Ekumenia on yhteyttä ja rakkautta

Suomen Ekumeeninen neuvosto edistää kristillistä ykseyttä ja yhteyttä maassamme

Suomen Ekumeeninen Neuvosto (SEN) on maassamme toimivien kirkkojen, kristillisten yhteisöjen ja seurakuntien yhteistyöelin. Pelastusarmeija on ollut osa tätä yhteyttä vuosikymmenten ajan. Puhumme Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerin Mayvor Wärn-Ranckenin kanssa ekumeniasta, SEN:n toiminnasta ja tavoitteista, ja hänen omasta elämänpolustaan, joka on johdattanut hänet tähän mielenkiintoiseen tehtävään.

Sana ekumenia tulee kreikan kielen sanasta ”oikoumene” ja tarkoittaa koko asuttua maailmaa. Jumala on kaikkialla luomassaan maailmassaan ja ekumenian lähtökohta on yhteydessä ja rakkaudessa. Se on Jumalan elämää antava lahja.

Suomen Ekumeeninen Neuvosto on erilaisten kristillisten kirkkojen ja järjestöjen yhteistyöelin, joka tekee myös vaikuttamistyötä yhteiskunnassa. Siihen kuuluu 11 jäsentä, viisi tarkkailijajäsentä ja 29 kumppanuusjärjestöä. Pelastusarmeija on yksi jäsenistä.

Suomen Ekumeenisen Neuvoston toiminta perustuu Jeesuksen rukoukseen Joh. 17:21: ”Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.”

– Tähän perustaen teemme työtä kristittyjen ykseyden ja yhteyden puolesta. Voimme yhdessä todistaa, palvella ja rukoilla Kristusta – riippumatta siitä, minkälaisia kristillisiä perinteitä ja oppeja seuraamme. Yritämme saada kristittyjen äänen ja näkökulman esille yhteiskunnassa, avaa SEN:n pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken toiminnan missiota.

Yksilötasolla ekumenia toteutuu hedelmällisesti tutustumalla toistensa perinteisiin ja tapoihin.

– Tapahtumaviikkojen yhteisiin tilaisuuksiin on esimerkiksi helppo mennä. Kun tutustuu toisen kirkkokunnan toimintaan, se vähentää ennakkoluuloja. Meillä on Suomessa hyvin rikas kristillinen kenttä. Rakkaus Kristukseen yhdistää meitä. Vaikka perinteemme ja tapamme voivat olla erilaisia, voimme silti kokea syvää hengellistä yhteyttä, Mayvor kehottaa.

SEN on kaksikielinen ja osa kansainvälistä ekumeenista kenttää toimien jäsenenä ja kumppanina monissa kansainvälisissä yhteyksissä. Se on yksi maailman vanhimmista kansallisista ekumeenisista neuvostoista. Neuvosto perustettiin vuonna 1917 World Alliance -liikkeen osana. Vuonna 1933 siitä tuli Suomen Yleiskirkollinen Toimikunta ja vuonna 1963 Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Ekumeeninen neuvosto sai ensimmäisen päätoimisen pääsihteerin ja oman toimiston vuonna 1971. Mayvor Wärn-Rancken on toiminut pääsihteerinä vuodesta 2020.

– Pitkä historiamme näkyy tahdossamme vaalia ekumeniaa. Monesti otamme tämän itsestäänselvyytenä. Haluamme edistää ekumeniaa niin, että myös tulevat sukupolvet pääsevät siitä nauttimaan, Mayvor toteaa.

Monipuolista toimintaa

Suomen Ekumeeninen Neuvosto on sekä keskustelufoorumi, toimeenpaneva järjestö että asiantuntijaelin. SEN järjestää esimerkiksi koulutuksia ja seminaareja sekä toimii apuna jäsenille ja kumppaneille asiantuntijana ja kontaktien mahdollistajana.

– Meillä on laajat yhteydet moniin ekumeenisiin toimijoihin, pääsihteeri Mayvor toteaa.

