Julkaistu 9.7.2015 11:59
"Boundless – Pelastusarmeija 150 vuotta": katsaus juhlan tapahtumiin
Pelastusarmeijan
työ alkoi 2. heinäkuuta 1865, kun aiemmin metodistipastorina toiminut William
Booth perusti uuden kirkon Itä-Lontoon slummialueelle. Hän kertoi vaimolleen
Catherinelle löytäneensä kutsumuksensa: hänen halunaan oli palvella
kaikkia vähäosaisia ihmisiä, jotka olivat hienoston hylkäämiä ja muiden kirkkojen
unohtamia. Booth näki näissä ihmisissä Kristuksen.
Heinäkuun 1.-5. 2015, tasan 150 vuotta myöhemmin, kansainvälinen Pelastusarmeija kokoontui Lontooseen juhlistamaan sitä pitkää, mutta iloista taivalta, jonka aikana kirkko on levinnyt peräti 126 maahan ja saavuttanut aseman eräänä tunnetuimpana ja arvostetuimpana hyväntekeväisyysjärjestönä maailmassa.
HEINÄKUUN 1. PÄIVÄ
Kolme vuotta kestänyt suunnittelu ja valmistautuminen on kaikki tähdännyt tähän hetkeen.
Ympäri maailmaa, kaikista 126 maasta, saapuu yhteensä 15 000 pelastusarmeijalaista Lontooseen. Juhlallisuuksien päänäyttämö, 02-areena, sijaitsee vain pienen matkan päästä siltä alueelta, missä Boothin perustama kirkko 150 vuotta aiemmin syntyi.
Järjestön koko historian aikana on pidetty vain seitsemän kansainvälistä
kongressia ja edellisestäkin on jo
15 vuotta aikaa.
Kenraali André Cox toivottaa osallistujat tervetulleeksi kahdeksanteen kongressiin näillä
sanoilla: 'Boundless (rajaton) on hieno sana; se muistuttaa meitä, että Jumala
on täysin rajaton – hänen rakkautensa on rajatonta, hänen armonsa on rajatonta,
hänen voimansa on rajatonta, hän antaa rajattomasti anteeksi! Kokekaamme nyt jokainen tämä Rajaton Jumala aivan uudella tavalla, kun saamme tulla näin yhteen.'
Aloituskokous, "Iloinen armeija", 02-areenalla
korostaa ilosanomaa ja myös sitä iloista tapaa, jolla tätä sanomaa on vuosikymmenten
aikana levitetty. Everstiluutnantti Allan Hofer, Sveitsin, Itävallan ja Unkarin
territorion ylisihteeri ja aloituskokouksen suunnittelija, toivoo osallistujien
voivan palata koteihinsa 'iloisina, rohkaistuneina, uudistuneina ja valmiina
taistelemaan maailman pelastuksen puolesta'.
Kansainvälinen torvisoittokunta, atlantalaisbändi transMission ja London Citadel Timbrels -tamburiiniryhmä luovat energista tunnelmaa esityksillään, jonka jälkeen kenraali André Cox vaimonsa komentaja Silvia Coxin kanssa saapuvat areenalle valtavan suosionosoituksen saattelemina. Kenraali kehoittaa kuuntelemaan tarkkaan viikon aikana, mitä Jumalalla on Armeijalle kerrottavanaan. 'Ette tulleet tänne vain istumaan katsomossa passiivisina.'
Laulujen jälkeen edustajia kaikista Pelastusarmeijan maista saapuu areenalle kantaen maidensa lippuja. Kaikki viisi vyöhykettä esittelevät tanssin keinoin myös kulttuuriaan, baletista haka-tanssiin.
Myöhemmin, kenraali Cox puhuttelee yleisöä ja muistuttaa ensimmäisen kenraalin William Boothin varoittavista sanoista: '1900-luvun suurin vaara tulee olemaan uskonto ilman Pyhää Henkeä, kristityt ilman Kristusta, anteeksianto ilman katumusta, pelastus ilman uudestisyntymistä, politiikka ilman Jumalaa ja taivas ilman helvettiä.' Kenraali toteaa, että 'jos William Booth olisi täällä tänään, hän sanoisi edelleen samat sanat. Taistelukentällä, jolla elämme, tarvitaan sotilaita jotka ovat täydessä valmiudessa taistelemaan oikeuden puolesta.'
