Työllistämisen yksikkö polkuna työelämään

Pelastusarmeijalla on pitkä historia työllisyyskysymyksissä. Jo 1900-luvun alussa halkotarhat tarjosivat kadunmiehille työtä ruokaa ja majapaikkaa vastaan. Keväällä 2024 toimintansa aloitti Pelastusarmeijan työllistämisen yksikkö, joka koordinoi kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeiluja ja palkkatukia Pelastusarmeijan Keskustalossa. Tavoitteena on asiakkaiden tehokkaampi ja tavoitteellisempi eteneminen työelämään.           

Pelastusarmeijan työllistämisen yksikkö aloitti toimintansa viime vuoden huhtikuussa. Aivan pienestä yksiköstä ei ole kysymys.

– Kuntouttavassa työtoiminnassa meillä on kuusi asiakasta. Työkokeilijoita on viisi ja palkkatukilaisia kaksitoista. Vakituisella työsopimuksella työntekijöitä on kymmenkunta. Henkilökuntaa meillä on noin parikymmentä, kertoo työllistämisen yksikön johtaja Leif Jussila .

Uusi yksikkö oli vastaus tarpeeseen.

 – Meillä on pitkät perinteet työllistämisestä, mutta se ei ole ollut koordinoitua. Tultiin siihen pisteeseen, että toiminta alkoi olla niin suurta, että tarvittiin oma yksikkö ja tiimi. Voimme keskittyä täysillä tähän tehtävään.

Työllistämisen yksikön alaisia ovat Keskustalossa työskentelevät tukityöllistetyt. Työn tavoitteena on olla tavoitteellista ja tehokasta. Kuntouttavaan työtoimintaan, työkokeiluun tai palkkatuen piiriin tulevat pääsevät harjoittelemaan oman alansa töitä ja työelämätaitoja.

– Tällä hetkellä Helsingin kaupunki ostaa kuntouttavan työtoiminnan palvelut, ja muita kilpailutuksia on myös vireillä. Tarkoituksena on saada kokoon kattava palvelujärjestelmä. Asiakas voi aloittaa matalan kynnyksen työtoiminnasta ja päästä lopulta palkkatukeen tai muuten ohjatusti opiskelemaan, Leif selventää.

Erityisenä painopisteenä ovat olleet siivous- ja rakennustiimit yhteistyössä Pelastusarmeijan kiinteistötoiminnan kanssa.

– Yhdistimme siinä kaksi asiaa. Hoidamme kiinteistöissämme olevia kunnostustarpeita, ja samalla asiakkaat pääsevät harjoittelemaan kiinteistöalan töitä ohjatusti. Huoltoyhtiöllä on tällä hetkellä hyvin pieni osuus Keskustalon korttelin huoltotöistä. Suurimmasta osasta vastaamme me. Siivoustiimi puolestaan hoitaa koko Keskustalon korttelin siivoukset: henkilökunnan tilat, osaston, sosiaalipalvelukeskuksen ja myös ulkona kaduilla tehtävän ympäristötyön. Siivoustiimi käy myös Suurmetsän vanhusten asuintalolla. Tulevana kohteena on vuokra-asuntojen loppusiivoukset.

Työllistämisen yksikön remonttiryhmä tekee myös työtehtäviä muille Pelastusarmeijan kiinteistöille. Tällä hetkellä kaukaisin kohde on ollut Nummelan Lasten lomakoti, jossa on menossa suuri remontti.

Matalan kynnyksen ja kuntouttava työtoiminta

Matalan kynnyksen työtoiminta on toiminnallisen kuntoutumisen menetelmä, jossa herätellään yhteisökasvatuksellisilla menetelmillä asumispalveluyksikön asukkaan kykyä ottaa vastuuta työtehtävistä, joita hänellä on mahdollisuus tulla päivittäin tekemään työtoimintaan. Päällimmäisenä tavoitteena on asukkaan omien voimavarojen vahvistaminen tukien näin asumisen onnistumista. Matalasta työtoiminnasta vastaavat asumispalveluyksiköt itse, paitsi Castréninkadun tilapäisen asumisen yksikön työtoiminta koordinoidaan työllistämisen yksikön kautta.

Castréninkadulla työtehtävät keskittyvät tällä hetkellä siivouksiin. Asukkaat huolehtivat yksikön yleisten tilojen siivoamisesta. Päivätasolla kävijöitä on 10–20 Castréninkadun paikkaluvun ollessa 65. Työtä on ohjaamassa kolme ohjaajaa.

Leif kertoo, että hän on todistanut positiivista muutosta: – Olemme nähneet, että asukkaat ovat sitoutuneet paremmin, kun saavat yksilöllisempää ohjausta. Se auttaa ja vähentää konflikteja henkilökunnan kanssa.