SEN:n toiminta pyörii pääasiallisesti jaostojen kautta. Neuvoston jäsenillä, tarkkailijoilla ja kumppanuusjärjestöillä on mahdollisuus nimetä edustajansa jaostoihin, jotka toimivat ekumenian ydinalueilla. Jaostotoiminta antaa jäsenistölle mahdollisuuden luoda verkostoja ja jakaa osaamista yli kirkkokuntarajojen. Jaostoja on seitsemän: Kasvatusasioiden jaosto, Nuorisojaosto, Paikallisekumenian jaosto, Teologisen ja opillisen keskustelun jaosto, Yhdenvertaisuusjaosto, Yhteiskunnallisten kysymysten jaosto ja ruotsinkielinen Sektionen för finlandssvensk ekumenik. Jaostot seuraavat oman osaamisalansa keskusteluja, tuottavat jäsenistölle koulutuksia, tapahtumia ja aineistoja, vastaavat lausuntopyyntöihin ja laativat taustamateriaaleja ja kannanottoja ajankohtaisiin asioihin yhdessä toimiston kanssa.

Pelastusarmeija on hyvin edustettuna eri jaostoissa. Jäsenemme ovat Kasvatusasioiden jaostossa kapteeni Kaisu Leino, Paikallisekumenian jaostossa majuri Toni Penttinen, Teologisen ja opillisen keskustelun jaostossa kapteeni Kati Kivestö, Yhdenvertaisuusjaostossa everstiluutnantti Saga Lippo ja yhteiskunnallisten kysymysten jaostossa majuri Tero Saajoranta.

”Haluamme olla SEN:n aktiivinen jäsen ja työskennellä yhdessä toisten kristittyjen kanssa niiden asioiden eteen, jotka koemme tärkeäksi”, Pelastusarmeijan komentaja, everstiluutnantti Saga Lippo kertoo asiaa tiedustellessani.

– Pelastusarmeija on hyvin mukana ekumeenisissa tapahtumissa, ja olemme saaneet teiltä aina positiivista vastakaikua. Everstiluutnantti Saga Lipon kanssa olemme tunteneet myös pitkään, ja hyvät henkilökohtaiset suhteet edistävät yhteistyötä. Pelastusarmeija on hyvin yhteistyökykyinen jäsen, ja aktiivinen niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Arvostan työtänne suuresti, Mayvor kiittää.

Vuosittaisia kampanjoita

Suomen Ekumeenisen Neuvoston vuosikelloa täydentävät lukuisat yhteiset ekumeeniset tapahtumat. SEN koordinoi tapahtumia ja tuottaa materiaaleja, jotka jäsenistö saa käytettäväksi järjestämiinsä tapahtumiin.

Tammikuussa vietetään Suomessa kansallista kristittyjen ykseyden rukouspäivää ja lokakuussa rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivää. Tasavallan presidentti on allekirjoittanut näihin rukouspäiväjulistukset. Julistus luetaan kirkoissa jumalanpalveluksen yhteydessä tai muussa tapahtumassa.

– Nämä rukouspäivät kannustavat rukoilemaan ja toimimaan oikeudenmukaisuuden ja sovinnon puolesta. Meillä on rukouspäivän työryhmä, joka valmistaa rukouspäivien julistukset yhteistyössä presidentin kanslian kanssa. Tähän asti kaikki presidentit ovat aina allekirjoittaneet nämä julistukset. Tämä on hyvin erityistä. Nyt kun meillä on uusi presidentti, meidän on tiedusteltava, haluaako hän jatkaa perinnettä. Tämä on ollut yli 400-vuotinen perinne Ruotsin kuninkaan ajoilta, joten toivotaan parasta, Mayvor sanoo hymyillen.

Kristittyjen ykseyden rukousviikossa on mukana 120 maata, ja Kirkkojen maailmanneuvosto kokoaa materiaalin. Eri vuosina se tulee eri maasta, tänä vuonna vuorossa oli Burkina Faso.

– He halusivat tuoda esiin lähimmäisenrakkauden. Se on mielenkiintoista, sillä kristillisillä kirkoilla on siellä hyvin vaikeaa. Mutta nämä vaikeudet ovat saaneet aikaan sen, että heille yhteistyö ja yhdessä vaikuttaminen, rukous ja todistaminen on todella tärkeää.

