne sijaitsevat Helsingissä ja Espoossa. Tilapäistä asumista asunnottomille tarjoaa Castréninkadun yksikkö Helsingissä. PATAS eli Pelastusarmeijan tuettu asuminen tarjoaa kotiin vietävää asumisen tukea usealla paikkakunnalla. Toiminta on suunnattu päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, jotka asuvat omissa asunnoissaan, mutta tarvitsevat tukea ja ohjausta asumiseen liittyvissä asioissa. Turun PATAS tuottaa myös hätä- ja kriisimajoitusta.

 Pelastusarmeijan asumispalveluilla on pitkä historia. Ensimmäinen miesten yömaja avasi ovensa vuonna 1907 Helsingin Sörnäisissä. Miehet maksoivat yöstä pienen korvauksen, muuten toiminnan mahdollistivat erilaiset avustukset. Helsingin kaupunki määritteli tuohon aikaan asunnottomat yöpyjät irtolaisiksi tai kerjäläisiksi, minkä seurauksena saattoi joutua vankilaan tai sotaväkeen.

Vuonna 1937 toimintansa aloitti Alppikadun asuntola, joka oli Pohjoismaiden suurin asuntola aina vuoteen 2011 saakka. Vuosikymmenten saatossa se tarjosi suojaa, turvaa ja lämpöä kymmenille tuhansille miehille.

Asunto ensin

Noin 115 vuotta Pelastusarmeijan ensimmäisen yömajan perustamisen jälkeen tilanne yhteiskunnassa ja asunnottomien auttamistyössä on suuresti muuttunut. 

Yksi isoimmista muutoksista on asuntolatoiminnan muuttuminen asunto ensin -periaatteella toimiviksi asumispalveluyksiköiksi. Tässä toimintamallissa asunto nähdään päämäärän sijaan lähtökohtana sosiaaliselle kuntoutumiselle. Jokaisella asukkaalla on omassa hallinnassa oleva vuokra-asunto. Henkilökunnan perustehtävänä on turvata pysyvä asuminen haasteista huolimatta, mahdollistaa päivittäisten perustarpeiden saavutettavuus, tukea ja ohjata asukkaita sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ratkaisussa sekä tarjota onnistumisen kokemuksia osallisuudesta.

Suomalainen Asunto ensin -malli syntyi vuonna 2007 suosituksesta, jossa väliaikaisista asumispalveluista oli päästävä eroon ja tilalle saatava pysyviä koteja. Asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn tuli kiinnittää entistä suurempaa huomiota. Pelastusarmeijassa malli otettiin nopeasti käyttöön, ja uusi Pitäjänmäen asumispalveluyksikkö avautui vuonna 2011.

– Asunto ensin -malli on osoittautunut toimivaksi ja näyttänyt, että asunnottomuuskysymys on ratkaistavissa. Kokonaisasunnottomuus on pitkään ollut laskussa. Suomi on harvoja maita, jossa asunnottomuus ei näy katukuvassa, kertoo Pelastusarmeijan sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen .

– Toimipisteissämme on näkynyt onnistumisia, ja asukkaita on siirtynyt asumaan avoimille vuokramarkkinoille ja työllistynyt. Ne ovat huikeita menestystarinoita.

Asumispalveluyksiköt eivät valitse asiakkaitaan, vaan valinnan tekevät kaupungin sosiaalitoimi ja asumisen tuki. Helsingissä pääsyä asumispalveluyksiköihin odotetaan pääasiallisesti Hietaniemen palvelukeskuksessa, mutta myös Pelastusarmeijan Castréninkadun yksikössä sekä toisessa tilapäistä asumista tarjoavassa yksikössä. Tavoite on saada asukas mahdollisimman nopeasti pysyvämpään asumispalveluun.

Asunto ensin -yksiköissä asukkailta ei edellytä päihteettömyyttä. Tämä on herättänyt keskustelua, myös päihteettömyyttä korostavassa Pelastusarmeijassa.

– Se ei ole enää asumisen este. Tavoite riippuvuuksista irti pääsemisestä ei ole kuitenkaan muuttunut, ja sen eteen tehdään kovasti töitä, Jari Karppinen kiteyttää.

Pelastusarmeijalla on kolme asumispalveluyksikköä, Alppikadun ja Pitäjänmäen yksiköt Helsingissä ja Väinölä Espoossa. Y-Säätiö omistaa Pitäjänmäen ja Väinölän kiinteistöt, joissa Pelastusarmeija on vuokralla ja vastaa palvelutuotannosta. Yksiköiden asunnossa saa asua niin kauan kuin siihen on tarvetta ja kyvykkyyttä. Asumispalveluyksiköissämme toimii myös hengellisen työn edustaja, kappalainen. Kappalainen järjestää hengellisiä kokoontumisia ja toimii kristillisenä kuuntelijana ja olkapäänä asukkaalle.