Positiivista muutosta on näkynyt myös puhtaustasossa.

– Asukkaat sotkevat vähemmän, koska he tietävät, kuka sen siivoaa. He huolehtivat paremmin omista jäljistään, Leif toteaa tyytyväisenä.

Pelastusarmeija alkoi tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa kesällä 2022. Toiminta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille ja vaikeasti työllistettäville. Helsingin kaupunki ostaa palvelun ja ohjaa työllisyyspalveluistaan asiakkaat eri kohteisiin, kuten Pelastusarmeijalle.

Kuntouttavassa työtoiminnassa käytetään yhteisö- ja yksilövalmennuksen sekä neuropsykiatrisia menetelmiä. Yksilövalmennuksessa asiakasta tuetaan hänen henkilökohtaisten tarpeidensa mukaan. Asiakkaat ovat itse vahvasti mukana kuntouttavan työtoiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Kuntouttavan työtoiminnan kesto on 3–12 kuukautta.

– Aluksi meillä oli kaksikymmentä asiakaspaikkaa. Valitettavasti Helsingin kaupungin 100 miljoonan säästökuurin ensikohteena olivat ostopalvelut, niin viime vuoden alussa meillä ei ollut yhtään asiakasta. Nyt olemme sopineet, että asiakasmäärän voi nostaa kymmeneen. Tällä hetkellä on kuusi.

Kuntouttavassa työtoiminnassa työtehtävien kirjo on laaja, tarjolla on muun muassa keittiö- ja catering-tehtäviä, erilaisia järjestelytöitä, sosiaalialan avustavia työtehtäviä, graafista suunnittelua ja pyöräpajan töitä.

Kuntouttavan työtoiminnan piirissä toimii printtipaja, jossa tehdään painatuksia mukeihin, huppareihin, t-paitoihin, lippiksiin, kangaskasseihin, sateenvarjoihin, juomapulloihin ja kännykkäkoteloihin. Tutustumme kohta Petri Myllyseen , Väinölän asumispalveluyksikön entiseen asukkaaseen, joka työskentelee pajalla graafikkona ja ohjaajana.

Valoisa nykyisyys, millainen tulevaisuus?

Työllisyyden yksikön toteuttama työ on huomattu tehokkaaksi. Se saa hymyn Leif Jussilan huulille.

– Tukityöllistetyissä toimissa kaikki asiakkaamme ovat päässeet eteenpäin, kukaan ei ole palannut takaisin kaupungin palveluihin. Meillä ohjaus on paljon intensiivisempää verrattuna moniin muihin palveluihin, mikä on ymmärrettävää, kun heillä puhutaan satojen ihmisten volyymeista. Täällä pystymme antamaan enemmän henkilökohtaista tukea.

Yksikön toiminta on mitoitettu niin, että kasvulle on varaa. Tosin konkreettinen tilaongelma voi tulla eteen jo pian.

–  Remontti- ja siivoustiimimme toimii nyt hyvin, tulevana kohteena meillä on sosiaalisen kuntoutuksen palvelut. Meillä on tällä hetkellä kolme kilpailutusta vetämässä. Jos ne onnistuvat, saamme suuren määrän uusia asiakkaita. Kuntouttavan työtoiminnan ohella meillä on tarkoitus panostaa työvalmennukseen ja sosiaaliseen kuntoutumiseen. Haaveina on isoista toimijoista saada mukaan ELY-keskus ja Kela. Ne tulevat ajankohtaisiksi vuoden tai kahden päästä.

– Hallituksen toimet vaikuttavat vähävaraisiin, ja tämä näkyy toiminnassamme. Työttömyys ja ihmisten ahdinko kasvavat, ja kolmannen sektorin apua tarvitaan entistä enemmän. Asunnottomuudessa on nähtävissä uusi trendi, vähävaraisten kodittomuus. He ovat työelämässä, mutta tulot eivät riitä asumiseen ja elämisen menoihin. Ajat ovat nyt kovat. Toivottavasti voimme olla omalta osaltamme avuksi.

On aika lähteä tapaamaan Petriä printtipajalle. Haastatteluhetkemme päätteeksi Leif esittää kiitoksen: – Olen todella kiitollinen, että Pelastusarmeija ymmärtää tämän toiminnan arvon. Yli sata vuotta sitten on aloitettu halkotarhoista, ja tämä on samaa jatkumoa. Kun teemme tätä koordinoidusti, voimme todella raivata työllistymisen polkuja ihmisille.

Uniikki mahdollisuus

Alppikadun asumispalveluyksikön kellarikerroksessa toimii Pelastusarmeijan printtipaja. Hupparipinkkojen ja hyllyllä esillä olevien painatettujen mukien vieressä koneen ääressä istuu 39-vuotias Petri Myllynen. Hän on kulkenut pitkän tien kadulta printtipajan graafikoksi ja ohjaajaksi.

