Via Crucis – pääsiäisen sanomaa kaupungin ytimessä

Monelle pääsiäisen Via Crucis -esitys Helsingin keskustassa on tuttu, sillä sitä on ollut seuraamassa 10 000–17 000 katsojaa vuosittain. Näytelmä perustuu keskiaikaiseen eurooppalaiseen Via Crucis -perinteeseen eli ristin tien muistelemiseen.

Tuottaja Jaana Lindman, ohjaaja Markku Arokanto ja Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen ja Via Crucis – Ristin tien tuki ry:n puheenjohtaja Anna-Maija Viljanen-Pihkala johdattavat tämän pääsiäisvaelluksen, esityksen työstämisen ja sen sanoman äärelle.

Helsingin Via Crucis -näytelmä sai alkunsa vuonna 1987 Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ja Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton yhteistyönä. Vuodesta 1996 alkaen kulkuetta on järjestänyt ja toteuttanut ekumeeninen yhdistys Via Crucis – Ristin Tien Tuki ry.

Viimeiset kolme vuotta näytelmän on ohjannut Markku Arokanto. Hän muistaa vuoden 1996 pääsiäisvaelluksen.

– Paavo Liski ohjasi, ja silloin esitys otti muodon, jossa se alkaa Kaisaniemen puistosta ja jatkuu Senaatintorille. Olin tuohon aikaan opiskelijana Helsingin taide- ja viestintäoppilaitoksessa, ja tulin uteliaana katsomaan, mikä tällainen pääsiäistapahtuma on. Muistan, että ennen esitystä oli järjestetty tilaisuus, jossa sai kysellä ja keskustella esityksestä ja siitä, mistä tämä perinne kumpuaa.

– Vuosien saatossa esityksellä on ollut useampi käsikirjoittaja ja ohjaaja. Tyylit ovat vaihdelleet ja Jeesuksen esittäjä on vaihtunut. Iso linja on kuitenkin pysynyt samanlaisena. Nyt Panu Haavisto tekee Jeesuksen roolin jo kolmatta kertaa peräkkäin. Tästä on tullut kritiikkiäkin, mutta on ollut tietoinen päätös, että mennään sanoma edellä. Näytelmässä ei ole kyse Jeesuksen näyttelijästä vaan siitä, mistä näytelmä kertoo, selventää Via Crucis – Ristin tien tuki ry:n puheenjohtaja Anna-Maija Viljanen-Pihkala.

Via Crucis – Ristin Tien Tuki -yhdistyksessä ovat Tuomiokirkkoseurakunnan lisäksi mukana Johannes församling, Helsingin ortodoksiseurakunta, Helsingin ekumeeninen toimikunta sekä Kruununhaan asukasyhdistys.

– Nimemme mukaisesti olemme tämän pääsiäisnäytelmän tuki. Olemme mahdollistamassa ja linjaamassa asioita ja valitsemme esimerkiksi ohjaajan. Ekumeenisuus on hyvin tärkeää. Tämä tapahtuu luterilaisen tuomiokirkon ympärillä, ja olen itse luterilainen pappi, mutta on yhdistykselle tärkeää sisäistää, että tämä ei ole vain luterilaisten, vaan kaikkien kristittyjen yhteinen juttu, Anna-Maija toteaa.

– Ja täytyy mainita Helsingin Seurakuntayhtymä, Vantaan seurakuntayhtymä, Vanhankirkon Tuki ry, Keski-Helsingin Diakoniasäätiö ja Helsingin kaupunki tukijoina. Ilman heitä esitys ei toteutuisi, tuottaja Jaana Lindman lisää.

Koronapandemian poikkeusajat

Vuonna 2020 esitys jouduttiin perumaan kokonaan koronapandemian takia. Vuonna 2021 julkaistiin verkossa lyhytelokuva, jota päivitettiin seuraavana vuonna. Videoon lisättiin ruotsin- ja englanninkieliset tekstitykset ja kuvatulkkaus. Vuoden 2022 videon voit katsoa tämän osoitteen kautta: bit.ly/vc2022hki. Ukrainan sota alkoi samaisena keväänä, joten tämä päivitetty versio oli omistettu sodan uhreille.

– Nämä vuodet olivat hankalia, kun kokoontumisrajoitukset vaihtelivat nopeallakin aikataululla. Vuonna 2022 rajoitukset olivat jo kevyempiä, mutta päätimme ettemme ota sitä riskiä, että esitys peruttaisiin viime hetkellä. Näin iso tuotanto vaatii aikansa, Anna-Maija sanoo, ja Jaana jatkaa: – Ihmisillä oli suuri kaipuu tapahtumille. Olen kuitenkin iloinen, että saimme videoille paljon katselijoita ja loistavaa palautetta.

Koronavuosina heräsi myös villimpiä ajatuksia: – Yksi idea oli, että olisimme eurolla myyneet kasvomaskeja ja synnyttäneet markkinahumun, joka näiden tapahtumien ympärillä oli jo 2 000 vuotta sitten. Se olisi luonut mielenkiintoisen sillan aikojen välille, Markku naurahtaa.