Koskien kristittyjen vainoa Lähi-Idässä ja muualla maailmassa, kenraali toteaa: 'Yhä useammin näemme... että Kristuksen seuraamisella on kova hinta. Tämä ei ole heikkohermoisten hommaa. Vakaumuksemme ei suojaa meitä elämän kovuudelta tai sen haasteilta ja ongelmilta. Jeesus silti sanoo meille, 'Minä olen luonanne'.'
'En tiedä, mitkä tarpeesi ovat', kenraali sanoo ja kutsuu osallistujia tulemaan katumuspenkin äärelle. 'Mutta tiedän erään joka pystyy täyttämään kaikki tarpeesi tänä iltana'.
HEINÄKUUN 2. PÄIVÄ
Torstaiaamun kokous, "Yhtenäinen armeija" on koskettava muistutus siitä, kuinka Pelastusarmeija ilmaisee Jumalan rakkautta käytännössä: katastrofiapu, sairaalat, lastenkodit, kaivojen kaivaminen, päihdeongelmaisten kuntoutus.
'Olen omin silmin nähnyt sen, millaisia siltoja rakkaus voi rakentaa ympäri maailmaa', sanoo kokouksen johtaja kapteeni Anne Westmoreland. Hän kiittää kaikkia heitä, jotka antavat aikaansa, rahaansa ja osaamistaan palvellakseen Jumalaa. 'Tehtävämme on tuoda ihmisiä Jeesuksen luo -- ja tämä tapahtuu auttamalla ihmisiä käytännön tasolla'.
Kokous ilmentää rakkauden siltoja ja ihmisten tavoittamista Jumalan nimissä erilaisin lauluin, esityksin ja todistuksin. Yleisö O2-areenalla kuulee muun muassa Sand Dam -patoprojektista Keniassa, jossa Pelastusarmeija auttoi paikallista yhteisöä padon rakentamisessa. Pato ohjaa puhdasta vettä 1000 ihmiselle jotka aiemmin joutuivat kulkemaan pitkän ja vaarallisen matkan saadakseen (saastunutta) vettä. Kapteeni Moses Njagi sanoo, että paikallinen osasto halusi osoittaa yhteisölle, käytännön tasolla, että 'Jumala rakastaa heitä ja välittää niistä asioista jotka ovat heille tärkeitä -- kuten vesi.'
Yleisö kuulee myös klinikasta Paraguayssa, joka opastaa raskaana olevia naisia ja auttaa kodeissaan väkivaltaa kohdanneita vaimoja. Vaimoja autetaan hakeutumaan koulutukseen tai perustamaan oma yritys ja täten saamaan itsetuntonsa takaisin. Norjassa toimii katusairaala, jossa ihmisille kerrotaan, että he ovat hyväksyttyjä ja rakkauden arvoisia, vaikka muut ihmiset kääntyisivätkin heistä pois peloissaan ja inhoissaan.
Kapteeni Diana MacDonald muistuttaa todistusten lopuksi, että Jeesus kohteli samarialaista naista kaivolla kunnioituksella ja rakensi täten sillan kulttuurien välille. ‘Sillan rakentaminen saattaa olla vaikeaa, mutta se ei ole mahdotonta".
Kapteeni MacDonald muistelee itse tilannetta, jossa hän kohtasi surevan naisen joka oli menettänyt 5-vuotiaan lapsen tämän kuoltua ensimmäisenä koulupäivänään maanjäristyksessä. "Rakastavan huolenpidon silta alkoi rakentumaan välillemme ja viiden kuukauden kuluessa hän alkoi taas hymyilemään ja saatoimme rukoilla yhdessä." Diana jatkaa: 'Rakennammeko rauhan, rakkauden, huolenpidon ja sovituksen siltoja -- vailla syrjintää -- kaikkialla missä palvelemme? Maailmassa on suuri hengellinen kaipuu ja meidän velvollisuutenamme on ilmentää Kristuksen tuntemaa myötätuntoa työssämme.'
Torstai-illan 150-juhlakokouksen viesti on hyvin selkeä: William ja Catherine Booth perustivat Pelastusarmeijan tasan 150 vuotta sitten vähäosaisten auttamiseksi, mutta nykypäivän pelastusarmeijalaisten velvollisuutena on nyt vastata Boothien kutsuun ja voittaa tämä taistelu sieluista Jeesuksen Kristuksen nimessä. Kokouksen teemana onkin "Palveleva armeija".