Tammikuussa on vietetty myös Rakastu Raamattuun -kampanjaa. Toiveena on, että tämä pysyy vuosittaisena tapahtumana.

– Se on ekumeeninen kampanja, joka haluaa innostaa ihmisiä lukemaan henkilökohtaisesti Raamattua hartauskirjana ja pienryhmissä seurakunnissa. Tätä ovat yhdessä toteuttamassa Suomen Ekumeeninen Neuvosto, Raamatunlukijain Liitto, Suomen Evankelinen Allianssi ja Suomen lähetysneuvosto. Tämä tapahtuu samanaikaisesti rukousviikon kanssa. Se on luontevaa, sillä rukoilu ja raamatunluku kulkevat hyvin käsi kädessä, Mayvor sanoo. Rakastu Raamattuun-sivuille on koottu materiaalipankki, jota voi käyttää hyödyksi ympäri vuoden.

Syksyllä on puolestaan Luomakunnan aika -tapahtuma, joka on kansainvälinen ekumeeninen aloite kirkkojen rukousjaksosta luomakunnan ja sen varjelemisen puolesta. Ajankohdaksi on vakiintunut 1.9.–4.10. Se perustuu ortodoksisen kirkkovuoden luomakunnan päivään 1.9. ja läntisen kirkkovuoden Franciscus Assisilaisen muistopäivään 4.10.

– Jumala on luonut maailman, ja meidän tulee työskennellä luomakunnan puolesta, jotta tulevillakin sukupolvilla on tämä maailma, joka on meidän kaikkien ihmisten koti. Jo luomiskertomuksessa sanotaan, että meidän ihmisten tulisi pitää huolta ja kantaa vastuuta maailmastamme.

Lokakuussa vietetään myös Lähetyspyhää, jota seuraa Vastuuviikko. Vuoden 2024 Vastuuviikko toteutetaan 20.–27.10. teemalla ”Luotuja Jumalan kuvaksi”. Tämän vuoden erityisenä johtoajatuksena on eriarvoisuuden vähentäminen. Tässä yhteydessä YK:n päivänä 24.10. vietetään myös aiemmin mainittua Rauhan, ihmisoikeuksien ja kansainvälisen vastuun rukouspäivää.

Globaali vastuu

Eriarvoisuuden vähentäminen ja globaali vastuu näkyykin Suomen Ekumeenisen Neuvoston tämän vuotisessa strategisessa painopisteessä, joka on ”kansainvälinen ekumenia ja globaali vastuu”.

Viime aikoina SEN on saanut kaksi uutta kumppanuusjärjestöä, mistä neuvosto on hyvin tyytyväinen ja otettu. Pääsihteeri kertoo toiveistaan laajenemisen suhteen:

– Suomessa toimii tällä hetkellä lukuisia maahanmuuttajakirkkoja, jotka eivät ole virallisia kirkkokuntia. Heidän tavoittamisensa ja mukaan pääsynsä olisi uusi avaus, jota meidän on työstettävä. Suomi on nykyään monikulttuurinen maa ja olisi hyvä, että myös he saisivat kokea ekumeniaa. Me voisimme oppia heiltä ja he voisivat oppia meiltä, millaista on elää eri kristillisissä perinteissä Suomessa.

Myös uskontojen välinen dialogi on arvokasta.

– SEN tekee tietoisesti työtä myös yhteiskuntarauhan puolesta. Suomi on paitsi monikulttuurinen, myös moniuskontoinen maa, ja SEN on yksi eri uskontojen yhteistyöjärjestön, USKOT-foorumin, perustajajäsenistä. On hyvin tärkeää, että meillä on avointa uskontodialogia.

Yhdessä ja rukoillen

Mayvor Wärn-Rancken aloitti viisivuotiskauden Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerinä vuonna 2020, ja ensi vuonna viestikapula on annettava seuraavalle. Valinta pääsihteeriksi oli Mayvorille yllätys.