Koko vuoden mittainen projekti

Via Crucis on valtava projekti, joka sisältää paljon työtä ja tekijöitä. Käytännössä seuraavan vuoden esityksen työstäminen alkaa miltei heti edellisen huipennuttua.

Jaana kuvaa prosessia: – Kaikki alkaa näyttelijöiden valinnalla, ja siinä ohjaajalla on iso rooli. Markku kontaktoi näyttelijät. Osa vaihtuu ja osa pysyy samana. Minun tontilleni kuuluu rahoitusasiat ja kartoitan, mitä kaikki tulee maksamaan. Koska emme ole kaupallinen toimija, saamme Senaatintorin alueen käyttöön ilmaiseksi. Se on kaupungilta loistava kädenojennus. Sitten on suuri määrä erilaisia lupahakemuksia, turvajärjestelyt ovat tärkeä prioriteetti, ja valo- ja äänitekniikka sekä sähköasiat pitää selvittää. Viimeiset lupa-asiat selvitetään noin kuukausi ennen esitystä.

– Meillä oli pitkään sellainen perinne näyttelijöiden kanssa, että harjoitukset aloitettiin paaston alkaessa tuhkakeskiviikkona. Siitä alkoi intensiivinen työjakso, joka päättyi pääsiäisyöhön. Markun myötä tämä porukka on kuitenkin niin yhteen hitsautunut, että he haluavat pitää yhteyttä ympäri vuoden. Heillä oli jo syyskuussa ensimmäinen kokoontuminen, Anna-Maija paljastaa ja jatkaa naurahtaen: – Sain kunnian päästä heidän WhatsApp-ryhmäänsä, mutta minun oli pakko vaimentaa viesti-ilmoitukset, kun viestittely oli sen verran ahkeraa. Vaikka tämä on yhden illan esitys, niin porukka on todella sitoutunutta.

– Tosiaan syyskuussa kokoonnuimme ensimmäistä kertaa. Siitähän tämä on erikoinen projekti, että näiden kolmen vuoden aikana, jolloin olen ollut mukana, näytelmän läpimenoja on ollut vain kuusi – itse esitykset ja niitä edeltävät kenraalit. Taustatuotanto ja taustatyö on valtava suhteessa itse esitykseen. Esityshän kestää maksimissaan kaksi tuntia vaelluksineen, Markku sanoo, ja Jaana täydentää: – Yhteishenki on todella hieno, sellaista harvoin näkee. Porukka tukee toisiaan. Monilla on erilaisia haasteita, ja koska moni ei ole ammattinäyttelijä, on upea nähdä, miten he saavat tukea ammattilaisilta. Sulkeutunut ihminen saattaa avautua ja puhjeta kukkaan.

– Kaikki ovat niin suurella sydämellä ja intensiteetillä mukana, Markku nyökkää.

Yhteisöllisyyden ytimessä

Ammatti- ja harrastajanäyttelijöiden ohella Via Crucis -esitystä on valmistamassa moni asiasta kiinnostunut vapaaehtoinen.

– He tulevat erilaisista taustoista ja omaavat omanlaisensa taidot ja haasteet. Näen tässä tällaisen diakonisen aspektin.

– He ovat osa tätä yhteisöä, ja heidän panoksensa on korvaamaton, Anna-Maija sanoo kiitollisena.

– Moni on ollut ensin mukana statistina, mutta myöhemmin he ovatkin ottaneet pieniä rooleja. Meillä on hyvin sitoutuneita vapaaehtoisia, osa on ollut mukana jo viitisentoista vuotta. Suuri yleisömäärä on kaikille tekijöille valtava elämys. Se antaa tekijöille paljon, Markku kertoo.

Katsojamäärä tosiaan onkin valtava, 10 ja 17 tuhannen välillä. Viime vuonna katselijoita oli arviolta 15 000. Kenraaliharjoitusta, jota ei mainosteta, oli seuraamassa tuhatkunta katselijaa.

Kolmikko korostaa, että tässä vaiheessa vapaaehtoiset ovat edelleen erittäin toivottuja: – Ehdottomasti kaikki ovat tervetulleita! Puvustossamme kyllä materiaalia riittää, Markku naurahtaa. – Jos näytteleminen jännittää, niin esimerkiksi cateringiin tarvitaan aina lisäkäsiä.

Vapaaehtoiseksi voi ilmoittautua sähköpostitse osoitteeseen [email protected].

– Koen, että tapahtumassa on kolme pointtia. Näytelmän sanoma on ensimmäinen. Toinen on tuotanto, johon halutessaan voi antaa itsensä käyttöön. Eikä se tarkoita, että tarvitsisi sitoutua kymmeniin tunteihin kerrallaan. Oma tehtävä ja paikka varmasti löytyy, Anna-Maija sanoo hymyillen. – Kolmas pointti on katsojan kokemus. Täällä et ole yksin toiveissasi laskeutua pääsiäisen sanoman äärelle.

Toivon pilkahduksia

Vaikka Via Crucis -esityksen käsikirjoitus on periaatteessa aina sama, niin uudet esitykset tarjoavat mahdollisuuksia tehdä pieniä päivityksiä. Viimeiset kolme vuotta käsikirjoituksesta on vastannut kirjailija, sanoittaja Anna-Mari Kaskinen.