Ilta alkaa draamaesityksellä järjestön alkuhetkistä ja kenraali Coxin hyvin ajankohtaisella kysymyksellä: 'Mikä olisi parempi päivä kuin tämä vuosipäivä uusia lupauksesi taistelulle ja pelastukselle?' Catherine Boothille tehdään kokouksessa erityistä kunniaa kertomalla hänen työstään Armeijan riveissä, vaikkei hänellä koskaan ollutkaan arvonimeä -- muuten kuin Pelastusarmeijan äiti. Yleisölle kerrotaan Catherinen olleen aivan yhtä tärkeä kuin miehensä järjestön perustamisessa.
Illan kohokohtia on myös edesmenneen kenraalin, Eva Burrowsin, palkitseminen Order of the Founder-merkillä. Tämä on korkein palkinto mitä voi järjestö voi antaa -- 98 vuoden aikana vain hieman yli 200 ihmistä on saanut tämän kunnian. Video kenraali Burrowsin kiitosopäivän kokouksesta on eloisa muistutus hänen intohimostaan: 'En koskaan halunnut elää elämääni oman tahtoni mukaan, vaan Jumalan tahdon mukaan.'
Kokouksen aikana julkaistaan myös uusi Pelastusarmeijan laulukirja ja erilaisia versioita tutuista Pelastusarmeijan lauluista kuullaan läpi illan. Kenraali Cox toteaa: 'Musiikki koskettaa sielua. Musiikki voi inspiroida ja rohkaista. Olemme aina olleet ja tulemme aina olemaan laulava armeija. William Booth kehoitti armeijaansa laulaamaan, jotta koko maailma voisi sen kuulla.'
Komentaja William Cochrane puhuukin sen tärkeydestä, ettei Pelastusarmeija olisi enää "näkymätön armeija": 'Meidän täytyy pukea yllemme univormu -- mutta tärkeintä on miten Jeesus Kristus kuuluu sanoissamme ja näkyy teoissamme.'
Samana päivänä myös paljastetaan Itä-Lontoossa Catherine Booth -patsas, vuonna 1979 pystytetyn William Boothin patsaan vieressä. Tällä halutaan korostaa sitä, että sukupuoli ei erottele pelastusarmeijalaisia toisistaan. Ei sukupuoli, ei äly, ei rotu, ei voima tai heikkous -- vain Jumalan armolla ihmisen elämässä on väliä.
HEINÄKUUN 3. PÄIVÄ
Perjantain kokoukset, "Välittävä armeija" ja "Yhteisöllinen armeija" kertovat sosiaalisesta työstä ja järjestön kansainvälisyydestä.
Aamupäivän kokouksessa yksilöiden tarinat ja yhteiskunnalliset kampanjat esittelevät Pelastusarmeijan työtä yhteiskunnan hyväksi ja paremman maailman puolesta. Yli kuusi miljoonaa ihmistä on allekirjoittanut #UpForSchool -vetoomuksen, jossa Pelastusarmeija on mukana herättelemässä maailman päättäjiä koulutusmahdollisuuksien parantamiseen.
Everstiluutnantti Dean Pallant kertoo yleisölle, että ‘haasteena sosiaalisessa työssä on toimia oikein niissäkin tilanteissa, jotka "eivät ole minun ongelmani". Ympäri maailmaa, Pelastusarmeijan kouluissa käy 700 000 oppilasta 1600 koulussa. 'Jumala on antanut meille merkittävän mahdollisuuden ilmentää hänen rakkauttaan auttamalla nuoria ihmisiä kasvamaan fyysisesti, henkisesti ja hengellisesti, Jeesuksen seuraajina.'