– Asunnottomuuteen minut vei päihdeongelma. Jäin työttömäksi. Sairastan ykköstyypin diabetesta, niin alkoholi ja kadulla eläminen aiheuttivat paljon komplikaatioita.

Petrillä on takana viisi vuotta asunnottomuutta ja kaksitoista vuotta asuntolaelämää.

– Asuin seitsemän vuotta Espoon kaupungin asumisyksikössä. Tein eräänlaisen ennätyksen, koska väliaikainen asuminen oli yleensä tarkoitettu vuodeksi pariksi. Ajan kuluessa päihteidenkäyttöni väheni. Koin kuitenkin, etten ole valmis omilleni, vaan tarvitsisin jonkin tukiportaan. Väinölä oli matalan tuen asumispalveluyksikkönä juuri sopiva. Lupasin itselleni kaksi vuotta, ja päädyin asumaan Väinölässä vuoden ja kymmenen kuukautta. Suunnitelma piti, Petri sanoo hymyillen.

– Nyt minulla on ollut kesästä asti Y-säätiön vuokra-asunto Malmilla. Päihteet jätin vuoden 2024 alussa ja tupakan viime kesänä. Kyllä voinnissa huomaa eron! Energiajuomat ovat vielä pieni paheeni, Petri naurahtaa.

Puhutaanpa Petrin työtehtävästä. Espoon kaupungin kuntakokeilussa Petri osallistui Verstas-hankkeeseen. Siellä hänelle suunniteltiin kaupungin kuntouttavaa työpajatoimintaa.

– En ole kuullut niin positiivisia asioita tämän työmuodon etenemismahdollisuuksista. Usein pajan jälkeen miehet palaavat takaisin lähtöpisteeseen. Väinölän senaikainen johtaja Jarkko Jyräsalo vihjasi, että Keskustalolla on myös kuntouttavaa työtoimintaa. Kävi ilmi, etten pääse espoolaisena mukaan. Ratkaisimme asian niin, että tulin tänne työkokeiluun. Jätimme siis yhden askeleen välistä.

Muuton jälkeen Petri siirrettiin Helsingin asiakkaaksi, ja hänen työsopimuksensa jatkui ilman katkosta. Marraskuun loppupuolella Petrin työt jatkuivat palkkatuella.

–  Olen todella kiitollinen, että olen päässyt tänne. Viihdyn täällä hyvin.

Petri tekee printtipajalla graafista suunnittelua ja painatuksia erilaisiin tuotteisiin. Alan koulutusta hänellä ei ole, mutta hän on ennakkoluulottomasti tarttunut haasteeseen.

– Valmistuin vuonna 2004 ammattikoulusta rakennusalan perustutkinnolla. Tein rakennusalan töitä ja muuttohommia, mutta terveydentilani teki sille stopin. Lähdin tähän avoimin mielin. Tutkin, miten asiat toimivat, ja olen kehitellyt tätä työtä. Olemme saaneet myös uusia laitteita, muun muassa sublimaatiotulostimen ja vinyylileikkurin.

Henkarissa roikkuu pari Petrin suunnittelemaa printti-t-paitaa. Ne todistavat, että hänellä on luontaista visuaalista silmää ja kyvykkyyttä.

– Olen tässä omassa elementissäni. Saan käyttää luovuuttani. Virheitä toki teen, mutta niistä oppii, Petri toteaa hymyillen. – Palaute on ollut hyvää.

Petri työskentelee kuuden tunnin päiviä viitenä päivänä viikossa.

– Minulla on liukuva työaika. Useimmiten aloitan seitsemän kahdeksan aikaan. Jos on kiire, teen pidempää päivää. Joustoa on molempiin suuntiin, ja se luo luottamusta ja hyvää työilmapiiriä.

Petri pääsee toimimaan myös työnohjaajana. Kuntouttavan työtoiminnan asiakas työskentelee pajalla kahdesti viikossa. Vastuu tuntuu Petristä hyvältä.

– Se kertoo siitä, että minuun luotetaan. On ilo olla kuntoutujalle avuksi, sillä hänellä ei ole aikaisempaa työkokemusta. Ujolle nuorelle miehelle tämä on hyvä paikka totuttautua työelämään.

Kiitän Petriä mukavasta hetkestä pajalla. Lähtiessäni myös Petri haluaa lausua kiitokset: – Pelastusarmeija tekee tärkeää työtä, jota kunnioitan. Olen kiitollinen, että olen saanut tällaisen uniikin mahdollisuuden päästä työelämään.

Toni Kaarttinen 
Kuvat: Toni Kaarttinen

Pelastusarmeijan kuntouttava työtoiminta somessa:
facebook.com/Pelastusarmeijakuty
instagram.com/ pelastusarmeijakuty