Julkaistu 24.4.2019
Teksti: Aino Muikku. Kuvat: Pelastusarmeijan kuva-arkisto
Pelastusarmeija oli toiminut Lieksassa vuodesta 1911 lähtien. Tuona iltana pieni kokoushuone oli täynnä eri-ikäisiä ihmisiä, olivathan vieraina Pelastusarmeijan johtaja, komentaja Jarl Wahlström, rouva komentaja Maire Wahlström ja heidän sihteerinsä, majuri Helmi Keinonen. Sinä iltana jäin koukkuun, jossa olen edelleen.
Pelastusarmeijan toiminta Suomessa alkoi virallisesti Helsingissä 8.11.1889. Silloin pidettiin Helsingin Hakaniemessä sijaitsevassa Siltasaaren sirkusmaneesissa Pelastusarmeijan vihkimysjuhla, jossa kerrottiin Pelastusarmeijan synnystä, toiminnasta ja tarkoitusperistä. Pelastusarmeijan ensimmäisen osaston eli Helsingin 1. ruotsinkielisen osaston avaamispäivä on sama, eli 8.11.1889. Osaston ensimmäiseksi johtajaksi on merkitty kapteeni Constantin Boije, Suomen Pelastusarmeijan ensimmäinen johtaja, ja avustajaksi luutnantti Hedvig von Haartman. Maneesia käytettiin kokoushuoneistona yli yhdeksän kuukautta, kunnes vuokrattiin toinen tila.
Avataan tuli!
Hyvin pian työn aloittamisen jälkeen tähyttiin jo Helsingin ulkopuolelle. Pelastusarmeijan tavoitteena oli alusta lähtien mennä ”avaamaan tulta” eli perustaa uusia osastoja kaikkialle Suomeen. Lokakuussa 1890 Krigsropet-lehdessä oli ilmoitus, että Armeija oli valmis aloittamaan toiminnan missä kaupungissa tahansa, ja kokoushuoneeksi kelpaa tanssisali, teatteri tai mikä tahansa, johon mahtuu noin 300 henkeä. Osastoja avattiinkin nopeaan tahtiin. Helsingin ulkopuolella Porvoon osasto aloitti toimintansa vuonna 1890. Samana vuonna osasto avattiin myös Hämeenlinnassa, Turussa, Porissa ja Hangossa. Osastot toimivat pitkään vuokratuissa tiloissa. Ensimmäinen oma kiinteistö, Uudenmaankatu 40 sijaitseva Temppeli, Helsingin I osaston kokoushuone, vihittiin käyttöön 15.9.1895.
Suomen Pelastusarmeijan 130-vuotisen historian aikana osastoja on perustettu ympäri Suomea pohjoisen Kittilästä etelän Hankoon asti. Pioneerihenkeen sisältyi halu kokeilla, millä paikkakunnalla osasto saa jalansijaa ja vahvan perustan toimia Jumalan kunniaksi ja paikkakunnan ihmisten kaikkinaiseksi parhaaksi. Jumalan kutsumia naisia ja miehiä oli paljon, ja he halusivat innokkaasti, monenlaisesta vastustuksesta ja vaikeuksista huolimatta, julistaa evankeliumia ja palvella kärsiviä lähimmäisiään. Monet osastot toimivat vain lyhyen aikaa. Toisen maailmansodan päätyttyä Viipurin piiriin kuuluneet 13 osastoa jäivät luovutetulle alueelle, mikä oli hyvin raskasta osastoihin kuuluville ihmisille ja koko Pelastusarmeijalle. Ensimmäisen toimintavuoden aikana perustetuista osastoista toimivat edelleen Helsingin Temppelin osaston lisäksi Porvoon ja Hämeenlinnan osastot. Tällä hetkellä Suomessa on 23 osastoa, joista pohjoisin on Rovaniemellä.
Kertoa, kasvattaa, palvella
Osastojen toiminnan ja työn tavoitteet ovat edelleen samat kuin alkuaikoina. Tavoitteiden kuvaamiseksi sopivat hyvin kenraali John Gowansin sanat, kun hän ytimekkäästi esittää Pelastusarmeijan tehtävänä olevan kertoa Jumalan tarjoamasta pelastuksesta, kasvattaa ihmisiä uskon tiellä ja palvella kärsiviä lähimmäisiä. Aivan alusta lähtien osastohuoneistojen sisällä pidettävän toiminnan lisäksi armeijalaiset menivät ulos ihmisten pariin laulamaan, soittamaan ja todistamaan Jeesuksesta. Tärkeänä palvelumuotona oli kotikäyntityö. Pelastussotilaat auttoivat ihmisiä heidän arkeensa liittyvissä asioissa, kuuntelivat heidän ilojaan ja murheitaan sekä rukoilivat heidän puolestaan. Keinot ja toimintatavat ovat muuttuneet vuosikymmenten kuluessa, mutta edelleen osastoissa tarjotaan mahdollisuuksia erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille osallistua toimintaan, saada apua ja tukea, kuulla Jumalan Sanaa sekä löytää hengellinen koti.
Pelastusarmeijan alkuaikoina osaston seinällä tai lipputangossa saattoi olla suuri lippu, jossa luki esimerkiksi ”Hanko Kristukselle”. Tänä päivänä tällaiset julistukset kuulostavat mahtipontisilta. Kuitenkin osastojen niin kuin koko Pelastusarmeijan toiminnan kirkkaana ytimenä tulee yhä olla tämä: Suomi Kristukselle. Emme ole olemassa itseämme varten vaan ihmisiä varten.
Aino Muikku
everstiluutnantti
ohjelmasektorin päällikkö