Yksilöiden kertomissa tarinoissa kuullaan muun muassa indonesialaisesta kadetista, joka pelastui Armeijan ansiosta ollessaan lapsi ja joka leikkaa nyt ihmisten hiuksia kaduilla, jotta voisi täten kertoa Jumalan armosta maassa, jossa evankelioiminen on kielletty. April Foster on puolestaan sosiaalisen avun ammatilainen Pelastusarmeijan riveissä ja kertoo 29 työvuoden aikana oppineensa, että se, mihin keskittyy, on avain onnistumiseen monissa vaikeissa tilanteissa. 'Jos keskitymme vain vääryyksiin ja siihen mikä puuttuu ihmisiltä, silloin emme voi kuin vaipua epätoivoon. Jos taasen keskitymme niihin vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin mitä ihmisillä kaikesta huolimatta elämässä on... ja siihen arvoon mikä jokaisella ihmisellä Jumalan kuvana on, silloin suhtautumisemme alkaa muuttua paljon parempaan suuntaan.' Hän jatkaa: 'Tämä ei tarkoita, etteivätkö ongelmat ole ihan todellisia... mutta jos näemme toisemme vahvoina, osaavina, lahjakkaina ja viisaina, silloin avautuvat pysyvän muutoksen mahdollisuudet. Tämä on juuri se tapa jolla Jumala näkee meidät.'
Teatteriryhmä USA:n itäisestä territoriosta esittää pieniä näytelmiä kokouksen aikana: Mooses johdattamassa juutalaiset luvattuun maahan Egyptin orjuudesta, William Booth avaamassa turvallisen ja reilun korvauksen maksavan tulitikkutehtaan viktoriaanisessa Englannissa -- sekä nykyajan pimeydestä, josta Jeesus meidät pelastaa.
Komentaja E. Jane Paone summaa kokouksen teeman näihin sanoihin: 'Joka päivä, paikallisella tasolla, meidän täytyy ilmentää Jumalan rakkautta. Hän on meidän kaikkemme, valon ja rakkauden lähde. Hän tarvitsee meitä puolestaan toimimaan hänen nimissään, myötätunnon ja oikeudenmukaisuuden lähettiläinä. Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi. Hän odottaa meiltä nyt vastausta.'
Kansallispukujen väriloisto ja mitä erikuuloisimpien kielten sorina täyttää areenan, kun perjantai-illan kansainvälisyyttä korostava kokous lähtee käyntiin. Kenraalikin saapuu paikalle virtuaalisella lentokoneella!
'Tänä iltana viemme teidät matkalle ympäri Pelastusarmeijan maailmaa!', kapteeni Nokuthula eteläisen Afrikan territoriosta kertoo. Lukuisat tanssi- ja musiikkiesitykset näin tekevätkin, aina Hong Kongista Los Angelesiin ja Ruotsista Australiaan. Erityisesti Lähtisen Kenian territorion esitys saa yleisön tanssimaan ja taputtamaan musiikin mukana.
Majuri David Vandebeulque sanoo yleisölle: 'Olemme saaneet käskyn marssia maailman jokaiseen kolkkaan. Nykyään maailma on lähempänä meitä kaikkia kuin koskaan aiemmin. Jokaisesta meistä ei ole ehkä kirjaimellisesti marssijaksi, mutta kyllä meidän kaikkien täytyy avata edessämme oleva ovi ja päästää maailma sisään!"
Etelä-amerikkalainen pelastusarmeijalainen Ariana Calvo Jiménez kertoo liikuttavan tarinansa: hänellä todettiin leukemia 11-vuotiaana ja vain 20 päivää myöhemmin, lukuisten verensiirtojen ja kemoterapioiden jälkeen, hänen ennustettiin kuolevan vuorokauden sisällä.
'Kaiken tämän tapahtuessa, perheeni, ystäväni, Pelastusarmeijan ihmiset ja kaikki jotka kuulivat tarinani alkoivat rukoilemaan ihmettä elämässäni', Ariana kertoo. 'Lääkäreiden suureksi ihmetykseksi, aloin toipumaan vähitellen. Totisesti, Jumala on suurin lääkäri.' Nyt, kolme vuotta viimeisen kemoterapiahoitonsa jälkeen, Ariana on vapaa syövästä. ‘Luojan luomisvoima on rajatonta ja se alkoi toimimaan minussa. Kiitän Jumalaa, että hän antoi minulle rohkeutta kävellä tämän vaikean polun loppuun.'
Kenraali Cox päättää illan siunaamalla yleisön. 'Torju kaikenlainen pahuus. Siunatkoon rauhan Jumala sinua kokonaisvaltaisesti. Pysykööt sielusi ja ruumiisi tahrattomina. Hän, joku kutsuu sinua, on uskollinen ja pitää lupauksensa. Amen.'