– Anna-Marin kanssa olemme päivittäneet tälle vuodelle käsikirjoitusta opetuslapsien osalta. Näytelmä on siinä mielessä erikoinen, että meillä on kaksitoista opetuslasta, mutta heistä vain viisi puhuu. Nyt on kiinnitetty huomiota henkilöiden välisiin suhteisiin ja elävöitetty opetuslasten olemusta, etteivät he olisi vain kuvia kuvaelmassa, Markku paljastaa. – On ollut ilo olla mukana jo kolmesti, sillä jokaisesta kerrasta on aina oppinut jotain uutta. Yleisön reaktiot ovat sellaista, joista oppii eniten. 

Tämän vuoden Via Cruciksen esittelyssä kuvaillaan esityksen kertovan yksinäisyydestä, ulkopuolisuudesta ja syrjäytyneisyydestä. Kolmikko nyökkäilee.

– Jeesuksessa kiteytyvät nämä teemat: miten hän ajautuu ulkopuoliseksi ja joutuu taistelemaan tuulimyllyjä vastaan. Se on esityksen punainen lanka, Jaana kertoo.

– Kun mietitään 2000-vuotista historiaa, niin nämä teemat eivät ole kadonneet maailmasta. Miten saisimme tuotua ihmisiä enemmän yhteen? Henkilökohtaisesti olen hyvin iloinen siitä, että seurakunnat ovat esimerkiksi alkaneet järjestää yhdessäolon joulujuhlia. Toivon, että ihmiset, jotka tulevat katsomaan esitystä, ymmärtäisivät, kuinka paljon seurakunnissa ja kristillisissä yhteisöissä voi tehdä vapaaehtoistyötä, Markku kuvailee.

Anna-Maija kertoo, että näytelmän perinteisiin kuuluu työryhmään matkaan siunaaminen kolmisen tuntia ennen esityksen alkua.

– Siinä on mukana koko tuotannon väki, yhdistyksemme hallitus, taloudellisia tukijoita sekä taustaseurakuntien jäseniä. Pidämme pienen rukoushetken. Se luo keskittymisen ja rauhoittumisen tähän iltaan.

Yksi tärkeä osa esitystä, mitä ei tule unohtaa, on musiikki. Musiikista vastaa Pekka Simojoki, laulun sanoista Anna-Mari Kaskinen, sovituksesta ja äänisuunnittelusta Antti Vuori.

– Pekan kappaleet ovat korvamatoja! Antin sovitukset ovat myös mestarillisia. Sama melodia toistuu näytelmässä kuulostaen aivan eri kappaleilta, Markku kehuu.

Via Crucis huipentuu Jeesuksen ylösnousemukseen. Markku maalaa sanoin kuvan: – Esityksessä Jeesuksen ylösnousemus kuvataan hänen nousemisenaan Tuomiokirkon portaita sisälle kirkkoon. Hänen perässään menee toinen ristin ryöväreistä, se on tärkeä viesti. Häntä seuraavat Magdalan Maria ja kaikki muut, myös yleisö. Portaille on kuvattu valoristi, se tulee olemaan visuaalisesti hyvin näyttävää.

– Näin johdatetaan yleisö messuun. Pidämme tästä Markun visiosta näytelmän lopetuksen suhteen. Siinä on hienoa symboliikkaa. Ennen näytelmää kerromme, että Tuomiokirkon lisäksi pääsiäisyön palvelukset järjestetään Uspenskin katedraalissa ja Pyhän Henrikin katedraalissa, joten näin myös ekumenia huomioidaan, Anna-Maija kertoo.

Lopuksi: mitä kolmikko toivoo yleisön saavan esityksestä?

– Toivoa ja valonpilkahduksia maalliseen elämään. Esityksen päättyessä Jeesuksen ylösnousemukseen avautuvat ikuisen elämän näköalat.

Toni Kaarttinen

Kuvat: Jani Laukkanen, Nirana & Kati Kivestö

Via Crucis pääsiäislauantaina Helsingissä

Esitys on yleisölle maksuton, ja se on suunnattu kaikille kaupunkilaisille ja turisteille. Tänä vuonna esitys on pääsiäislauantaina 19.4. klo 21–22.30 Senaatintorilla ja sen ympäristössä. Esityksen jälkeen voi osallistua pääsiäisyön messuun tai liturgiaan Helsingin keskustan kirkoissa.

Haluaisitko esitykseen vapaaehtoiseksi? Tiedustelut: [email protected]

Monella paikkakunnalla esitetään omia pääsiäisvaelluksia ja -näytelmiä. Katso tarjonta paikallisen seurakunnan ja kristillisten toimijoiden uutisoinnista ja ilmoittelusta.

Tilaa Sotahuuto itsellesi tai ystävällesi Sotahuuto kertoo Pelastusarmeijan maailmanlaajuisesta työstä ja tarjoaa artikkeleissaan hyvää sanomaa. Tilaa Sotahuuto tästä