Alppikadulle runsaasti tulijoita

Alppikadun yksiköllä on pisin historia, kuten oli jo puhetta. Miesten asuntola ”Rälläkkä” sai alkunsa vuonna 1937. Nykyaikaisena Alppikadun asumispalveluyksikkönä paikka avautui täydellisen remontin jälkeen vuonna 2012.

Alppikadun asumispalveluyksikössä on 80 pienasuntoa, ja asukkaiden tukena työskentelee ympäri vuorokauden ammattitaitoinen henkilökunta. Asumisen lisäksi Alppikadun asukkailla on mahdollisuus osallistua työtoimintaan ja käyttää Pelastusarmeijan sosiaalipalvelun ja osaston palveluja.

Alppikadun asukkaissa on hiukan vaihtuvuutta. Onnistumisten lisäksi asukkaita on siirtynyt tuetumpaan asumiseen tai menehtynyt. Alppikatu on toivottu yksikkö, ja vapautuviin asuntoihin on paljon jonoa. Puhutaan kymmenistä ihmisistä.

Eräs hyvin toimiva työmuoto on joka toinen viikko tapahtuvat asukaskokoukset. Neljännes asukkaista ottaa niihin säännöllisesti osaa.

– Kokouksissa käymme läpi akuutteja asioita ja asukkaiden palautteita. Nämä ovat olleet niin työntekijöille kuin asukkaille hyvin antoisia. Asukkaat tulevat kuulluiksi, ja käymme vuoropuhelua hyvässä hengessä. Asukkaat ovat oman arkensa asiantuntijoita. Heillä on aivan samanlaiset toiveet rauhallisesta ja turvallisesta ympäristöstä kuin henkilökunnallakin, Alppikadun johtaja Mari Karlsson tiivistää.

Pitäjänmäellä yhteisöllisyys on voimaa

Pitäjänmäen 112-paikkainen asumispalveluyksikkö on Pelastusarmeijan Asunto ensin -yksiköistä ensimmäinen. Se aloitti toimintansa vuonna 2011. Henkilökuntaa yksikössä on tällä hetkellä 26, joista kaksi on tukityöllistettyjä.

Asukkaat viihtyvät Pitäjänmäellä, eikä tämä ole vain organisaatiopuolen korupuheita. Yksikkö on vastaanottanut muun muassa seuraavan positiivisen palautteen asukkaaltaan: ”Täällä on hyvä asua, en meinaa lähteä täältä mihinkään. Jos elän, asun täällä vaikka 100-vuotiaaksi. Tää on mulle oma koti.”

Keskimäärin vaihtuvuutta yksikössä on kymmenestä kahteenkymmeneen asukasta vuodessa. Tällä hetkellä nuorin asukas on reilun kolmenkymmenen, vanhin yli seitsemänkymmenen.

– Osa poistuneista asukkaista on valitettavasti menehtyneitä. Asukkaiden raskas elämäntapa lyhentää usein elinikää perussairauksien lisäksi. Muutama asukas vuodessa siirtyy ikäihmisten palveluihin, ja muutamia asukkaita siirtyy myös itsenäiseen asumiseen tai kevyemmän tuen palveluihin, kertoo Pitäjänmäen asumispalveluyksikön johtaja Pasi Lehto .

Pitäjänmäen ehdottomana vahvuutena Pasi näkee yhteisöllisyyden: – Meillä on keskinäinen kunnioitus niin asukkaiden kuin henkilökunnankin välillä. Keskinäinen kunnioitus ja yhteisöllisyys lisäävät turvallisuutta, ja tämä on edistänyt asukkaiden kuntoutumista.

Täyden kympin Väinölä

Väinölässä on juuri vietetty juhlia, sillä Espoon Viherlaaksossa sijaitsevalle asumispalveluyksikölle on tullut vuosikymmen täyteen. Ensi numerossa jaamme pari tunnelmapalaa juhlista.

Väinölän asumispalveluyksikkö on 35-paikkainen, ja se tarjoaa tuettua asumista pitkäaikaisasunnottomille 18–65-vuotiaille espoolaisille. Väinölän 10 sosiaali- ja terveysalan työntekijää varmistavat yhdessä asukkaiden kanssa asumisen onnistumisen.