HEINÄKUUN 4. PÄIVÄ
Kokouksen kuudes kokous, 'Nuorekas armeija" keskittyy tuleviin sukupolviin ja tulevaisuuden Pelastusarmeijaan.
'Vuonna 1844, 15 vuoden iässä, William Booth antoi sydämensä Jumalalle. Me olemme täällä, tuhansittain, vain sen vuoksi että eräs nuori mies, eräs teini-ikäinen kuten minä, antoi sydämensä Jumalalle.'
Tämä toteamus tulee 15-vuotiaalta Sean Voellerilta, joka on pelastusarmeijalainen Yhdysvalloista ja joka tuli uskoon 5-vuotiaana. Hän jatkaa: 'Me olemme kaikki todistuksena siitä, mitä Jumala pystyy tekemään kun yksi ihminen sanoo "Kyllä" Hänelle!'
Kuudetta kokousta värittävät nuorisonäkökulmaa heijastelevat puheenvuorot eri-ikäisiltä ihmisiltä. Kukin puheenpitäjä pitää kädessään soihtua ja kertoo, kuinka Pelastusarmeija oli tai on inspiroinut häntä nuoruudessa ja tulevaa varten. Kunkin puheenvuoron jälkeen soihtu ojennetaan pojalle, joka vaijereiden avulla lentää sytyttämään yhden taustalla olevan Pelastusarmeijan vaakunan tähdistä, kunnes jokainen viidestä tähdestä loistaa valoaan.
Kapteeni Marion Platt kehottaa kaikkia yleisössä olevia ihmisiä löytämään oman loisteensa: 'Kristuksen valkeus loistaa synkimmässäkin pimeydessä. Nuorten elinvoima tulee olemaan ratkaisumme nykyajan ongelmiin. Jumala antaa henkensä puhutella niin nuoria kuin vanhojakin, jotta koko maailma voisi nähdä taivaallisen loiston.'
'Sokeuden jälkeen näen aamunkoiton. Näen nuorekkaan armeijan marssivan eteenpäin Jumalan valkeudessa.'
Kenraali yhtyy näihin ajatuksiin: 'Nuoremme ovat meille äärimmäisen arvokkaita. En usko, että he ovat tulevaisuuden Armeija -- he ovat tämän päivän Armeija.' Hän haastaa kaikkia territorioita, joilla ei ole vielä kehitysohjelmaa nuorisotoiminnalle korjaamaan tämän puutteen vuoden sisään. 'Nuoret haluavat liittyä taistoon. Rukoilen, etteivät he ole vain mukana pitämässä hauskaa, vaan että he avaisivat sydämensä Jumalalle, jotta Pelastusarmeijan tulevaisuus olisi valoisampi.'
Kokouksen päätteeksi kenraalipariskunta lapsenlapsensa Rebecca Bartonin kanssa siunaa yleisöä seuraavin sanoin: 'Jumala, kiitos siitä, että olet aina tukenamme. Auta meitä elämään jokainen päivä kunniaksesi. Auta meitä kasvamaan sellaisiksi ihmisiksi kuin haluat meidän kasvavan.'
HEINÄKUUN 5. PÄIVÄ
02-areenan ilmapiiri on täynnä jännitystä ja odotusta, kun yleisö saapuu seitsemänteen ja viimeiseen Boundless-kongressin kokoukseen: 'Rehellinen armeija". Ruuduilla näkyy kansainvälinen Pelastusarmeija syventyneenä rukoukseen ja rukouksen äänet kaikuvat ympäri areenaa, kun lavalla olevat kolme pelastusarmeijalaista rukoilevat kukin omalla kielellään. Komentaja William A. Roberts kokoaa rukoukset yhteen pyytämällä Jumalaa 'auttamaan kuuntelemisessa' ja 'auttamaan vastaamisessa'.
Solisti Ayoung Lee aloittaa laulun "Pyhä, pyhä, pyhä" ja siihen liittyy internetin välityksellä virtuaalinen kuoro, joka koostuu ihmisistä ympäri maailmaa. Tähän kuoroon liittyy koko areenan yleisö ja kaikille osallistujille välittyy voimakkaasti se, että he ovat edustamassa suurta, globaalia yhteisöä.