– Muutamalta suomen- ja ruotsinkieliseltä taholta kysyttiin, voisinko asettua ehdolle. Heidän toiveissansa oli kaksikielinen vapaiden suuntien edustaja. Toimin tuolloin Kauniaisten ruotsinkielisen seurakunnan Betlehem-kirkon pappina. Pyysin pari viikkoa aikaa miettiä asiaa ja rukoilla. Annoin nimeni käyttöön, kun minulle vakuuteltiin, ettei se vielä johda mihinkään. Kävin haastattelussa ja testeissä. Muistan, miten siihen meni koko päivä, ja se ”hukattu aika” ärsytti minua, Mayvor naurahtaa.

– Kevätkokous valitsi uuden pääsihteerin, ja sairastelun vuoksi jouduin itse olemaan poissa kokouksesta. Ihmettelin, kun aloin saada onnitteluviestejä ja mediapyyntöjä. Olin aivan ymmälläni, sillä minulle ei kukaan ollut kertonut virallisesti valinnastani. Täytyy myöntää, olin aluksi hiukan järkyttynyt ja yllättynyt, Mayvor kertoo hymyillen.

Vuoden 2025 kevätkokouksessa valitaan uusi pääsihteeri.

– Valmistelen koko ajan nuorempia tähän, sillä toivon, että joku heistä voisi ottaa tehtävän ja kehittää ekumeniaa. Olen tehnyt parhaani ja haluan kiittää työntekijöitämme, hallitustamme ja puheenjohtajaamme arkkipiispa Luomaa. Ilman heidän kaikkien loistavaa tukea tämä työ ei olisi mahdollista. Myös jäseniemme ja kumppaniemme tuki on hyvin tärkeää, sillä ilman heitä ei olisi meitä. Yhdessä tätä työtä tehdään Jumalan valtakunnan hyväksi.

Rukous on ollut johtotähtenä.

– Kaikessa tekemässäni työssä johtotähtenä on ollut Jumalan lupaus siitä, että minä johdan teitä, jos kuljette rukoillen. Kaikki, mitä teemme, on laitettu rukouksen alle. Rukoilemme Pyhän hengen johdatusta, että teemme oikeita asioita. Ihmisinä olemme erehtyväisiä.

Vahva kutsu pastoriksi

Millainen henkilö on sitten tämän hienoa ekumeenista työtä toteuttavan yhteistyöelimen pääsihteeri? Mayvor syntyi Evijärvellä Etelä-Pohjanmaalla kaksikieliseen perheeseen. Isä oli ruotsin- ja äiti suomenkielinen. Mayvorilla on kaksi sisarusta, hän on keskimmäinen lapsi. Hän asui lapsuuden Kokkolassa ja kävi siellä peruskoulun ja lukion.

Mayvor kävi luterilaisen kirkon rippikoulun. Siellä hän tuli uskoon: – Juttelimme kolmen tytön kesken huoneessamme siitä, kuka se Jeesus oikein on. Yksi isosista koki, että hänen pitää koputtaa tuolloin huoneemme oveen. Hän kysyi, mistä puhuimme ja kerroimme. Meillä oli paljon kysymyksiä. Illan päätteeksi isonen tiedusteli, haluammeko antaa elämämme Jeesukselle. Me rukoilimme, että Jeesus tulisi pelastajaksemme. Muistan, miten minulle tuli rukouksen jälkeen niin puhdas ja iloinen olo. Yöllä heräsin ja epäilin, oliko tapahtunut edes totta. Minun piti käydä ulkona ja siellä satoi kaatamalla. Sanoin Jumalalle, jos pysäytät sateen siksi aikaa, kun olen ulkona, niin tiedän, että olet totta. Näin tapahtui!

Mayvor oli aktiivinen luterilaisessa kirkossa, mutta hän koki, että hänen oikea paikkansa löytyisi muualta. Se löytyi 1974 metodistikirkon karismaattisesta nuorten Raamattu- ja rukousryhmästä.