– Joka vuosi asukkaita siirtyy eteenpäin, suurin osa positiivisesti omaan asuntoon ja vähäisempään tukeen, kertoo Väinölän asumispalveluyksikön johtaja Jarkko Jyräsalo .

Kymmenen kulunutta vuotta ovat olleet rauhallisia: – Olemme pieni yksikkö, yhteisöllisyys on vahvaa ja tunnemme hyvin toisemme. Asiat toimivat, ja sillä mielellä suuntaamme katseen seuraavaan kymmeneen vuoteen. Samalla sapluunalla mennään asioita tarvittaessa hioten, Jarkko toteaa hymyillen.

Ensiapua asunnottomuuteen

Castréninkadun 65​-paikkainen yksikkö poikkeaa Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköistä siinä, että se tarjoaa tilapäistä asumista asunnottomaksi jääneille tuen tarpeessa oleville helsinkiläisille. Asukkaat ohjataan yksikköön Helsingin kaupungin Hietaniemenkadun palvelukeskuksesta.

Kysyn Castréninkadun yksikön johtajalta Mari Pyyhkälä ltä toiminnan vahvuuksista:

– Olemme tarjonneet ja kehittäneet palvelua pitkään, meillä on hyvät rakenteet. Meillä on kokenut, pysyvä, hyvässä hengessä työskentelevä henkilökunta. Se heijastuu varmasti asukkaisiin. Työn laadukkuus on meille ensisijainen arvo.

Pyrkimyksenä on mahdollisimman lyhyt asumisaika, ja yksikkö etsii yhdessä Helsingin kaupungin kanssa asukkaalle pysyvämpää asumismuotoa, tarpeen mukaan joko Pelastusarmeijan tai muiden toimijoiden Asunto ensin -yksiköistä. Jonot asumispalveluyksiköihin ovat kuitenkin pitkiä. Keskimäärin Castréninkadulla vietetään neljä kuukautta, mutta hajonta on suurta muutamasta päivästä pariin vuoteen.

Castréninkadun tiimi tarjoaa asukkaille yksilöllistä palveluohjausta sekä arvioi asukkaiden asumisvalmiuksia yksilöllisin ja yhteisöllisin menetelmin. 

– Lähtökohtana on asiakkaan omat toiveet. Teemme asukkaalle asumisen suunnitelman, jossa askeleet ovat pieniä, konkreettisia ja realistisia. Ohjaamme asiakasta tarvittaviin palveluihin ja motivoimme elämänhallintaan.

Helsingin kaupungin asumisen tuessa on toiminut pari vuotta jonotyöryhmä. Siitä on ollut yksikölle suuri apu: – Tämä on edistänyt asukkaiden hyvinvointia ja heidän tilanteensa paranemista, Mari Pyyhkälä toteaa.

Yksikön asiakaskunta on vuosien aikana nuorentunut, ja se on tuonut uudenlaisia haasteita. Tässä kohdin esimerkiksi Keskustalon tarjoamasta työtoiminnasta on ollut apua.

– Työtoiminta tässä mittakaavassa on ainutlaatuista. Monet asukkaistamme ovat siellä mukana, ja sillä on selkeästi kuntouttava voima.

Työtoiminnasta mielekkyyttä päivään

Pelastusarmeijan asumispalveluyksiköt ovat aina tarjonneet asukkailleen matalan kynnyksen työtoimintaa. Yhteisökasvatuksellisilla menetelmillä herätellään asukkaan kykyä ottaa vastuuta työtehtävistä, joita hänellä on mahdollisuus tulla päivittäin tekemään. Päällimmäisenä tavoitteena on asukkaan omien voimavarojen vahvistaminen ja itsetunnon kohentaminen tukien asumisen onnistumista. Samalla toiminta lieventää haittatekijöitä sekä synnyttää osallisuutta.

Alppikadun asumispalveluyksikössä ja Castréninkadun yksikössä on asukkaita yhteensä noin 145.

Heistä 30–50 on mukana työtoiminnassa päivittäin. Painopisteenä keskustalon matalan kynnyksen työtoiminnassa on ylläpitosiivous.

– Täällä on paljon ihmisiä ja runsaasti toimintaa, niin aina riittää siivottavaa. Muut matalan työtoiminnan työmuodot, kuten ympäristötyö, ovat kausiluontoisia toimintoja, Alppikadun yksikön työtoiminnan esimies Leif Jussila selventää.