Kuten edesmennyt kenraali Eva Burrows muutamaa päivää aiemmin, kaksi sotilasta palkitaan nyt Order of the Founder -merkillä: William Flinn Yhdysvalloista, jonka työ orkesteri- ja kuorojohtajana ja kristillisenä vaikuttajana yhteiskunnassa on toiminut jo 40 vuoden ajan esimerkkinä muille, ja Iris Jones Britanniasta, joka on johtanut Murtonin osastoa yksinään 30 vuotta ja täysin vailla korvausta ja joka käy edelleen kolmesti viikossa pubeissa kohtaamassa ihmisiä Jumalan nimessä.
Kokouksen teema, rehellisyys, on esillä Bill Booth -teatteriryhmän esityksessä "Pistä se valoa vasten", jossa rikkinäistä ruukkua käytetään vertauskuvana niille haavoille, joita meissä kaikissa on ja jotka voivat parhaimmillaan olla, Pyhän hengen avulla, tie suurempaan myötätuntoon lähimmäisiämme kohtaan.
Kenraali Cox kysyy seuraavaksi: 'Mikä on näiden juhlallisuuksien todellinen tarkoitus?' ja 'Mikä tulee tämän tapahtuman jälkeen muuttumaan? Mitä Jumala kutsuu juuri sinua tekemään?' Kenraali jatkaa: 'Pelastusarmeijan unelmista tulee totta vasta kun ihmiset antavat Pyhälle hengelle mahdollisuuden muokata heitä, jolloin pyhyys voi olla merkkinä pelastumisesta. Meidän täytyy omistautua täydellisesti sille tehtävälle, joka meille on annettu. Jos emme epäröi kutsua, pystymme silloin elämään elämäämme Jumalalle täydellisesti antatuneina. Meidän täytyy tehdä paljon muutakin kuin kuunnella Jumalaa ja puhua hänestä. Meidän täytyy tehdä asioita sillä tehokkuudella jota vääryyksiä ja pulaa täynnä oleva maailma vaatii. Tämän taistelun täytyy olla osa meidän jokaisen elämää. Pelkään pahoin, että meistä on tullut hieman mukavuudenhaluisia ja tyytyväisiä siihen, miten meillä menee, minkä vuoksi emme enää tunne niitä kärsimyksiä, jotka ovat osana niin monen ihmisen elämää.'
Kenraali muistuttaa yleisöä: 'Me olemme kaikki tehneet syntiä -- juuri tämän vuoksi Jumala lähetti meille Vapahtajan. Liian moni ihminen asuu yksin, eristyksissä, köyhyydessä. Olemme edelleen Armeija joka pelastaa elämän rikkomia ihmisiä. Kaikki työstämämme projektit pyrkivät tavoittamaan ihmisten mieliä ja sydämiä.'
'Mitä Jumala sanoo sinulle juuri nyt?'
Kokous ja koko kongressi tuodaan kansainvälisellä painotuksella päätökseen, kun laulun sanojen mukaan 'niin idästä kuin lännestä" saapuu ihmisiä vitivalkoisiin kansallisasuversioihin pukeutuneina lavalle tanssimaan. Erikoistehosteet ja akrobatia korostavat hurmoksellista ja värikästä tunnelmaa.
Komentaja Cochrane päättää tapahtuman siunauksella, joka antaa kaiken kunnian Jumalalle.
MUITA BOUNDLESS-TAPAHTUMIA OLIVAT...
Internet & sosiaalinen media
Vuonna 2000, kun edellinen kongressi järjestettiin, olivat Facebookin ja Twitterin kaltaiset palvelut vielä tulevaisuutta ja nettiyhteydet vaatimattomia. Vuoden 2015 kongressia suunniteltaessa järjestäjät päättivät ottaa kaiken irti internetistä ja sosiaalisesta mediasta; vaikka Lontooseen saapuikin tuhansittain ihmisiä, 99% pelastusarmeijalaisista ympäri maailmaa oli täysin internetin varassa. Nyt he pystyivät saamaan Boundless-uutisia jopa reaaliajassa.
Kokousten live-striimaus toi 31 sellaisestakin maasta online-osallistujia, joissa Pelastusarmeijalla ei ole vielä toimintaa. Lisäksi päivittäiset uutisohjelmat ja nettilehtijulkaisut pitivät niin osallistujat kuin muunkin maailman ajan tasalla tapahtumista.