– Siellä koin, että Jeesus ja Pyhä Henki on todellinen, Jumala voi puhua suoraan ja hän voi tehdä ihmeitä. Koin hyvin henkilökohtaisen kutsun tulla metodistikirkon pastoriksi. Haastoin kuitenkin Jumalaa ja sanoin: ”Jos kutsu on sinulta, niin anna vieraan ihmisen esittää minulle tämä kutsu.” Herra puhuikin toisen ihmisen kautta minulle profeetallisesti: ”Miksi epäilet? Minä olen kutsunut sinut.” Meni kylmät väreet ja itkin, olin saanut toivomani vahvistuksen.

Mayvor lähti Göteborgiin teologiseen seminaariin Överåsiin opiskelemaan. Hän valmistui 1981, mutta opinnot jatkuivat vielä aikuisiällä.

– Palasin Suomeen ja sain nimityksen Tammisaaren ruotsinkieliseen metodistiseurakuntaan. Minulla oli Göteborgista tutkinto, mutta se ei ollutkaan akateemisesti kelvollinen Suomessa. Sisuunnuin, aloin opiskella teologiaa yliopistossa Åbo Akademissa ja valmistuin sieltä teologian maisteriksi. Pääaineena minulla oli käytännön teologia ja sivuaineina kasvatustiede ja sosiaalipolitiikka.

Avoimin mielin tulevaan

Vuosien saatossa Mayvor on palvellut metodistipappina Tammisaaressa, Porvoossa ja Kauniaisissa. Porvoo oli näistä pitkäkestoisin. Ohessa hän on toiminut myös piirikunnan johtajana, kirkkohallituksen puheenjohtajana ja kirkkokuntansa lehden päätoimittajana. Mayvor on työskennellyt myös aineopettajana koulussa. Lisäksi hän on sertifioitu tiimivalmentaja ja ratkaisukeskeisen lyhytterapian asiantuntija ja työnohjaaja.

– Olen työnantajilleni kiitollinen mahdollisuudesta näihin koulutuksiin. Lyhytterapiaa opiskelin sen vuoksi, että minulla oli työnohjauksessa ihmisiä, joiden koin tarvitsevan terapiaa. Halusin pystyä auttamaan heitä itse, Mayvor paljastaa.

Mayvorin pääsihteerikausi päättyy ensi vuonna, ja hän katsoo avoimin mielin tulevaisuuteen.

– Kirjoitin vuonna 2021 kirjan ”Ratkaisukeskeiset työkalut muutoksen tukena” yhdessä Annamaija Perkiömäen kanssa. Haluaisin jatkaa työtäni terapian, työnohjauksen ja valmennuksen parissa. Ne ovat asioita, joille sydämeni syttyy, Mayvor kertoo.

Mayvor asuu perheineen kauniissa, rakkaassa Porvoossa. Hengellistä hyvinvointia edistävät monet asiat.

– Luen joka aamu Sarah Youngin lyhyitä hartauksia sekä Raamattua hartauskirjana. Nyt olen juuri lukemassa roomalaiskirjeitä uudestaan. Kun en ole saarnamatkoilla, käyn kotiseurakuntani jumalanpalveluksissa. Tarvittaessa autan pastoriamme, jos hänellä on menoja.

Mieleiset harrastukset ja yhteys ystäviin täydentävät elämänkaarta:

– Koko perheemme rakastaa ulkoilua. Tykkään kulkea luonnossa ja erityisesti silloin hiljentyä rukouksessa. Olen opiskellut myös arkiretriittiohjaajaksi ja käynyt hiljaisuuden retriiteissä. Lastemme jäljiltä meille on jäänyt piano. Vuosi sitten aloin sitä omaksi huvikseni opiskelemaan. Se tyhjentää mielen hienosti. Hyvät ystävät ovat myös lähellä sydäntäni, vaikkakin asuvat eri puolella ympäri Suomea. Meillä on säännöllinen etärukouspiiri. Se antaa voimaa. Jokaisella kristityllä olisi hyvä olla joku, jonka kanssa voi rukoilla ja jakaa asioita.

Toni Kaarttinen
Kuvat: Toni Kaarttinen 

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä