Keskuksissa käyvien lasten perheille jaetaan ruoka-avustusta ja vaatteita ja perheitä avustetaan lasten koulutarvikkeiden hankinnassa ja terveydenhoidon kustannuksissa. Keskukset järjestävät lapsille retkiä, leirejä, leikkejä ja Raamatun opetusta.
Bolivian kummikohteet ovat:
- Huyara Khassan -keskus Cochabambassa. Keskuksessa käy kuukausittain 150 lasta, joista nuorimmat ovat esikoululaisia ja vanhimmat käyvät yläkoulua. Keskus tukee lasten koulunkäyntiä muun muassa avustamalla lapsia kotiläksyjen teossa koulun jälkeen.
- El Vergelin keskus, joka sijaitsee Chimoren kaupungissa. Keskuksessa käy 20 lasta, joiden vanhemmat joutuvat tekemään pitkää päivää elättääkseen perheensä. Lapset saavat keskuksessa terveellistä ruokaa, alkeisopetusta ja apua kotiläksyjen tekoon.
- Villa Fátima -keskus sijaitsee asuinalueella, jossa perheillä on taloudellisia haasteita, ja keskuksessa käyvät lapset tulevat usein hyvin haastavissa tilanteissa elävistä perheistä. Villa Fatiman tukikeskus keskittyy tarjoamaan peruskoulun tukea yhteisön lapsille ja varmistamaan, että he voivat edetä koulutuksessaan kotona kohtaamistaan vaikeuksista huolimatta. Lapsia autetaan heidän kotitehtävissään ja heitä tuetaan erityisesti niissä kouluaineissa, joissa he ovat heikoimpia. Koska monilla lapsilla ei ole opiskeluun tarvittavia tarvikkeita, keskus tarjoaa heille myös perustarvikkeita. Lapsille tarjotaan päivässä myös yksi lämmin ateria sekä aamiainen tai välipala.
- Pockonas Sucre -keskus, joka sijaitsee Sucren kaupungissa.
- Wasinchejin lastenkoti, joka sijaitsee Potosín kaupungissa.
Wasinchej tarkoittaa lähellä taivasta
Wasinchejin lastenkoti auttaa yhteisön köyhimpiä ja haavoittuvimpia lapsia ja keskittyy erityisesti lasten sosiaalisten ja kognitiivisten taitojen kehittämiseen, hengellisyyteen sekä terveyden edistämiseen. Lastenkoti toimii kristillisen mallin mukaan: viikko-ohjelmaan kuuluvat hartaudet, pyhäkoulu, nuorten kerho sekä Raamatun opetus. Lapset saavat vuosittain terveystarkastuksen, ja heille tarjotaan ravitsevaa ja terveellistä ruokaa. Lasten vuorovaikutustaitoja kehitetään erilaisten pelien ja leikkien avulla, ja heille järjestetään retkiä lähiympäristöön. Vaikeista kotioloista tulleet lapset ja nuoret saavat asua Wasinchejissä turvallisessa ja rakastavassa, kodinomaisessa ympäristössä.
Alla muutaman Wasinchejissa asuvan lapsen elämäntarina:
Gustavo on 12-vuotias poika. Hänen vanhempiensa erottua Gustavo muutti äitinsä ja isoveljensä kanssa asumaan pieneen vuokrahuoneeseen. Äiti työskenteli ahkerasti kattaakseen lastensa perustarpeet. Hän oli töissä aamuvarhaisesta iltaan saakka, ja Gustavo vietti suurimman osan ajastaan kadulla veljensä kanssa. Pian lapset joutuivat huonoille teille ja alkoivat varastella matkustajilta busseissa. Äiti sai selville poikiensa puuhat ja ymmärsi, ettei pystynyt enää huolehtimaan kunnolla lapsistaan. Hän päätti viedä lapsensa Pelastusarmeijan lastenkotiin. Wasinchejissä Gustavosta pidetään hyvää huolta, ja pojan suhtautuminen elämään on muuttunut. Hän on lopettanut varastelun ja keskittyy opiskeluun. Nykyään hän onkin yksi koulunsa parhaita oppilaita. Gustavo on kiitollinen, että saa asua Wasinchejissä, jossa hänellä on mahdollisuus opiskella ja viettää aikaa toisten lasten kanssa.
Rosario on 17-vuotias tyttö, joka muutti Wasinchejiin 10-vuotiaana. Rosario asui ennen lastenkotiin tuloa vanhempiensa ja kolmen sisaruksensa kanssa. Perheen isä sairastui vakavasti ja menehtyi. Rosarion äiti alkoi myydä kahvia elättääkseen perheensä ja joutui jättämään lapset työpäivän ajaksi yksin kotiin. Lasten hygienia, terveys ja koulunkäynti alkoivat kärsiä. Äidin palkka ei ollut tarpeeksi suuri vuokran, ruoan ja koulumaksujen kattamiseen, joten äiti päätti viedä Rosarion ja nuoremman poikansa Pelastusarmeijan lastenkotiin. Rosarion mukaan hänen elämänsä on nykyään parempaa, sillä hän tietää, että saa ruokaa syödäkseen ja häntä tuetaan opinnoissa. Rosario on saanut Wasinchejissä paljon uusia ystäviä, ja keskuksesta on muodostunut hänelle koti ja perhe.