Pitäjänmäen ja Väinölän yksiköissä työtoimintaan kuuluu yksikön siivous, ympäristötyö, lounasvalmistelut ja pajatyöskentely, kuten Aarikalle alihankintana tapahtuva tonttujen kokoaminen. Väinölässä työtoiminta on aktiivista, ja vajaa puolet asukkaista ottaa osaa päivittäin. Pitäjänmäen 112 asukkaasta viime vuonna noin 70 otti osaa ainakin kerran, päivittäinen kävijämäärä on 35 paikkeilla.

– Sanoisin, että jokainen asukas on käynyt vähintään kerran kokeilemassa, Väinölän johtaja Jarkko Jyräsalo kommentoi. Työtoiminnassa maksetaan päivän päätteeksi pientä työosuusrahaa.

– Usein ajatellaan, että raha motivoi. Näin varmasti onkin, mutta olemme saaneet havaita, että sisällön saaminen päivään on ollut asukkaille se isoin juttu. Miehet kokevat enemmän vastuuta toiminnastaan, Leif Jussila kertoo.

Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena työllistyminen

Alppikadulla tapahtuva Helsingin kaupungin ostopalveluna toimiva kuntouttava työtoiminta on tavoitteellisempaa ja rakenteellisempaa työtoimintaa, jonka tavoitteena tukea asiakkaiden työllistymistä tai hakeutumista koulutukseen. Asiakaspaikkoja on 10.

Kuntouttavassa työtoiminnassa käytetään yhteisö- ja yksilövalmennuksen sekä neuropsykiatrisia menetelmiä, ja sen kesto on 3–6 kuukautta. Toimintaa järjestetään Pelastusarmeijan Kallion keskustalon yksiköissä, kuten asumisyksiköissä, sosiaalipalvelukeskuksessa ja osastolla. Pelastusarmeijan yksiköt tilaavat työtoiminnalta säännöllisesti erilaisia palveluita ja tehtäviä. Näistä muutamana esimerkkinä puhtaanapito, remontointi, catering, pyöräpaja, graafinen suunnittelu ja sosiaalialan avustavat työtehtävät.

Alppikadun työtoiminnan esimies Leif Jussila kertoo, että palaute on ollut rohkaisevaa: – Asiakkaat ovat kokeneet, että olemme oikeasti valmistelleet heitä työelämän vaatimuksiin. He ovat pitäneet siitä, että nämä ovat aitoja työtehtäviä.

PATAS – tuettua asumista

Pelastusarmeijan tuettu asuminen eli PATAS on palvelukonsepti, jolla ehkäistään asunnottomuutta ja tuetaan kotona selviytymistä tarjoamalla tukea asiakkaan omaan kotiin Turussa, Porissa ja näiden kehyskunnissa. Alkuvuonna toiminta on aloitettu myös Espoossa, Vantaalla ja Keravalla. Hyvinvointialueet ostavat palvelun ja osoittavat asiakkaat. Turun seudulla työ on laajaa: asiakkaita on yli 120 ja henkilökuntaa yli 20. Porissa työ on pienimuotoisempaa ja asiakkaita kymmenkunta. 

– Ajatuksena on laajentua joskus myöhemmin tulevaisuudessa myös Helsingin, Keski- ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialueille. Kaikki tämä on nyt hyvin aluillaan, katsomme miten asiat etenevät, sosiaalisen työn johtaja Jari Karppinen sanoo.

Toiminta on suunnattu päihde- ja mielenterveyskuntoutujille, jotka asuvat omissa asunnoissaan, mutta tarvitsevat tukea ja ohjausta asumiseen liittyvissä asioissa. Tuen avulla vahvistetaan asiakkaan
omia voimavaroja, kehitetään elämänhallinnallisia taitoja ja luodaan yhteistyöverkostoja. Ohjenuorana on elämänlaadun parantaminen ja arjen sujuvoittaminen yhdessä asiakkaan kanssa häntä kuunnellen sekä hänen voimavarojaan kunnioittaen.

Työssä tärkeää on luottamuksellinen ja turvallinen suhde asiakkaan ja omaohjaajan välillä. Omaohjaaja huolehtii siitä, että asiakas saa kaikissa tilanteissa riittävän tuen ja avun. Työtä tehdään niin kauan kuin tuki koetaan tarpeelliseksi. Ohjaajan asiakastyöhön kuuluvat kotikäynnit, kodin ulkopuoliset ohjauskäynnit sekä puhelimitse tapahtuva neuvonta. Asiakasta tuetaan esimerkiksi kodinhoidossa ja erilaisissa asioinneissa. 

– Tuen määrä vaihtelee tarpeen mukaan kevyestä tuesta päivittäiseen tukeen. Kevyttä tukea saavien luona vieraillaan kerran viikossa, mainitsee Turun PATAS-työn johtaja Marko Erkamaa .

