Julkaistu 12.12.2019
Teksti: Anne Fredriksson. Kuvat: Pelastusarmeijan kuva-arkisto.
Joulupata on joulukeräysten uranuurtaja, ja se tunnetaankin yli 30 maassa. Meillä joulupadat ovat olleet auttamisen symbolina lähes Suomen Pelastusarmeijan historian alusta asti.
Miten kaikki alkoi?
Joulupata-keräyksen idea syntyi Yhdysvalloissa San Franciscossa vuonna 1891, kun Pelastusarmeijan kapteeni Joseph McFee halusi auttaa työttömiä merimiehiä. Hän osti varainkeruuta varten padan, ja kiinnitti siihen lapun ”Anna padan porista!” Historian ensimmäinen joulupatakeräys saavutti suuren suosion ja auttoi ruokkimaan monta nälkäistä suuta.
Uutinen menestyksestä kiiri yli maiden ja mantereiden, ja niin Suomessakin haluttiin laittaa pata porisemaan köyhien avuksi.
Aluksi oli 10 pataa, joihin kertyi lahjoituksia 3 500 mk
Ensimmäiset joulupadat porisivat vuonna 1906 Helsingissä Erottajalla, Katajanokalla, Kauppatorilla, Senaatintorilla, Esplanadilla, Pasaasissa, Kauppahallin edustalla, Ylioppilastalon aukiolla ja Hakaniemessä.
Tammikuussa 1907 Sotahuuto-lehti tiesi tarkkaan kertoa saadun tuloksen, joka oli 3,514:14 Suomen markkaa. Koska keräys onnistui niin hyvin, lisättiin patojen määrää vuosi vuodelta. Varsinkin 1930- ja 1950-luvuilla määrä moninkertaistui, ja patoja ilmestyi katujen kulmiin ympäri Suomea.
Ihmiset toivat padoille myös vaatteita, kenkiä, ruokatarvikkeita ja varsinkin jouluun liittyviä herkkuja. Vuonna 1906 kerätyillä rahavaroilla vähävaraisille hankittiin leipää, voita, lihaa, kahvia, sokeria, ryynejä sekä joululehti. Varsinkin sotien jälkeen vähävaraiset yksin elävät henkilöt olivat suuri autettavien joukko. Silloin oli myös suuria köyhiä kansanosia, jotka tarvitsivat apua.
Suomalaiset tunsivat yhteisvastuuta heikko-osaisimpia kohtaan ja halusivat olla mukana auttamassa. Pelastusarmeijan pyyteetön avustustyö teki nopeasti joulupadasta lähimmäisenrakkauden symbolin.
Tänään patoja on satoja ja tulos miljoona euroa
Nykyisin patoja on ympäri Suomea yli 100 kappaletta. Muutaman tuhannen markan pottikin on kasvanut yli miljoonaan euroon.
Vuonna 1998 patakeräys laajeni internetiin. Digitaaliset padat kasvattavat suosiotaan vuosi vuodelta, kun ihmiset lahjoittavat hyväntekeväisyyteen yhä enemmän verkossa.
2000-luvun avuntarvitsijoiden joukossa on paljon väliinputoajia
Suuret kansanosat ovat vaihtuneet yksittäisiin ihmisiin, jotka ovat joutuneet ahdinkoon esimerkiksi työttömyyden tai sairauden vuoksi. Joukossa on paljon vähävaraisia lapsiperheitä, vähävaraisia eläkeläisiä sekä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Joulupatakeräys on alusta asti ollut paikallinen keräys. Sen tuotto on aina jaettu ilahduttamaan saman seutukunnan vaikeuksissa olevia ihmisiä. Joka kuukausi lähes 100 kotitaloutta hakee apua. Pelastusarmeija auttaa vuositasolla yli 100 000 suomalaista.
Lämmin kiitos!
Joulupata-keräys on joka vuosi mahdollista toteuttaa siksi, että Pelastusarmeijan työllä on monia ystäviä – yksityishenkilöitä ja yrityksiä. Lahjoitetut palvelut, ammattiosaaminen ja materiaalinen apu ovat vuosikymmenestä toiseen varmistaneet keräyksen jatkuvuuden ja tunnettuuden. Sadat ihmiset toimivat patavahteina ympäri maata ja antavat lämpimät kasvot kotimaan auttamiselle. Myös tiedotusvälineet ovat pitäneet patakeräystä ja ajankohtaista keräystarvetta esillä.
Pelastusarmeija haluaa kiittää kaikkia, jotka ovat menneinä vuosina olleet mukana yhteisessä pyrkimyksessä saada aikaan jouluiloa lähimmäisille sekä heitä, jotka nyt toiminnallaan rakentavat keräyksen tulevaisuutta.
Joulupata elää ajan mukana
Aika tuo keräykseen muutoksia. Käteisen vähentyessä uudet lahjoitustavat kasvattavat suosiotaan. Yhteisöllinen nettipata on monelle lahjoittajalle jo nyt mieluinen tapa kertoa tukevansa hyvää asiaa. Tulevaisuudessa nettipatojen määrän arvellaan vain kasvavan.
Tavaralahjoitukset tullaan jatkossa keskittämään paikkakunnille, joissa on Pelastusarmeijan hyväntekeväisyysmyymälä. Näin joulupataan voi lahjoittaa tavaraa jo ennen katupatojen ilmestymistä.
Patojen keräystuotoilla hankitaan lahjakortteja ruokakauppoihin ja marketteihin, mutta tarjotaan yhä enemmän myös neuvontapalveluja vaikeissa elämäntilanteissa eläville ja järjestetään tukitoimintaa, kuten lasten leirejä.
Vaikka aika tuo keräykseen uudistuksia, joulupadan syvin olemu ei muutu. Se tulee aina kertomaan lähimmäisenrakkaudesta ja joulun sanomasta.