H-hetken koittaessa "ukkonen" jyrähti, kun Thunderclap-palveluun itsensä kiinnittäneiden ihmisten sosiaalisen median tilit julkaisivat samalla sekunnilla synttäri-ilmoituksen 2. päivä heinäkuuta tasan kello 15 Suomen aikaa: seurauksena oli miljoona tavoitettua ihmistä ja jakamisen ansiosta lopulta 3.3 miljoonaa ihmistä.
Noin puolet käynneistä tapahtumien nettisivuilla tulivat jo mobiililaitteista. Osallistujille itselleen oli myös mukavaa osallistua "raportointiin" käyttämällä hashtagia #Boundless2015. Twitterissä tagin näki yli 16 miljoonaa käyttäjää ja se oli hetkittäin suositumpi aihe kuin jopa Wimbledon!
Monenkirjavaa satoa voi nähdä heti Boundless-sivuston etusivulla.
Covenant-musikaali
William Booth kirjoitti ennen kuolemaansa teoksen (covenant = liitto) hautajaisiinsa, jossa hän esitti ajatuksia ja ohjeita Pelastusarmeijan tulevaisuutta koskien. Nyt, sata vuotta myöhemmin, ryhmä pelastusarmeijalaisia Kaliforniasta loi näiden ajatusten ympärille musikaalin, joka esittelee miten Jumalan kanssa tehty liitto on vaikuttanut eri vuosikymmeninä ihmisten elämässä ja historian tapahtumien keskellä.
Kiinan vuoristosta New Yorkin kaduille ja Papua Uuden Guinean viidakoista sodan repimään Eurooppaan, liittolupauksen sanat ovat säilyneet voimallisina meidän päiviimme saakka.
Boundless-elokuvafestivaali
Elokuvat ovat olleet Pelastusarmeijan alkuajoista saakka tärkeä tapa levittää ilosanomaa. Boundless-elokuvafestivaali esitteli monipuolisesti tämän vaikutusvaltaisen taidemuodon osaamista nykypäivän Armeijassa, esimerkkinä australialainen Salvo Studios.
Nuorten oma tapahtuma, 11-16 -vuotiaille, oli täynnä pelejä, kilpailuja, tanssia, taidetta, näytelmiä, laulantaa, ylistystä, opetusta, tarinoita, videoita, rukousta... ja mietiskelyä hiljaisuudessa!
Late Night Alive
Myöhäisillan chat-show, jossa huumori, musiikki ja haastattelut toivat hieman erilaista näkökulmaa kongressin tapahtumiin.
Bound-less -naistentapahtuma
Musiikin, presentaatioiden ja haastattelujen avulla tutustuttiin naistyöhön ympäri maailmaa ja tällä tavoin annettiin virikkeitä oman territorionsa naistyön kehittämiseen.
Jalkapallon MM-kisat
Paikalla oli edustajia 126 maasta. Jalkapallo olisi tapahtunut kehottamattakin!
Konsertit
Intiasta Hawai'ille ja Hollannista Australiaan, pelastusarmeijalaisten monipuolinen musiikillinen osaaminen oli esillä erikokoisissa esityksissä läpi viikon.
Marssi
Kuten aiemmissakin Lontoon kongresseissa, Pelastusarmeija marssi lopuksi Buckinghamin palatsin luota lähtevää The Mall -katua pitkin, orkestereiden, lippujen ja tamburiiniryhmien kanssa ja tuhansien katsojien kannustamana.
Marssi oli upea huipentuma värikkäälle ja merkitykselliselle viikolle, johon kuului myös lukematon määrä luentoja, seminaareja, työpajoja, kaupunkikierroksia ja rukoushetkiä. Lisää kuvia marssista täällä. Videokuvaa tässä.
KAIKKI KUVAT TAPAHTUMASTA TÄÄLLÄ
Jos haluat olla osana Pelastusarmeijan seuraavia 150 vuotta, ota yhteyttä viestinta(at)pelastusarmeija.fi ja kerro millainen vapaaehtoistyö sinua kiinnostaisi.
Voit tehdä myös lahjoituksen Suomen vähäosaisten avuksi tehtävälle työlle osoitteessa http://www.pelastusarmeija.fi/auta/lahjoita