– Toisille tuki on asioiden hoitoa Kelan, sosiaalitoimen ja terveyspalveluiden kanssa sekä asumispalveluiden järjestämistä. Toisilla tuki on keskustelupainotteisempaa. Yritämme ohjata asiakkaita myös erilaisiin aktiviteetteihin, joista löytyisi viikkoon sisältöä. Monen kanssa työstämme päihdeongelmaa, Porin PATAS-työn vastaava Niko Paasikivi kertoo.

Turun alueella työ on kasvanut vuosien kuluessa. Marko Erkamaa näkee siihen monia syitä:

– Kaikki on lähtöisin tarpeesta. Tässä voittavat kaikki. Ihmiset voivat paremmin kodeissaan. Olemme tehneet tyytyväisyystutkimuksia, ja asiakkaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä. Tämä on myös kaupungille kannattavaa, sillä laitoshoitoon verrattuna tämä on moninkertaisesti edullisempaa.

Eräs tyytyväinen on 59-vuotias Janne , joka on ollut useamman vuoden Porin PATAS-työn asiakkaana. Hänelle tuella on ollut suuri merkitys:

– Rehellisesti sanottuna tämä tuki on auttanut minua pysymään erossa päihteistä. Alkoholinkäyttöni on vähentynyt. Myönnän, etten ole täysin parantunut. Ilman apua olisin syvällä, nyt olen kuitenkin hyvällä tiellä.

Kriisitilanteessa tukena

Hätä- ja kriisimajoituksen yksikkö Turussa aloitti toukokuussa 2022. Yksikön käytännön toiminnasta vastaa PATAS Turku kolmen työntekijän voimin. Yksikössä on aamusta iltamyöhään ammattilainen paikalla auttamassa ja tukemassa asiakkaita. Se sijaitsee Turun osaston vieressä, samassa kiinteistössä, jossa aikoinaan toimi Pelastusarmeijan miesten asuntola. Asiakaspaikkoja on kolmisenkymmentä, ja yksikkö on päihteetön. Tilat on jaettu kahteen osaan: Hätämajoituksessa asuvat miehet ja paperittomat. Kriisimajoitus on puolestaan tilapäinen asumisratkaisu naisille, lapsille ja perheille, jotka ovat menettäneet kotinsa kriisitilanteen vuoksi. 

Yksikön vastaava ohjaaja Tommi Sundqvist kertoo kuluneen kahden vuoden olleen mielenkiintoisia.

–- Sosiaalialan työntekijät ovat tutustuneet paikkaan, ja se on lisännyt yksikkömme tunnettuutta. Kriisimajoituksen tarve on ollut nousussa. Autamme kriisitilanteessa olevia majoituksen lisäksi esimerkiksi auttamalla asunnon etsinnässä. Näemme aitiopaikalta henkilöiden sen hetkisen tilanteen ja avuntarpeen. Pystymme hyödyntämään moniammatillista verkostoamme.

– Uskon, että hätä- ja kriisimajoitus on tullut jäädäkseen ihan jo maailmantilanteen vuoksi.

Yhteisöllisyys on näkynyt myös asukkaiden keskuudessa. Asukkaissa on ollut lukuisia kansalaisuuksia miltei kaikilta mantereilta.

– He puhaltavat yhteen hiileen esimerkiksi yhteisten kokkailujen merkeissä. Se on ollut yhteisöllistä ja kasvattavaa, ja moni on lähtenyt yksiköstä itkien – onnen kyyneleitä.

Toni Kaarttinen
Lähteet: pelastusarmeija.fi, Sotahuudon arkisto
Kuvat: Toni Kaarttinen, Pelastusarmeijan kuva-arkisto

Palvelua ikäihmisille

Asunnottomuustyön lisäksi Pelastusarmeija tarjoaa ikäihmisille tehostettua ympärivuorokautista palveluasumista hoivakoti Iltalassa Espoossa. Suurmetsän vanhusten asuintalo tarjoaa vuokra-asumista pienituloisille Helsingissä. 

Lisätietoa hoivakoti Iltalasta: pelastusarmeija.fi/loyda-meidat/espoo/hoivakoti-iltala. Iltalasta löytyy myös kattava artikkeli Sotahuudon numerosta 01/2023. Lehden löydät arkistostamme: issuu.com/sotahuuto . 

Suurmetsän vanhusten asuintaloon on tulossa iso peruskorjaus. Seuraa uutisointiamme asian tiimoilta.